Tänään kaupunginhallituksessa isoja asioita niin rahallisesti kuin periaatteellisesti. Alla asiat, jotka eivät menneet nuijan kopautuksella. Koko esityslista avattuna löytyy täältä.
– Vuoden 2014 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (Kv-asia)
Seurantaraportin kohdalla herätti keskustelua sosiaali- ja terveyslautakunnan äänestys siitä, voidaanko vanhuspalveluiden henkilöstömenoista säästää 1 me. Vihreät olivat säästön takana. Vihreä sote-lautakunnan jäsen Pinja Nieminen kuvasi blogissaan hyvin päätöksenteon vaikeutta.
Toimialajohtaja Juha Metso perusteli esitystä sillä, että säästö on saatu aikaan tehostamalla toimintaa tinkimättä asiakastyöstä. On muun muassa perustettu omasta henkilökunnasta ns. resurssipooli, joka on mahdollistanut sijaisten palkkauksen vähentämisen. Myös sairaaloissa on ollut vapaita paikkoja, jolloin on voitu vähentää sijaisten palkkaamista. Edelleen Metso vakuutti, että missään tilanteessa vanhuksia ei tämän säästön takia jätetä hoitamatta.
Toinen keskustelua herättänyt asia oli työttömyyden kasvu. Espoon työttömyysprosentti on 9,7%, kun se on koko maassa 12,9%. Työttömyys kasvaa erityisesti suurissa kaupungeissa ja se näkyy myös Espoossa. Suurin selittävä tekijä on maahanmuutto.
Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaan lisättiin työttömyyteen puuttuminen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi, joten keinoja työllisyyden lisäämiseen etsitään. Työtä tehdään yhdessä kuuden suurimman kaupungin kanssa.
Vastaus vanhuspalveluiden säästöistä tyydytti ja keskustelujen jälkeen seurantaraportti määrärahamuutoksineen hyväksyttiin esityksen mukaan.
– Lausunnon antaminen Valtiovarainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta uudeksi kuntalaiksi
Ryhmiltä oli pyydetty etukäteen lausunnot, joita olikin melko hyvin huomioitu valmistelussa. Vielä löytyi yhteisymmärrys tärkeänä pitämästämme valtuutettujen tiedonsaantioikeudesta. Esittelijä teki siitä seuraavan lisäyksen:
”Kuntien yhtiöittäessä yhä enenevissä määrin toimintojaan luottamushenkilöiden tiedonsaannin osalta on tärkeää varmistaa, että valtuutetun tiedonsaantioikeus säilyy nykyisessä laajuudessaan myös kuntakonserneissa.”
Sen jälkeen lausuntoa paranneltiin vielä äänestämällä:
Meidän Saara Hyrkön esityksestä lausunnosta poistettiin äänin 9-6 (kok. vastusti) kohta, jossa vastustettiin sitä, että nuorisovaltuusto sekä vanhus- ja vammaisneuvostot olisivat lakisääteisiä.
Sen sijaan Saaran esitys kansanäänestysaloitteen ikärajan laskemisesta kaatui äänin 6-9.
Erityisen iloinen olen siitä, että Espoon lausuntoon saatiin esityksestäni äänin 8-7 seuraava lisäys:
”85 § Sidonnaisuuksien ilmoittaminen
Sidonnaisuuksista ilmoittaminen on tärkeä hallinnon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä lisäävä uudistus kuntalakiin. On perusteltua ulottaa laki koskemaan myös kunnan ylintä päättävää elintä eli valtuustoa. Uusi kuntalain pykälä yhtenäistää valtakunnallisesti niiden luottamushenkiöiden piiriä, joita sidonnaisuusilmoitus koskee.”
Mahtavaa, että Espoon kaupunginhallituksen enemmistö on avoimuuden ja läpinäkyvyyden puolella! Tällaiset voitot tuntuvat hyvältä, kun on vuosia tehnyt työtä avoimuuden lisäämiseksi Espoon päätöksenteossa.
Esittelijä poisti pohjasta seuraavan palvelualoitetta koskevan lauseen, jota Vasemmistoliiton Tiina Ahlfors ehdotti lisättäväksi takaisin:
” Espoo ei kuitenkaan kannata lakiluonnoksessa esitettyä muutosta, jolla palvelualoite rinnastettaisiin kunnalliseen aloiteoikeuteen.”
Yllättäen demarit eivät kannattaneet tätä, joten hävisimme äänin 6-9.
Monipolvisen prosessin jälkeen lausunnosta tuli melkoisen hyvä ja vihreä kädenjälki näkyy monessa kohtaa!
– Vuoden 2015 talousarvion sekä vuosien 2015 – 2017 taloussuunnitelman kehys (Kv-asia)
Kävimme pitkän keskustelun synkästä taloustilanteesta. Jos ihmettä ei tapahdu, on edessä tukku vaikeita päätöksiä niin palveluiden kuin investointien osalta.
Ryhmien kesken neuvoteltu kehys hyväksyttiin sellaisenaan. Kaikille tuli kuitenkin selväksi, että vajeen kattamisen keinoista (laina, veronkorotus, rahastojen purku) päätetään myöhemmin.
Ilmaisin jälleen vakavan huoleni koulukorjausrahojen riittävyydestä. Selostusosaan lisättiin tarkennus, että investointiohjelmassa on erityisesti priorisoitu sisäilmaongelmaisten koulujen korjauksia, jolloin muita investointihankkeita on jouduttu siirtämään myöhemmäksi. Kouluja korjataan sekä talousarviovaroin että yhtiömuotoisesti kaupungin takaamilla lainoilla.
Tähdensin, että tämän lisäksi perusparannuksiin on löydettävä jatkovalmistelussa lisää rahaa. Näin voidaan tehdä pienempiä koulujen elinkaarta pidentäviä korjauksia ja hoitaa peruskorjaukset hallitusti.
Näiden parissa jatketaan tila- ja asuntojaostossa, kun käsittelemme investointiohjelmaa ja ensi vuoden talousarviota.