Infossa kuulimme esittelyt seuraavista asioista:
Espoonväylä ja siihen liittyvä Bosmalmin asemakaava
Espoonväyän eri linjausvaihtoehdoista valituksi on tullut vaihtoehto, joka kajoaisi Keskuspuistoon ja arvokkaisiin luontoalueisiin mahdollisimman vähän. Reitille on suunniteltu yksi maisemasilta.
Uuden väylän tarvetta perustellaan mm. sillä, että Finnoontielle tulee useita tonttikatuja, joita ei voida poistaa, eikä melusuojaukselle ole tilaa. Kehä II:n valmistumisen jälkeen liikenne Finnoontiellä väheni hetkeksi, mutta on taas palautunut ennalleen. Liikennesuunnittelijoiden mielestä uusi pääkatuyhteys on välttämätön ja he arvioivat sen valmistuvan tämän vuosikymmenen lopulla.
Bosmalmin kaava-alue on ainoa kohta uutta väylää, jossa ei vielä ole asemakaavaa. Lisäksi linjauksen muututtua pohjoisessa, tarvitaan kaavamuutos Lugnet-Söderskogiin.
Espoonväylästä on tulossa 2+2 kaistainen pääkatu. Nöykkiönkadun ja Espoonväylän liittymän tienoilla olevan metsäalueen kohdalle on suunnitteilla kallioleikkaus ja sen kohdalle maisemasilta.
Yleissuunnitelmavaiheessa on ollut mukana myös tunnelivaihtoehto, jonka kustannukset voidaan selvittää kustannusarvio päätöksenteon pohjaksi. Myös ympäristövaikutusselvitys tehdään vielä, ja se saattaa nostaa esiin uusia arvoja, jotka voivat johtaa muutoksiin.
Bosmalmin kaava-alue rajautuu pohjoisosaltaan Keskuspuistoon. Asukkailta tullut kovasti paineita saada asemakaava alueelle. Alueelle tulossa noin 600 uutta asukasta ja 30 000 k-m3 (nyt on noin 3000 k-m2). Kaupunki omistaa asuntorakentamiseen soveltuvaa maata jonkin verran, loppu on yksityistä maata.
Lähestulkoon koko kaava-alue on pohjavesialuetta.
Espoonväylää ei varsinaisesti ole ajateltu joukkoliikenteen tarpeisiin. Oletus on, että valtaosa busseista tulee kulkemaan jatkossakin Finnoontietä, koska asutuksen painopiste on siellä.
Suvela-visio
Jani Päivänen WSP:stä esitteli Suvela-visiota, jossa pyritään kunnolliseen kasvojen kohotukseen ja palveluiden parantamiseen. Tarkoitus on parantaa kävelyreittejä mm. tekemällä uusi siltayhteys Kirstinharjulta Entresseen, parantaa kaupallisia palveluita ja julkisia tapaamispaikkoja rakentamalla uusi lähipalvelukeskus. Uusia asukkaita saadaan laadukkaalla täydennysrakentamisella. Laadukasta julkista tilaa saadaan kehittämällä asukaspuistoa ja Keski-Espoon koulua. Voimakkaimmat toimenpiteet kohdistuvat Espoonkruunun kortteleihin. Visiossa linjataan myös, että pikaratikka Matinkylästä Suurpellon kautta Lommilaan kulkee vuonna 2050 Suvelan kautta.
Suvela-visio on kunnianhimoinen, mutta samalla konkreettinen. Nyt tarvitaan eri tahojen tiivistä yhteistyötä, jotta löydetään tapa, jolla taloyhtiöt, yrittäjät, kaupunki ja kaupunkitilan kehittäjät saadaan tekemään visio todeksi.
Sitten varsinaisiin kokousasioihin:
Niittykumpu
Kävimme kiihkeän liikenne- ja pyöräilypoliittisen keskustelun siitä, kulkevatko autot yhdessä vai kahdessa tasossa, ja sujuuko pyöräily parhaiten katutasossa vai eritasorampeissa. Lisäksi tornien sopivuus paikalle herätti laajempaakin epäilystä. Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että metroon on useampi sisäänkäynti.
Itse pidän ongelmallisena sitä, että vaikka teemme Etelä-Espooseen huippukallista joukkoliikenneinvestointia, ollaan jatkuvasti vaatimassa myös autoliikenteen maksimaalisen sujuvuuden varmistamista. Se tarkoittaa, että pahimmillaan metro ei vähennäkään vaan suorastaan lisää autoliikennettä jos ja kun tiivistämme merkittävästi asuntorakentamista metroasemien yhteyteen. Pahoin pelkään, että lopputuloksena ei tällöin ole viihtyisä joukkoliikennekaupunki, vaan autot hallitsevat edelleen kaupunkikuvaa.
Lopulta lautakunta päätyi evästämään jatkosuunnittelua siten, että niin asuntorakentamisen sijoittelusta kuin liikenneratkaisusta valmistellaan kaksi vaihtoehtoista mallia. Tässä vielä lautakunnan päätöksen keskeiset kohdat:
– Kaavanmuutoksella mahdollistetaan kaupunkimainen ja toiminnallisesti monipuolinen kaupunkirakentaminen metroaseman läheisyyteen. Metroaseman läheisyyden kaavaratkaisusta tehdään myös vaihtoehto, jossa erillisten tornitalojen sijaan rakennuksia sijoitetaan pääkatujen varsille siten, että lähiömäisen rakennusten sijoittelun sijaan syntyy kaupunkimaista tilaa, myös umpikortteleita.
– Liikenteen suunnittelua jatketaan seuraavien periaatteiden mukaan:
a.vaihtoehtona esittelijän ehdottamalle perusratkaisulle (yksitasoratkaisu) selvitetään se, että Merituulentien autoliikenne käyttää pääasiassa tunnelia (2+2 kaistaa) ja maanpäällä dominoivana on jalankulku ja pyöräily; molemmissa vaihtoehdoissa selvitetään myös sisään menot metroasemalle (tunnelien määrä ja sijainti),
b.kävely- ja pyöräilymahdollisuuksiin sekä poikittaisen joukkoliikenteen ja liityntäliikenteen ratkaisuihin kiinnitetään erityistä huomiota,
c.metroasema suunnitellaan korostetusti myös Suurpellon ja Haukilahden alueiden liityntäliikenteelle,
d.autopaikoitus toteutetaan Niittykummun koko keskusta-alueella maanalaisena,
e.hyvä pääseminen metroon pysäköintitiloista ja liityntäliikenteestä on ratkaisun perusedellytys,
f.metroasemalle ja keskeisille bussipysäkeille laaditaan saavutettavuussuunnitelmat.
– Alueen rakennetun ympäristön kulttuurihistoriallinen inventointityö suoritetaan työohjelman mukaisesti ja julkaistaan asemakaavaehdotuksen pohjatietona. Laaditaan suunnitelma alueen rakentumisesta ja uudistumisesta vaiheittain pitkällä aikavälillä siten, että alueella korostuu myös rakennuskannan historiallinen kerrostuneisuus.
– Niittykummun vanhojen kortteleiden korttelisuunnitelmat laaditaan tiiviissä yhteistyössä taloyhtiöiden kanssa ja julkaistaan asemakaavaehdotuksen pohjatietona.
– Kirkonmäkeä korostetaan kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti.
– alueen kaupalliset palvelut toteutetaan maanpäällisinä pääasiassa Merituulentien eteläpuoliselle alueelle: tarvittavat päivittäistavarakaupat ja muuta pienitilaisempaa liike- ja palvelutilaa.
– metroaseman läheisyys soveltuu hyvin senioriasumiseen ja palveluasumisen uudentyyppisten ratkaisujen toteuttamiseen.
– alueelle tai sen läheisyyteen toteutetaan koirapuisto.
– Alueelle tehdään energiasuunnitelma, jossa alueen liike- ja asuinkorttelin energian yhteiskäytön mahdollisuuksia tarkastellaan kokonaisuutena. Tavoitteena on energiavirtojen yhteensovittamisen kautta saavuttaa sekä tehokkuus että kustannushyötyjä.
– Gräsanojan itärantaa korostetaan luonnonmukaisena puistona ja siihen rajoittuvien kortteleiden rakentaminen toteutetaan valmisteluaineistoa kevyempänä.
Ennen asemakaavaehdotusvaihetta lautakunnalle tuodaan päätettäväksi jatkovalmistelua koskevat ohjeet. Vaadimme myös taloudelliset laskelmat eri vaihtoehdoista. Haluamme siis tietää, minkä verran rakentamista metron ja liikenneratkaisujen rahoittaminen vaatii. Nyt on tärkeää, että tätäkin kaavaa valmistellaan avoimesti asukkaiden kanssa ja aidosti parhaita ratkaisuja etsien.
Bosmalm
Tämä jäi pöydälle tutustumista varten.
Matinkylän metrokeskus
Tämä meni eteenpäin sillä lisäyksellä, että lautakunta toteaa metrokeskuksen kaavoituksen edellyttävän laajempaa tarkastelua, jotta uimahalli saadaan toteutettua osana metrokeskusta. Lisäksi halutaan kiirehtiä alueen länsipuolen kaavoitusta, jotta liityntäbussiliikenne voitaisiin ohjata pois Markkinakadulta Tynnyripuiston alle rakennettavan katuyhteyden avulla.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan seminaarin 19.1.2011 työskentelyn tulokset
Merkittiin tiedoksi
Kaupunkisuunnittelulautakunnan seurantaraportti 04/2011
Jäetettin pöydälle.