Tässä maanantaisen kokouksen asiat niiltä osin kun on lisättävää ennen kokousta kirjoittamaani.

Kokouksen aluksi kuultiin selostus kaupungin sisäisestä valvonnasta. Sen tavoitteena on hallita riskejä sekä lisätä päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Keskeisessä asemassa on hyvä johtaminen, niin ylimmän virkamiesjohdon kuin luottamushenkilöiden. Tässä on meillä luottamushenkilöilläkin tehtävä ja vastuu.

– Osallistuminen erityiseen kuntajakoselvitykseen (Kv-asia)

Kyse on siis valtion määräämästä yhdeksän kunnan selvityksestä, jonka valtio asetti, kun Helsinki ja Vantaa eivät muuten löytäneet selvityskumppaneita. Espoon kannalta selvitys tuntuu turhalta, kun meillä on jo oma EKKV-selvityksemme ja lisäksi seudun yhteisiä asioita hoitamaan on perusteilla metropolivaltuusto. Ongelma on myös, että päällekkäiset selvitykset työllistävät virkamiehiä ja kunnissa on näinä aikoina riittävästi muutakin tekemistä.

Kaupunginhallituksessa näkökulmaeroa oli lähinnä siitä, voisiko tästä selvityksestä olla Espoollekin jotain hyötyä, vai onko kyse vain yhdeksän kunnan pakkoliitoksesta, jolle on syytä sanoa yksiselitteisesti ei pakkomukanaolosta huolimatta.

Itse näen selvityksen suurimpana uhkana sen, että se on ristiriidassa metropolilain valmistelun kanssa. En ymmärrä, miksi valtio puuhaa Helsingin seudulle samaan aikaan metropolitason hallintoa ja jättimäistä miljoonan asukkaan kuntaliitosta. Espoo vaatii omassa päätöksessään riskianalyysiä. Se onkin aiheellista, koska kyseessä olisi 10 miljardin, 100 000 työntekijän ja 1 miljoonan asukkaan hanke.

Toisaalta, kun selvitys tulee, Espoo voisi tässä yhteydessä myös sanoa jotain sen sisällöstä. Meidän Saara Hyrkkö teki seuraavan esityksen:

”Espoo edellyttää, että käynnissä olevat kuntien omat kuntajakoselvitykset, metropolilain valmistelu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu otetaan selvityksen keskeisiksi lähtökohdiksi, lähi- ja paikallisdemokratia nostetaan selvityksessä keskeiseen rooliin ja erilaiset kuntajakoselvitysalueen sisäiset, osittaiset yhdistymisvaihtoehdot selvitetään osana erityistä selvitystä.”

Esitys kaatui äänin 11-3, yksi tyhjä. Puolesta äänesti Saaran ja allekirjoittaneen lisäksi Tiina Ahlfors (vas.). Tyhjää äänesti meidän Jyrki Myllärniemi.

Tänään olin metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän teemaseminaarissa. Muistiot luettuani tulin entistä vakuuttuneemmaksi, että seudun kehittämisen kannalta olisi järkevää keskittyä nyt metropolihallinnon luomiseen kuntaliitosten sijaan. Seminaarissa esitettiin vielä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Väliraportti valmistuu maaliskuun lopussa, ja silloin pitäisi olla valmiina jo konkreettisia esityksiä.

– Länsimetron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää valtuustolle, että länsimetron jatkon rakentaminen käynnistetään, mikäli valtio sitoutuu osallistumaan 30% osuudella.

Tätä on jo ruodittu julkisuudessakin. Espoolle ja koko pääkaupunkiseudulle hanke on merkittävä. Espoo on tehnyt oman osansa vauhdittamalla hankkeen suunnittelua ja tulevien asemien kaavoitusta. Nyt odotetaan valtiolta sitoutumista. Länsimetron jatko ei ole pelkästään joukkoliikennehanke, vaan mitä eniten myös elinkeinopoliittinen ja asuntopoliittinen hanke, jonka hyödyt realisoituvat tulevina vuosikymmeninä. Viimeisimmän indeksin (11/2013) mukaan kustannusarvio on 801 milj. euroa. Valtuustokäsittelyn 24.2. yhteydessä saamme vielä tarkemman muistion hankkeen hyödyistä.