Tässä puhe, jonkan pidin valtuustossa talouden tasapainotusta ja tämän vuoden säästöjä koskevassa keskustelussa.
Arvoisa puheenjohtaja hyvät valtuutetut,
tatu-ohjelmassa asetettu investointikatto 180 me on tiukka ja vaatii priorisointia. Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa koulukorjausten lykkäämistä.
Olemme vaatineet koulukorjausten tahdin kiristämistä kolmeen kouluun vuodessa. Tämän hetken arvio on, että tavoitteeseen päästään viimeistään 2017. Tuskastuttavan hidasta etenemistä, kun tiedämme korjausta odottavien koulujen määrän. Tila- ja asuntojaostossa jatkamme työtä prosessien nopeuttamiseksi.
Olemme vaatineet, että pitkän tähtäimen investointiohjelma on tuotava valtuuston käsittelyyn erillisenä asiana jo keväällä. Enää ei käy, että erillisiä hankkeita tuodaan meille päätettäväksi yksittäin. Kun rahaa on vähän ja investoinneille määrätty katto, meidän on päästävä priorisoimaan, mitä sillä rahalla tehdään.
Kasvavassa kaupungissa on tosiasia, että tarvitaan uusia kouluja ja päiväkoteja vanhojen lisäksi. Samalla kuitenkin vanhat on pidettävä kunnossa. Juuri aamulla käsittelimme tila- ja asuntojaostossa väistötilojen hankintaa. Sieltä on tulossa 7 miljoonan lisälasku katettavaksi investointibudjetista. Näitä lisälaskuja on luvassa jatkossakin, jos emme saa tiloja pidettyä kunnossa.
Hyväksyimme tänään jaostossa myös väistötilaperiaatteet, joiden mukaan väistötilat järjestetään jatkossa ensisijassa omalta palvelualueelta. Olemme siis linjanneet, että lasten koulumatkojen pituudella on väliä. Hätäväistöt tulevat kalliiksi ja vaikka väistö olisi suunnitelmallinenkin, tilat tarvitaan.
Pieni mutta tärkeä koulu on Rödskogs skola. Tilanne on se, että koulu on päästetty huonoon kuntoon, kun on ollut haluttomuutta tehdä kouluverkkotarkastelua. Koulu on pieni, mutta myös ruotsinkieliset lapset tarvitsevat koulun Pohjois-Espoossa. Koulun kohtalo on ratkaistava tämän kevään aikana, vaikka tilakeskuksen tarkemmat selvitykset osoittaisivat, ettei hätäväistöä tarvita.
Tilojen peruskorjauspäätöstä varten tarvitaan aina tarveselvitys käyttäjälautakunnilta. Ei siis ole pelkästään tilakeskuksen syy, ettei kouluja korjata ajallaan. Tarvitaan enemmän yhteistyötä. Pitää saada tilojen käyttäjät ja tuottajat samaan pöytään keskustelemaan. Samoin tarvitaan rakennusvalvonnan asiantuntemus koulukorjausten suunnitteluun.
Meillä ei ole varaa pitää yllä raja-aitoja, vaan toisin tekeminen tarkoittaa sitä, että saamme parhaat hyödyt irti organisaatiosta kokonaisuutena.
Säästökeskustelussa vaadittiin painotuksen siirtämistä opetuksesta ja terveydenhoidosta tekniselle puolelle ja näin tehtiinkin 300 000 euron edestä. Ei kuitenkaan voi olla niin, että se säästetään taas rakennusten ylläpidosta.
On tietysti ikävää, että vuosia tehty rakennuksista säästäminen kostautuu juuri nyt, kun rahasta on tiukkaa.
Mutta ei auta, korjausinvestoinnit on tehtävä. Ja se on myös pitkällä tähtäimellä niin taloudellisesti kuin inhimillisesti kestävää.