Tässä päivän tärkeimmät, esityslista avattuna löytyy täältä. Päätösasiat menivät esityksen mukaan, sen jälkeen saatiin selostus sote-järjestämislaista sekä budjettiriihen vaikutuksista Espoolle.
Päivän kokouksia värittivät Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Pia Kauman lausunnot harkinnanvaraisella toimeentulotuella ostetuista luksuslastenrattaista. Pyysin asiasta selvityksen ja väite osoittautui pötypuheeksi. Lastenrattaiden hankintaan toimeentulotukea voi saada yhdistelmävaunuihin 200 € ja rattaisiin 120 €. Noilla summilla ei saa uusia rattaita.
On kyllä surkeaa, että Espoon taloustilannetta lähdetään ratkomaan syyllistämällä ja nipistämällä kaikkein heikoimmilta. Varsinkin, kun ei ole edes faktat kohdallaan.
Sitten kokousasioihin:
– Edustajien nimeäminen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Turussa 16. – 17.9.2014
Vihreiltä matkaan lähtee lisäkseni valtuuston varapuheenjohtaja Sirpa Hertell.
– HSL-kuntien ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän keskinäisen Länsimetron ja Kehäradan joukkoliikenneinfran kustannusten jakamista koskevan sopimuksen hyväksyminen
Tässä sovittiin siis siitä, miten kustannukset jaetaan, kun rakennetaan yli kuntarajat meneviä infrahankkeita. Periaate on se, että esimerkiksi muut kunnat maksavat infrakustannuksia Länsimetrosta sen mukaan, miten niiden asukkaat käyttävät metroa Espoossa Tämä on minusta reilua ja sopimus oli siis ok.
Yritin virittää kokouksessa keskustelua joukkoliikenteen infrakustannusten vaikutuksista lipunhintoihin, mutta se ei ottanut tulta, koska sopimus ei siihen suoraan vaikuta. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että kun teemme kalliita infrahankkeita, niin paineet lipunhintoihin tulevat merkittävästi nousemaan. On arvovalinta, paljonko joukkoliikenteeseen satsataan.
Perusteluiksi nykykäytännölle esitettiin, että jo nyt puolet infrakuluista tulee suoraan kunnalle ja vain puolet kiertää HSL:n kautta. Ja että jos metroon ei olisi investoitu, olisi vastaavasti bussiliikenteen kustannukset nousseet.
Toisaalta voidaan kysyä, paljonko metroa halvemmalla oltaisiin rakennettu pikaratikka. Nyt tehdään metroa ja relevanttia on paljonko se tulee maksamaan ja miten se rahoitetaan.
* * *
Kokousasioiden jälkeen saimme lyhyet infot maan hallituksen budjettiriihen päätöksistä koskien kuntia, sote-järjestämislakiluonnoksesta sekä metropolihallinnosta.
Budjettiriihestä ei juurikaan tullut apua kuntien tehtävien karsimiseen. Kuntien taloutta helpottaa hieman, että työttömien aktivointitoimiin osoitettiin kunnille 75 me. Tästä Espoolle tulisi arviolta 7 me kehystä helpottamaan. Kiinteistöveron osalta (peritäänkö kunnilta alarajan korotuksen tuoma lisähyöty, Espoon osalta 20 me, pois vai ei) asia jäi vielä auki.
Sote-järjestämislaista annetaan lausunto lokakuussa. Tässä riittää vielä pähkäiltävää. Lakiesitys löytyy täältä.
Metropoliesitys puolestaan on aikalailla Espoon lausunnon näköinen. Metropolia esitetään 14 kunnan alueelle, jotka jo nyt tekevät MAL-yhteistyötä. Lisäksi Lohjalla ja Porvoolla on optio päästä mukaan.
Tehtäviksi esitetään metropolikaavaa, joukkoliikenteen suunnittelua ja operointia (HSL) sekä HSY:n osalta ympäristöasioita. Jäte- ja vesihuolto jäisi metropolihallinnon ulkopuolelle.
Metropolihallinnolle turvataan kunnista riippumaton rahoitus nykyisten kuntayhtymien tuloilla, valtionosuuksilla ja valmistelussa tarkentuvalla rahoitusratkaisulla. Metropolihallinnolle ei tule omaa verotusoikeutta.
Metropolihallinto tällaisenaan on hyvä alku seudullisen päätöksenteon demokratisoimiselle. On kuitenkin riski, että jos päätöksenteko ja rahoitus jää liian löyhäksi, ei aitoon seudulliseen päätöksentekoon yli kuntien osaoptimoinnin päästä.