Tänään oli vaihteeksi pitkä kokous, vaikka vaikeimmat asiat jäivät pöydälle.

Infoasiat:

– Niittykumpu, keskus

Saimme esittelyn Niittykummun suunnitelmasta. Asia tulee päätettäväksi seuraavaan kokoukseen.

Kuten aiemmin olen kirjoitellut, Merituulentie on suunniteltu bulevardimaiseksi kaupunkimaiseksi ratkaisuksi. Aiemmassa versiossa oli kolme korkeaa tornia. Kun liikenneratkaisua muutettiin, jätettiin tornit pois ja suunnittelu lähtenyt matalammasta kerroskorkeudesta. Liikekeskuksen yhteydessä on yksi 26-kerroksinen torni. Koko liikerakennusmassan katto suunniteltu viherkatoksi, jolloin tornitalolle syntyy riittävästi pihatilaa.

Pysäköintikysymys on ollut erityisen haasteellinen. Pysäköintiä on sijoitettu liikerakennuksen katolle (pihakannen alle). Liikekeskukseen on suunniteltu kahta vähän suurempaa pävittäistavarakauppaa + pienempiä liiketiloja. Asuintalojen pysäköinti on kunkin talon alla.

Pikaratikalle Suurpelto-Haukilahti on kaavassa tilaa. Joukkoliikenteelle on bussikaistavaraus, mikä tarkoittaa, että Merituulentie on 3 x 3 kaistainen.
Metroon on vain yksi sisäänkäynti liikekeskuksen kohdalla, josta mennään suoraan alas. Merituulentien pohjoispuolelta metroon tullaan maanpinnalla. Tämä johtuu vaikeista pohjavesiolosuhteista.

– Otaniemen asuntorakentamispotentiaali sekä Otaranta

Aaltoyliopiston ylioppilaskunnan edustajat kertoivat asukkaiden näkökulman.  Aallon kampus tuo Otaniemen alueelle 2800 uutta opiskelijaa 2016 mennessä. Nyt AYY:n asuntojonossa on 1000 opiskelijaa. Otarannan tulee palvella asumista, elämää ja palvelurakentamista. Ylioppilaskunnan tavoite on 10 000 asukasta, joista 3000 opiskelijoita.

Seuraavaksi esiteltiin alueen realistista asuntopotentiaalia. Tavoitteena on saada opiskelija-asuntojen lisäksi muuta asumista, myös kovan rahan asuntoja:

– Servinniemi 20 000 kem2
– Otaranta 12 000 kem2
– Kivimiehenranta (sillankorva) 65 000 kem2 asumista + liiketilaa.
– Aalto village 25 000 kem2 (sisältää poliisiopiston 16 000 km2)
– Hagalundinkallio 45 000 kem2
– Maarinranta 30 000 kem2 (tämä ei käy!)
– Otakaaren varsi 15 000 kem2

212 000 km2 = 5000 as (40 kem2/asukas)

Servinniemen merkitystä korostettiin asuntorakentamisen kannalta, koska kaavaa pitkälle valmisteltu. Tämä info ei suoranaisesti helpottanut päätöksentekoa.

Lista-asiat:

– Espoon keskus, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet, Virastokeskus, Espoonkeskus II

Jätettiin pöydälle 30.5. kokoukseen. Kaupungintalokeskustelua vähän viriteltiin, mutta hyvää etenemisratkaisua ei ainakaan vielä löydetty. Virkamiehet valmistelevat valtuuston purkupäätöksen mukaisesti, mutta osa lautakunnasta haluaa myös säilyttävän vaihtoehdon. Tämä prosessi ei ole hyväksi kenellekään.

– Lahnus, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Ketunkorpi

Aloite kaavoitukseen on tullut asukkailta. Valmavaiheessa on mukana iso alue, koska naapuritkin ovat halunneet mukaan.

Käytiin jälleen kerran keskustelua siitä, tuleeko elykeskus valittamaan ja siitä, pitäisikö Pohjois-Espoon yleiskaava uudistaa. Tämä asia meidän on pohdittava seuraavaa kaavoitusohjelmaa tehtäessä. Olennainen kysymys on se, ovatko tavoitteet muuttuneet. Eli haluammeko Pohjois-Espooseen muutakin kuin pientaloja? Yksi ratkaisuhan olisi pääkaupunkiseudun yhteinen yleiskaava, mutta sitä Espoossa vastustetaan, koska pelätään, että Helsinki kaavoittaa sitten koko Pohjois-Espoon.

Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että tuonne jos jonnekin Espoossa kannattaa kaavoittaa omakotitaloja väljille tonteille.

Päätökseen tehtiin lisäykset:

– Tavoitteena on saada aikaan kylämäisyyttä korostavia pientalokokonaisuuksia. Osa kortteleista toteutuu luontevasti väljinä tontteina, joilla on kohtalaisen suuria pientaloja Tonttitehokkuus on alueella pääasiassa 0,15. Tonttikoko pääosin 1000 m2

– Myös tälle alueelle asemakaavoitetaan rakennusmahdollisuudet pienille peruspalveluille

– Lahnuksentien varteen tarvittavaa kevyen liikenteen yhteyttä kiirehditään.

– Leppävaara, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Leppävaaran keskus pohjoinen I

Yksimielisesti eteenpäin.

– Tapiola, Niittykumpu, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, Jousenpuisto

Tähän eivät lopulta olleet tyytyväisiä edes virkamiehet. Pöydälle jäi ja mennee palautukseen.

– Viherlaakso, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville, Viherlaakso eteläinen

Yksimielisesti eteenpäin.

– Länsimetron hankesuunnitelma

Hankesuunnitelma on tarkoitus tuoda valtuustoon kesäkuussa. Valtuuston päätöksellä luodaan edellytyksiä neuvotella valtion kanssa asian edistämisestä.

Maanalainen asemakaava metron jatkon osalta on tulossa lautakuntaan marraskuussa 2012. Alustava kustannusarvio 700 me Kivenlahteen, Saunalahteen 130 me lisää. Liityntäpysäköinti kalliopysäköintinä 80 me lisää (kalliopysäköinti 50 000 e/paikka, maantaso 10 000 e/paikka).

Valtio on siis periaatetasolla valmis maksamaan 30%, mutta kuitenkin niin, että osallistuminen päätetään hankekohtaisesti. Tähän on mahdollista saada valtiolta avustusta, vaikkei se ole mukana liikennepoliittisessa selonteossa.

– Liikenne Espoossa 2011

Tämä merkittiin puheitta tiedoksi.