Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.6.2011

Helatorstaista johtunee, että lautakunnan lista ei vielä ole netissä. Se on kyllä todella harmillista, sillä lista on pitkä ja isoja asioita ihan riittävästi yhteen kokoukseen. Pöytää halutaan selvästi putsata ennen lomataukoa.

Infossa on tällä kertaa vain muutama asia:

Finnoon osayleiskaava ja Suomenlahdentien linjaus (kokouksen päätösasioita) sekä Ruukinranta-Tarvaspään valmisteluaineisto. Jälkimmäinen on erityisen kiinnostava Laajalahden luonnonsuojelualueen ja Villa Elfvikin luontotalon lähiympäristön kannalta. Lautakunta jalkautuu alueelle kesäretken muodossa 14.6.

Lista-asiat:

Bosmalm, valmisteluaineisto nähtäville

Tämä jäi viimeksi pöydälle, kirjoitin asiasta tarkemmin viime kokouksen raportissa. En kannata Espoonväylän rakentamista, mutta tämän ajatuksen kanssa olen lautakunnassa luultavasti yksin. Toinen ongelma tässä kaavassa on asutuksen levittäytyminen Keskuspuiston liepeille (ei kylläkään varsinaisen puistorajauksen sisäpuolelle). Loogista olisi esittää kaavan hylkäämistä ja jättää eriävä mielipide. Kuulostelen tästä kuitenkin vielä laajemmin asiaa tuntevien näkemyksiä.

Lautakunnan seurantaraportti

Talous näyttää pysyvän budjetissa, isoja rahojahan ei lautakunnassa pyöritetä, paitsi tietysti siinä mielessä, että onnistuneen kaavoituksen tuloksena kaupungin kassaan kilahtaa sievoisia summia maankäyttömaksuina ja lisääntyvänä toimeliaisuutena.

Tuloskortissa olevia keskuksen omia tavoitteita lautakunta ei käsittele, mutta muutama kommentti niistä on paikallaan. Strategiatavoitteen ”Kaupungin elinvoimaisuutta on vahvistettu eheyttämällä kaupunkirakennetta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti” mittariksi on nostettu Histan kaavoituksen käynnistäminen. Hista ei kyllä nykyoloissa millään muotoa ole kaupunkirakenteen eheyttämistä. Joukkoliikenteen kehittämiseen olisin toivonut kunnianhimoisempia tavoitteita. Sen sijaan ilmastonmuutoksen torjuntatyö on lähtenyt hyvin käyntiin.

Bemböle, valmisteluaineisto nähtäville

Tässä on kyse Bembölen kahvituvan ympäristöstä. Kaavan tavoitteena on säilyttää alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ja luoda edellytykset alueen kehitykselle. Kaavaa on luonnosteltu tiiviissä yhteydessä kaupunginmuseon kanssa. Glimsinjokilaakso säilyy luonnontilaisena. Bembölen peltoaukealle mahdollistetaan siirtolapuutarhojen ja palstaviljelmien sijoittuminen.


Kilo, asemakaavaehdotus kaupunginhallitukselle

Tavoitteena muuttaa Kilon aseman lähellä oleva tontti liikerakennusten korttelialueesta asuinkerrostaloiksi, kerroksia enintään viisi. Alueella on ratavartijan talo ja sauna, jotka on määrätty siirrettäväksi. Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota lähinnä meluun, ja kaavaa on siltä osin tarkistettu.

Henttaa, Lillhemt, asemakaavaehdotus kaupunginhallitukselle

Asukkaat ovat olleet todella aktiivisia ja kaavaa on valmisteltu huolella. Lautakunta teki edellisessä vaiheessa merkittäviä muutoksia asukaspalautteen pohjalta: Joukkoliikennekatua ei vedetä Henttaan läpi Väli-Henttaan tietä, vaan joukkoliikenne järjestetään jatkossakin päättyvänä linjana. Vaakakupissa painoi siis tällä kertaa enemmän asukkaiden toivoma idyllisen kyläkadun säilyttäminen. Lisäksi rakentamista vähennettiin asukkaiden toiveiden mukaan Keskuspuistoon rajoittuvalta Tikasniityltä ja poistettiin niitylle suunnitellut puutarhapalstat.

Lintuvaara, Lintukorpi II, asemakaavaehdotus nähtäville

Lintuvaaran keskusta-alueella muutetaan tontin käyttötarkoitus asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa liike-, palvelu- ja toimistotiloja. Asia on ollut vireillä vuodesta 2001, joten on aika tehdä päätöksiä. Alueelle on suunnitteilla yhteisöllinen kerrostalo, joka on tarkoitus toteuttaa ryhmärakentamisena. Lautakunta on linjannut aiemmin, että palveluiden turvaamiseksi keskusta-alueella ei voida sallia palvelukortteleiden muuttamista pelkästään asumiseen. Kaavassa edellytetään, että vähintään 15% rakennusoikeudesta on käytettävä liike-, palvelu-, toimisto- tai yhteistiloja varten.

Kilo, Kellarimäki-Friisinmäki, asemakaavaehdotus nähtäville

Rakentamattomaksi jääneet korttelialueet ja kaksi puistoaluetta muutetaan liike- ja toimistorakennuksiksi. Kyse on suunnitteilla olevan Turvesolmun eritasoliittymän (tiesuunnitelman laadinta käynnistetty syyskuussa 2010) läheisyyteen synnytettävästä uudesta kaupallisesta keskittymästä. Kaava mahdollistaa alueelle vähittäiskaupan suuryksikön, mutta päivittäistavarakauppa on kielletty.

Rakentamista perustellaan myös pohjoisten asuinalueiden melusuojauksella. Kaava-alueen läpi kulkee maakuntakaavan mukainen viheryhteys, ja viranomaisneuvotteluissa on suositettu ekologisen yhteyden turvaamista väylän ylittävällä sillalla.

Haasteen muodostaa myös liikennejärjestelyt, jos kaava toteutuu ennen Turvesolmun liittymää. Liikenne kulkee silloin Leppävaaran suunnasta Säterinkadun kautta, mikä ei ilahduta kadun varressa asuvia. Pyöräilyn ja kävelyn toimivat yhteydet pitää vielä varmistaa.

Olari, Piispankallio, asemakaavaehdotus nähtäville

Toimistokortteli asuinkerrostaloiksi Kuitinmäentien varrella.

Yli-Suomenoja, asemakaavaehdotus nähtäville

Tilaa vievän erikoiskaupan keskittymän laajentaminen. Kauppakeskus Merituuleen sallitaan max 2000 k-m2 päivittäistavarakauppa. Kerrosalan lisäys 14 400 k-m2, kokonaiskerrosalaksi tulee 107 500 k-m2. Yleiskaavalla on haluttu tietoisesti ohjata tilaa vievää kauppaa tänne, koska paikka on liikenteellisesti edullinen, eikä toiminta häiritse asumista.

Kaava-alueen itäreunassa on Isonniityn virkistysalue, joka on maakunta- ja yleiskaavoissa merkitty tärkeäksi viheryhteydeksi keskuspuiston ja merenrannan välillä. Virkistysalue kapenisi kaavan myötä 35 m.

Tässä rakennetaan nyt perinteistä laatikkokauppaa autoväylien varteen. Samaan aikaan reilun kilometrin päähän visioidaan uutta hiilineutraalia kaupunginosaa metron varteen. Aikamoinen kontrasti.
Espoonkeskus, Kuurinkallio, asemakaavan hyväksyminen

Koulutontti muutetaan omakotitaloiksi. Alueella säilyy mahdollisuus rakentaa päiväkoti. Paikka on sen verran syrjässä, ettei koululle ole tarvetta. Alue rajoittuu Keskuspuistoon, mutta asumista ei viedä kiinni Keskuspuiston rajaan. Kun on kyse kaupungin maasta, tännehän voisi toteuttaa omatoimisen tarkentamisen tontteja, jos on pakko rakentaa.

Finnoo, osayleiskaavaluonnos nähtäville

Tämä on iso ja periaatteellinen päätös, josta olen kirjoittanut jo aiemmin. Lähden siitä, että asia jää kesän yli pöydälle. Ongelmallisin kohta on laaja merentäyttö kerrostaloineen nykyisen sataman eteläpuolelle. Kerrostaloja osoitetaan myös Ryssjeholmenin saarelle, jonne rakennettaisiin katuyhteys. Alueelle on suunnitteilla arkkitehtikilpailu. Moni vihreistä vastustaa meren täyttöä, joskin löytyy sille myös kannatusta.

Toinen iso kysymys on lintukosteikon suojelustatus. Olemme vaatineet alueen suojelemista luonnonsuojelulailla. EU-ssa on vireillä kantelu alueen liittämisestä Natura 2000 -verkostoon. Osayleiskaavaluonnoksessa esitetään suojelumerkinnäksi VL-luo (=luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). Finnoota koskevia periaatelinjauksia tehdään ennen tätä jo 6.6. kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksessa.

Suomenlahdentien katulinjaus

Lautakunta päätti 6.6.2010 että Suomenlahdentien sillasta ja linjauksista tuodaan päätettäväksi vaihtoehdot perusteluineen siten, että asemakaavan muutostarpeesta voidaan tehdä päätös mahdollisimman pian. Nyt vuoden kuluttua asia tuodaan päätettäväksi ja esittelijä esittää edelleen eteläistä linjausta. Perusteena se, että pohjoinen linjaus vaatii asemakaavamuutoksen, mikä tarkoittaa, että jos kaavasta valitetaan, katu olisi käytössä pahimmassa tapauksessa vasta 2018, kun sen pitäisi metron liityntäliikenteen takia ehdottomasti olla valmis 2015.

Näin saatiin vuosi kallisarvoista aikaa kulumaan selvityksiin, joiden lopputulema tiedettiin jo vuosi sitten. Tulen esittämään pohjoista linjausta.

Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta

Lausunnossa muutama kohta kaipaisi vihreämpää näkökulmaa, tämä vaatii vielä tarkempaa paneutumista kartan kera:

  • Histan rakentamisvalmiutta korostetaan ja esitetään mm. laajempaa taajama-aluemerkintää, sekä lievennystä raideliikenteeseen tukeutuvan taajamatoimintojen alueen kaavamääräykseen.
  • Kalajärven suunnalla vaaditaan laajempia alueita (mm. Ketunkorpi) taajamatoimintojen alueeksi perustuen vireillä olevaan asemakaavaan.
  • Kehä II:n tunnelimerkinnät vaaditaan poistettavaksi perusteena se, että väylää on tarkoitus keventää.
  • Viheryhteystarvemerkintöihin halutaan täsmennyksiä, vaikka tällä kierroksella viherjärjestelmää ei ole tarkasteltu kokonaisuutena. Mm. Histan alueelta virkistysaluemerkinnät halutaan pois. Samoin Suomenojan laakson merkintää halutaan lieventää.
  • Pohjois-Espooseen halutaan lisää kyläalueita.

Järjestimme taannoin aiheesta Vihreiden keskusteluillan, jossa nousivat esiin seuraavat kysymykset:

  • On ollut puhetta autokauppojen siirtämisestä Kivenlahden suuntaan. Pitäisikö sille olla oma merkintä maakuntakaavassa?
  • Ketunkorpea ja Velskolaa ei tarpeen merkitä taajamatoimintojen alueiksi
  • Poikittaisliikenne pääkartalle laatukäytävinä, raide-jokeri merkitty vain bussiliikenteeksi, pitää saada raiteeksi! Tiederatikka lisättävä
  • Karttaan merkitty siirtoviemäri Karkkilasta ja Kirkkonummelta Blominmäkeen. Jätevesien ohjaaminen laajalta alueelta Blominmäkeen on uhka rannikon vesien tilalle.
  • Karttaan pitäisi merkitä keskeisimmät liityntäpysäköintialueet.

Lausunto Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta (Blominmäen jätevedenpuhdistamo)

Tämä on ok, mahdollistaa puhdistamon siirron.

Metro Matinkylä-Kivenlahti alustava yleissuunnitelma

Alustava yleissuunnitelma merkitään tiedoksi ja laitetaan vireille maanalainen asemakaava. Tämä on iso asia, jonka toivon voivan jäädä pöydälle.

Huh, aikamoinen kokous tulossa.

1 kommentti kirjoitukseen “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 8.6.2011

  1. Tota, näin naapurikyläisenä tietenkin helppo (jälki)viisasteella, mutta jos ton Suomenlahdentien speksit on että pitäisi saada Matinkylä – Finnoo joukkoliikenneyhteys metron liityntään, ympäristöongelma on että väli on viheraluetta ja liikenteellinen pulma että Finnoonsolmu menee tukkoon, niin onko sitä edes mietitty että voisi tehdä kiskot eikä tietä? Siis haaroittaa sen Espoon Raidevision Matinkylä-Suurpelto-Kera-Karamalmi linjan tota kautta Finnoohon.

    Kiskot maksaa suurinpiirtein saman verran kuin se tie rakentaa, vähemmän ylläpitää, niiltä ei tule autoja liittymään, ja ne voi maastoittaa vaikka näin http://raitio.org/news/uutis11/reportaasit/porto_jr/SRS30_1404.jpg