Tässä lautakunnan 9.5. lista-asiat. Teknisten ongelmien takia lautakunnan lista ei näköjään ole taaskaan verkossa. Toivottavasti saavat asian pian kuntoon.
Info-asiat:
– Orion/Oriola alueen uusien vaihtoehtojen esittely
Toivottavasti suunnitelmat ovat edelleen jalostuneet hyvään suuntaan.
– Vermontie
Tämä on lista asiana, maanomistajat ovat infossa esittämässä näkemyksiään.
– Viherlaakso eteläinen
Lautakunta palautti kaavan 11.11.2009, jolloin raportoin asiasta näin:
”Tämä palautettiin, koska katsottiin, ettei se tällaisena paranna kaupunkirakennetta. Aluetta on tarkasteltava uudelleen huomioiden autopaikat, joukkoliikenne, erilaiset asumis- ja hoitopalvelut sekä kulttuuriympäristö. Tarvittaessa kaava-alue on rajattava nykyistä laajemmaksi.”
Katsotaan, mihin suuntaan asia on edennyt. Karttalinkki kohteeseen:
Lista-asiat:
– Otaniemi, Otaranta, asemakaavan muutoksen lähtökohdat ja tavoitteet
Tämä jäi siis pöydälle, ja viime infossa saimme esittelyn Otaniemen asuntorakentamispotentiaalista. Nyt on Otaniemen osalta päätösten aika. Keskeisiä linjattavia asioita siis
– missä määrin Servinniemeen voidaan sijoittaa lisärakentamista (vahva näkemykseni on, että ei rannoille)
– missä määrin maata voidaan täyttää ja asuntorakentamista voidaan lisätä Otarannan alueelle (Laajalahden vedenvaihtuvuus on turvattava)
– mikä on lautakunnan kanta Otaniemen asuntorakentamisen täydennyspotentiaaliin, jota esiteltiin viime kokouksessa (minusta Maarinrannassa ei pidä mennä enää yhtään lähemmäs Natura-aluetta)
– Leppävaara, Vermontie, asemakaavaehdotuksen tavoitteet
Tämä on laaja kokonaisuus Majurinkadun ja Vermon raviradan välillä. Valmisteluaineiston nähtäville panon yhteydessä kuvasin tilannetta näin:’
”Kyseessä on laaja alue Vermon reunalla, johon on mahdollista saada merkittävästi uusia asuntoja hyvien palvelujen äärelle. Lautakunta ei ollut tyytyväinen virkamiesten valmisteluun, ja päätösesitystä muokataan melko lailla. Ajatus on, että alueelle voisi sijoittaa korkeaakin rakentamista, jolloin voitaisiin hyödyntää merinäköaloja. Lautakuntasopimuksessa edellytetään, että alueesta tehdään energiatehokas. Tämä turvataan laatimalla koko alueen kattava energiasuunnitelma. Ekovermo-hankkeen yhteydessä on jo selvitetty alueellisia maalämpöratkaisuja. Lisäksi alueelle kaivataan rohkeata kaupunkikuvallista ilmettä, korostamme myös Eko-Vermon ideoita (autottomuus, viherkatot, ekologinen rakentaminen).”
Listatekstissä ei puhuta Eko-Vermosta, mutta sitä suunnitelleen maanomistajan edustajat tulevat infoon, joten kuulemme silloin asiasta tarkemmin.
Sinänsä suunnitelma näyttää jalostuneen hyvään suuntaan. Korkea rakentaminen tarkoittaa tässä max 16 kerroksisia taloja. Hieman vierastan ajatusta erillisistä korkeista pistetaloista, mutta muuten suunitelma vaikuttaa viljelypalstoineen ja hulevesiaiheineen viihtyisältä.
– Finnoonkartanon kaarre, ehdotus kaupunginhallitukselle
Tässä yksi vihreä voitto, Suomenlahdentien pohjoinen linjaus etenee kohti kh:ta. Huhtikuun lopulla kaava-alueen itäosan välittömästä läheisyydestä on tehty liito-oravahavaintoja, joiden tarkempi selvitys on käynnistetty. Alustavien tulosten mukaan kaava-alue sijoittuu soveltuvan elinympäristön pohjoisreunaan ja kaava-alueella olisi kaksi ”papanapuutoa”.
– Rinnekoti, ehdotus kaupunginhallitukselle
En ollut edellisessä kokouksessa, jossa kaavaehdotus meni yksimielisesti nähtäville. Silloin kuvasin tilannetta näin:
”Tavoitteena on poikkeusluvin toteutetun asuin- ja palveluyhteisön kehittäminen ja täydennysrakentaminen. Maat ovat kokonaisuudessaan Rinnekotisäätiön omistuksessa.
Kaava on perusteltu Rinnekodin toimintojen kehittämisen kannalta. Lausunnoissa on sen sijaan kritisoitu 23 omakotitontin kaavoittaminen erilleen Lakistontien varteen. Itsekin pidän tätä ongelmallisena asutuksen hajauttamisena. Alueelta on matkaa Kalajärvelle 8 km ja lasten koulukyydit tulisivat kaupungin maksettavaksi. Tämä avaisi myös päätä vastaavalle pientalokaavoittamiselle pitkin Pohjois-Espoota. Seuraava kaava onkin jo tulossa Vihdintien eteläpuolella Velskolan kartanon ympäristössä.
Olisin valmis esittämään pientalokorttelin poistamista.”
Kaavaan ei ole tehty nähtävillä olon jälkeen merkittäviä muutoksia. Mietin vielä suhtautumistani tuohon pientalokortteliin. Vähintäänkin nyt olisi korkea aika järjestää lautakunnan ja elykeskuksen välinen keskustelu Pohjois-Espoon kehittämisen periaatteista.
– Järvenperä, asemakaavan muutosehdotus nähtäville
Tavoitteena tontin maltillinen lisärakentaminen korottamalla rakennusoikeutta, enimmäiskerroslukua ja asuntojen lukumäärää. Asia on tullut vireille maanomistajan hakemuksesta. Rakennusoikeutta esitetään korotettavaksi 400 -> 550 k-m2 ja asuntojen lukumäärää kahdesta kolmeen. Alue rajautuu etelässä Glimsinjoen valtakunnallisesti arvokkaaseen virtavesikohteeseen ja koillisessa Träskändan puistoon.
Rakennusoikeutta on vähennetty ja mm. hulevesimääräyksiä tiukennettu lausuntojen pohjalta (mm. ympäristökeskus ei puolla rakennusoikeuden korottamista. Suhtaudun silti edelleen kriittisesti.
– Bemböle, asemakaavan hyväksyminen nähtäville
Tässä on kyse Bembölen kahvituvan ympäristöstä. Kaavan tavoitteena on säilyttää alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ja luoda edellytykset alueen kehitykselle. Kaavaa on luonnosteltu tiiviissä yhteydessä kaupunginmuseon kanssa. Glimsinjokilaakso säilyy luonnontilaisena. Bembölen peltoaukealle mahdollistetaan siirtolapuutarhojen ja palstaviljelmien sijoittuminen.
Määräyksiä on tarkennettu valmisteluaineistovaiheesta. Olisin valmis hyväksymään nähtäville.
– Lintuvaara, Rykmentinmäki, asemakaavamuutoksen hyväksyminen
Tavoitteena mahdollistaa saattoliikenne poistamalla Vanhan Hämeenkyläntien ajoneuvoliittymäkiellot (Vanha Hämeenkyläntie 68)
– Espoonkeskus, Kirstinharju, asemakaavamuutoksen hyväksyminen
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa uuden kappelin ja asukaspuiston rakentuminen uudelle paikalle leikkipuiston kupeeseen Kirstintien varrelle.