Kaupunkisuunnittelulautakunta, kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos (eky) sekä keskeiset virkamiehet pitävät yhteisen Finnoo-työpajan tulevana keskiviikkona. Työpajatyöskentelyllä pohjustetaan varsinaista päätöksentekoa. Asia on ekyn listalla 6.6. ja lautakunnassa 8.6.

Työpajan tarkoituksena on perehdyttää osanottajat visiotyön tuloksiin sekä evästää jatkovalmistelua, jotta kesäkuussa ollaan valmiita tekemään päätöksiä.

Työskentelyn näkökulmia ovat kaupunkirakenne ja alueen hahmo, liikkuminen ja pysäköinti, elinkeinot sekä kauppa- ja satamapalvelut, virkistysalueet ja luonto, asuminen ja asukasrakenne sekä metroasemien palvelut ja toiminnot. Kaiken tarkastelun pohjana on hiilipäästöjen minimointi sekä suojeluarvojen ja rakentamisen yhteensovittaminen.

Kuvailin jo aiemmassa kirjoituksessani visiotyötä ansiokkaaksi. On hienoa, että niin laaja joukko osallisia on ollut ideoimassa tulevaisuuden asuinaluetta. Erityisen iloinen olen siitä, että ympäristöasioihin suhtaudutaan vakavasti: Hiilineutraaliuden tavoittelu on otettu tosissaan ja lintukosteikon säilymisen edellytyksiä tarkasteltu monelta kantilta.
Silti haasteita ei tule puuttumaan, kun siirrytään visiosta toteutukseen. Osayleiskaavalla luodaan keskeiset puitteet alueen toteuttamiselle, joten sen kanssa pitää olla tarkkana. Itseäni mietityttävät ainakin seuraavat asiat:

• Metroasema tulee todella lähelle lintukosteikkoa, säilyykö monimuotoisuus?
• Merentäytöt uhkaavat levitä kohti lähisaaria, säilyykö vesilintupoikueiden yhteys altaalta merelle?
• Venesataman laajentamispaineet ovat kovat ja rantaan halutaan myös asumista, miten nämä sovitetaan yhteen ilman laajoja täyttöjä?
• Metroaseman yhteyteen kaavaillaan korkeaa rakentamista, suunnitelmissa puhutaan 40 kerroksesta. Minkä verran ja miten korkeita torneja Finnoolle mahtuu ja kannattaa rakentaa?
• Miten Finnoosta tehdään kevyen liikenteen malliesimerkki?
• Miten Finnoosta rakennetaan omaleimainen viihtyisä kaupunkikeskus uudenlaisine lähipalveluineen?
• Miten Fortumin voimala saadaan tuottamaan energiaa uusiutuvilla?
• Miten alueen vesitasapaino lintualtaineen ja kanavineen saaadaan toimimaan?
• Millainen on tulevaisuuden luontokeskuksen konsepti ja miten se rahoitetaan?

Visioiden lisäksi on kyse myös rahasta. Paineita mahdollisimman tehokkaaseen rakentamiseen tuo se, että maanmyyntituloilla pitäisi kattaa niin metron rakentaminen kuin alueen infraa ja palveluita. Jäteveden putsarin paikka energialaitoksen kupeessa ei ole kaikkein edullisin rakennuspaikka.

Parhaimmillaan Finnoosta tulee aidosti luonnonläheinen urbaani kaupunkikeskus hyvine lähipalveluineen metron ja rantaraitin varteen. Huonojakin skenaarioita on, mutta nyt on lähdettävä siitä, että päättäjien kesken löytyy yhteinen tahto parhaan vaihtoehdon löytämiseen. Hyvää kaupunkia ei rakenneta pelkästään euron kuvat silmissä.