Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmiin on viime kuukausina haettu aktiivisesti ratkaisuja. Tilojen huono kunto vaarantaa lasten, nuorten ja opettajien terveyden. Sadat lapset ja kymmenet opettajat oireilevat, liian monien koulutyö on kärsinyt pitkistä poissaoloista. Näin ei voi jatkua.
Tila-asiat ovat johtamani tila- ja asuntojaoston alaisuudessa. Jaostossa onkin linjattu tarvittavia toimia, jotta saamme sisäilmaongelmat hallintaan. Keskeisintä on nostaa huonokuntoisten tilojen korjaus investointilistan kärkeen. Erityisesti tiehankkeilla on varaa odottaa. Tärkeintä on turvata terveelliset tilat sisäilmaongelmista kärsiville.
Rahoista päätetään marraskuun budjettineuvotteluissa, mutta tahtotila asioiden kuntoon laittamiseen on päättäjien kesken varsin yksituumainen. Yhden koulun korjaaminen maksaa 20-25 me, joten lisärahantarve on merkittävä. Rahan lisäksi tarvitaan myös toimintatapojen uudistamista. Ja sillä voidaan myös säästää.
Kiireisimmät hankkeet on tarkoitus toteuttaa elinkaarimallilla, jolloin vastuu kunnossapidosta on korjauksen toteuttajalla. Jatkossa on kuitenkin huolella selvitettävä, mikä rahoitustapa on kaupungille kokonaisedullisin. Ja varmistettava, etteivät elinkaarikustannukset syö koulujen opetusresursseja.
Tässä keskeiset toimenpiteet listattuna:
1. Korjaustahtia kiristettävä 1,75 koulusta neljään kouluun vuodessa
Investointiohjelmaan 2014-2018 on alkuvuosille aikataulutettu kolmen koulukorjauksen käynnistäminen vuodessa. Lisäksi listalla on seitsemän koulua selvityskohteina. Lista löytyy kirjoituksen lopusta.
Selvityskohteet on ensi vuoden aikana aikataulutettava, jotta koko suunnitelmakaudella 2014-2018 päästään neljän koulun korjaustahtiin per vuosi. Tila- ja asuntojaosto on päättänyt, että kaikille peruskorjausta vaativille sisäilmaongelmaisille kouluille tehdään hankesuunnitelmat ensi vuoden aikana.
2. Väistötilaperiaatteet selviksi
Kun kouluja korjataan enemmän, tarvitaan myös enemmän väistötiloja. Jotta väistöt saadaan tehtyä hallitusti ja mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, tarvitaan selkeät väistötilaperiaatteet. Tavoitteena on tarjota tilat mahdollisimman läheltä. Se onnistuu parhaiten siirtokelpoisten rakennusten avulla.
Väistötilaperiaatteiden lisäksi tarvitaan kaupunkitasoinen väistösuunnitelma vastaamaan nopeutettua korjaustahtia sekä varautumissuunnitelma äkillisiin väistötilanteisiin. Nämä ovat kaikki valmistelussa.
3. Korjausprosesseihin vauhtia
Tällä hetkellä kuluu vähintään neljä vuotta korjaustarpeen havaitsemisesta siihen, että oppilaat ja opettajat pääsevät korjattuun rakennukseen. Se on aivan liian pitkä aika. Tilakeskuksessa tehdään töitä sen eteen, että koulukorjausten suunnittelu- ja rakennusprosessin kokonaiskestoa saadaan merkittävästi lyhennettyä.
4. Monumenttien sijaan tarkoituksenmukaisia tiloja
Meidän on opittava rakentamaan toimivia ja terveellisiä kouluja ja päiväkoteja edullisemmin. On myös tärkeää, että tilat ovat helposti korjattavia ja ylläpidettäviä.
Espoossa on rakennettu monia arkkitehtoonisesti todella hienoja kouluja ja hyvä niin. Kun rahaa on vähän, kannattaa kuitenkin kehittää hyviä ja toimivia standardiratkaisuja. Ensimmäinen moduulipäiväkoti on jo suunnitteilla.
5. Vuosikorjaukset riittävälle tasolle
Peruskorjattavien koulujen ja päiväkotien lisäksi tiedossa on 13 sisäilmaongelmista kärsivää koulua ja 10 päiväkotia. Näiden korjauksiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, jotta tiloissa voidaan jatkaa siten, että lapsille ja henkilökunnalle pystytään tarjoamaan turvalliset tilat. Huolellisilla ja oikea-aikaisilla korjauksilla voidaan välttää akuutit ja kalliit väistöt.
Jaosto päätti varata ensi vuodelle vuosikorjauksiin rahaa 16,8 me, eli saman verran kuin tänä vuonna. Tilakeskuksen arvio on, että summa on niukka tarpeeseen nähden. Tätä tulee seurata ja varmistaa ettei tarpeellisia korjauksia jää loppuvuodesta tekemättä rahan puutteen takia. Tarvittaessa on osoitettava lisämäärärahoja.
6. Talonmiehet takaisin
Talonmiesten korvaaminen erikseen tilattavilla ja maksettavilla palveluilla on osoittautunut huonoksi ratkaisuksi. Opettajat ja rehtorit joutuvat tekemään ylimääräistä työtä, kun he reklamoivat korjaustarpeista ja selvittävät vastuuhenkilöitä.
Opetushenkilökunnan resurssit pitää vapauttaa opetustyöhön. Koulusta vastaava talonmies tuntee rakennuksen ja pystyy hoitamaan korjaukset oikea-aikaisesti.
7. Tilojen peruskorjaus ja ylläpito samoihin käsiin
Tällä hetkellä Tilakeskus vastaa tilojen peruskorjauksesta ja rakentamisesta, mutta tilojen ylläpito tilataan Espoon kiinteistöpalvelut -liikelaitokselta. Kaupungin tilaomaisuus on yhteensä 1,5 mrd euron arvoinen. Kokonaisvastuu sen ylläpidosta on syytä keskittää yksiin käsiin. Tämä hoituu siirtämällä kiinteistöpalvelut palveluliiketoimesta Tilakeskuksen alaisuuteen.
Nykyinen liikelaitosmalli on tehoton ja kallis. Se on luonut päällekkäistä hallintoa, eikä aitoa kilpailua ole. Nykyinen palveluiden sisäinen ostaminen ja myyminen on kallista ja kömpelöä rahan siirtelyä paikasta toiseen. Jos huomataan että on tehty virheliike, on oltava rohkeutta korjata se.
8. Roolien ja vastuiden kirkastaminen
Johtaminen tila-asioissa on nyt hajallaan Tilakeskuksessa, palveluliiketoimessa sekä sivistystoimessa. Vastuut ja roolit on syytä tarkentaa, jotta kaikille on selvää kuka tekee mitäkin, tieto kulkee ja toimeen ryhdytään viipymättä, kun sisäilmaongelmia havaitaan.
Työn alla on tarvittavat periaatteet, johtosääntö- ja toimintaohjemuutokset tilanteen selkiyttämiseksi.
9. Jaoston ja lautakuntien välinen työnjako
Tämä liittyy edelliseen. Perusperiaate on, että jaosto vastaa tiloista ja lautakunnat opetuksesta. Sama työnjako pätee viestinnässä. Uusi työnjako ja uudet roolit edellyttävät yhteistyötä ja sujuvaa tiedonkulkua niin virkamies- kuin luottamushenkilötasolla.
10. Avoin ja reaaliaikainen tiedotus
Keskeiseksi ongelmaksi on koettu sisäilmaongelmista viestiminen. Erityisesti akuuteissa Tapiolan, Viherlaakson ja Veräjäpellon tapauksissa vanhemmat ja opettajat ovat kokeneet, etteivät ole saaneet tietoa ongelmien laadusta tai tehtävistä korjaustoimista. On tärkeää, että viestintä on mahdollisimman avointa ja reaaliaikaista. Kriisitilanteita varten tarvitaan oma ohjeistuksensa.
Tässä asiassa on jo päästy eteenpäin: Päiväkotien ja koulujen korjauksista tiedottamiseen perustetaan syksyn aikana sivusto espoo.fi-sivujen Päivähoito ja koulutus -osioon.
* * *
Lista tällä hetkellä investointiohjelmassa olevista koulukorjauksista (käsitelty jaostossa 7.10., kaupunginjohtajan lopullinen esitys julkaistaan 24.10.:
- Espoonlahden koulu ja lukio (elinkaari 2) valmis 12/2013
- Karakallion koulu (elinkaari 2) valamis 6/2014
- Lintuvaaran koulu ja päiväkoti (elinkaari 3) 2013-2015 (lainatakaus valtuustossa 21.10.)
- Mainingin koulu (elinkaari 2) 2014-2015
- Tapiolan koulu ja lukio (kaupungin taseeseen) 2014-2016
- Auroran koulu (kaupungin taseeseen) 2014-2016
- Päivänkehrän koulu (elinkaari 3) 2015-2017
- Tuomarilan koulu (elinkaari 4) 2015-2017
- Kirstin koulu (elinkaari 4) 2015-2017
- Viherlaakson koulu ja lukio (elinkaari 4) 2015-2017
- Karhusuon koulu 2016-2018
- Leppävaaran ja Veräjäpellon kouut 2017-2018
- Perkkaan koulu 2017-2019
Selvityshankkeet:
- Meri-Matin koulu
- Smedsby daghem och skola
- Espoon kristillinen koulu (pysyvä tilaratkaisu)
- Boställskola
- Kungsgårds skola
- Haukilahden koulu ja lukio
- Laajalahden koulu
Hienoa,
Olipas kerrankin ryhdytty aitoihin toimenpiteisiin.
Tuu kohta 6 mietityttää vielä kuitenkin.
Talohuolto (talkkaritkin) ei ole kaikkein parhaiten palkattu ammatti.
Todelliset osaajat kiertävät helposti johonkin toiseen ammattiin tai heidät rekrytoidaan muualle.
Ehdottaisin että tutkitaan tuon henkilöiden palkkaamisen lisäksi tai vaihtoehtona työnohjaukseen ja ostettavan palvelun valvontaan lisää resursseja.
Itseoppinut huoltomies ei aina tee oikeita tulkintoja ja johtopäätöksiä kun talot ovat nykyisin hyvin teknisiä järjestelmiä, etenkin sisäilmaongelmissa tämä seikka korostuu.
Esim. lisäämällä poistoilmanvaihdon määrää (kättämällä koneita täysin läpi vuorokaudet) voidaankin ”horia” rakennuksen alapohjasta lisää hajuja ja epäpuhtauksia jos samanaikaisesti ei lisätä korvausilman tuloreittejä.
Lasten päiväkodissa kyselin johtajalta mitä ovat tehneet ja sama oli yläasteella pari vuotta sitten, ettei jossain kohtaa vain osaamattomuus tiivistyisi. Yritetään hyvää ja kuitenkaan kaikki seuraamukset eivät ole kenenkään hallinnassa, lopputuloksena korjataan tai puretaan ehjä talo.
Fysiikka on hyvin yksinkertaista, vesi menee alaspäin ja alipaine ”horii” jostakin korvausilman jne…
Jos talkkarit jätetään yksin ongelmineen ei tämä linjaus yksin tee autuaaksi.
Olisko jotenkin pitänyt valvoa nykyistä mallia että ostopalveluista vastaavat tekee mitä on sopimuksissa sovittu ?
se ei liene rehtoreiden ja opettajien tehtävä, oliko ylipäätänsä mitään ostopalveluiden valvontaa ?
Tehdään sitten omalla väellä tai ostetaan ulkoa tarvitaan riittävästi ammattilaisia ohjaamaan ja valvomaan.
Hyvä huomio. Olennaista on nähdäkseni kokonaisvastuun keskittäminen yksiin käsiin. Ja se, että jollain tavalla voitaisiin varmistaa, että rakennuksista vastuussa olevat tuntevat kiinteistöt. Ehkei kyse tosiaan ole perinteisistä talonmiehistä, mutta tuntuisi järkeävältä, että homma olisi kaupungin omissa käsissä. Ja tosiaan, valvonta-aspekti jäi tästä kirjoituksesta puuttumaan. Se on meillä mitä ilmeisimmin pettänyt ja siihenkin on syytä jatkossa puuttua.
Hienoa Tiina. Taas järkevää, kiihkoilematonta ja asiallista tekstiä ja toimintaa!
Kohta 6 kuten Pekka mainitsee – monimutkaista tekniikkaa ei enää hallitse ”talkkari”. Mutta talkkari voi toisiaan putsailla lumet käsipelillä kohteista joihin aurakalusto ei yllä/kannata mennä kolhimaan, ja avata tukkoon menossa olevat viemärit ja rännit, fiksata tiputtelevat hanat ja kiinnittää ja paikkamaalata pienempiä kohtia yms. Samalla tulee jatkuvuutta ja raporttia todellisesta tilanteesta – ennakkotorjuntaa siis!
Ja kohtaan 4: hyvä arkkitehtuuri ei todellakaan ole monumentteja! Vaan päinvastoin sen pitäisi juuri olla kestävää ja laadukasta 😀 Mutta tosiaan, mikäli mahdollisimman paljon rakenteista saadaan tehtaalla koottua ja mielellään tilaelementteinä, niin rakennusaikaiset virheet ja asennusolosuhteet sekä valvonnan puute pääsevät vähemmän vaikuttamaan lopputulokseen. Tehtaalla voidaan mainiosti tehdä myös ns.”arkkitehtuuria”. Kiireellisimpien hätäparakkihankkeiden jälkeen kannattaisi ehkä tehdä kokeellinen hanke, jossa suunnittelijat ja talotehdas työstäisivät tilaelementtejä tuotekehitysmielessä hieman nykyistä tasoa pidemmälle.
Kiitos Kati! Joo, eihän toimivan ja käytännöllisen tarvitse olla huonoa arkkitehtuuria. Päinvastoin, tässähän voisi arkkitehdeille heittää pallon, miten suunnitella käytännöllistä ja monistettavaa edullisemmin, tinkimättä arkkitehtoonisesta laadusta. Itse en siitä paljoa ymmärrä, joten pitää luottaa ammattilaisiin. 🙂