Kaupunginhallitus 15.9.2014 Länsimetro

Tässä maanantain kaupunginhallituksen asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Isoimpina asioina Länsimetroon liittyvät päätökset, joista järjestetään ylimääräinen valtuuston kokous 29.9.

– Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen sopimuksen hyväksyminen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi

Espoon osalta keskeistä sopimuksessa on, että valtion tuki Länsimetron jatkon rakentamiselle kytketään asuntokaavoituksen määrään.

Sopimuksessa korotetaan Espoon asuntokaavoitustavoitetta MAL-aiesopimuksessa esitetystä vuotuisesta 250 000 kerrosneliömetristä 25 % 312 500 kerrosneliömetriin. Tämä vaatimus on linjassa valtuuston jo päättämän tavoitteen (350 000 k-m2) kanssa.

Jotta korotettuun tavoitteeseen päästään, kaavoitusta tulee priorisoida ja nopeuttaa erityisesti metron jatkeella ja kaupunkiradan kehityskäytävässä.

Metron rahoituksen osalta valtio sitoutuu 30 prosentin rahoitusosuuteen indeksiin kytkettynä,   kuitenkin enintään 240 milj. euroa. Valtio maksaa osuutensa vuosina 2017-2020. Siihen asti hankkeen toteutus rahoitetaan kokonaisuudessaan Espoon kaupungin toimesta.

Metron rakentaminen alkaa työtunneliurakoilla. Ensimmäisistä urakoista (Finnoon ja Sammalvuoren työtunnelit) tarjoukset saadaan 26.9. ja työt voivat käynnistyä lokakuun lopulla. Työtunneliurakoiden aloituksien aikataulut on suunniteltu niin, että ne kaikki ovat saatavissa käyntiin vuoden 2014 aikana.

Sopimusta käsiteltiin neuvotteluvaiheessa kaupunginhallituksessa ja siitä tiedotettiin myös valtuustoa. Espoolle tärkeää oli valtion osuuden kytkeminen indeksiin sekä se, että lisäkaavoitusta voidaan metron varren lisäksi kohdistaa myös rantaradan varteen. Tästä päättää kaupunginhallitus.

– Matinkylä Kivenlahti metron rakennustöiden osoittaminen Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön tehtäväksi (Kv-asia)

Ehdotetaan valtuustolle, että rakentamisen ja rahoituksen järjestämisestä vastaa metrohanketta varten perustettu Länsimetro Oy edellyttäen, että Helsingin kaupungin kanssa päästään asiasta sopimukseen. Ja jos ei päästä, perustetaan Matinkylä – Kivenlahti osuutta rakentamaan uusi Espoon kokonaan omistama yhtiö.

Espoo ja Helsinki ovat perustaneet 6.6.2007 keskinäisen kiinteistöyhtiön Länsimetro Oy. Yhtiön tehtävänä on vastata metron rakentamisesta Ruoholahdesta Matinkylään. Kaupungit ovat sopineet kattavansa kustannukset rajalta poikki –periaatteen mukaisesti. Yhtiö vastaa rakennushankkeen lupaprosessin, kilpailutusten, sopimusten laatimisen, valvonnan, tiedottamisen ja muiden velvoitteiden hoitamisesta sekä rahoituksen järjestämisestä kilpailuttamalla lainat pitkäaikaista rahoitusta tarjoavien rahoituslaitosten kuten Euroopan Investointipankin (EIB), Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) ja Kuntarahoituksen kesken. Yhtiössä on töissä kahdeksan henkilöä. Matinkylä – Kivenlahti osuuden käynnistyminen edellyttää 1-3 henkilön rekrytointia.

Nähdäkseni on tarkoituksenmukaista, että metron jatkonkin rakennuttaisi Länsimetro Oy, jonne on kertynyt osaamista ja kokemusta metron rakentamisesta. Toivottavasti siis päästään yhteisymmärrykseen Helsingin kanssa.

– Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainoille sekä lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille (Kv-asia)

Ehdotetaan että valtuusto:

1. antaa kaupungin omavelkaisen takauksen Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainoille seuraavasti:
– Käyttötarkoitus Länsimetron rakentamisen, välillä Matinkylä – Kivenlahti, Espoon maksuosuuden rahoittaminen.
– Taattavien lainojen määrä on enintään 560 miljoonaa euroa siten, että summa voi koostua yhdestä tai useammasta lainasta tai rahoitusjärjestelystä.
– Laina-aika: Enintään 35 vuotta lainan ensimmäisen erän nostosta.
– Korkoperuste: Rahoitus voi olla joko kiinteä- tai vaihtuvakorkoista.
– Lyhennykset: Rahoituksen tulee olla lyhennysohjelmaista ja siinä voi olla enintään 5 vapaavuotta kunkin lainan tai laina-erän ensimmäisen erän nostosta laskettuna.

2. myöntää kaupungin omavelkaisen takauksen kohdassa 1 mainittujen, kaupungin takaamien Länsimetro Oy:n tai perustettavan yhtiön lainojen suojaamisessa käytettäville johdannaisille seuraavasti:
– takaus kattaa vähintään investment grade -luottoluokituksen omaavien vastapuolien kanssa tehtävät johdannaisten yleissopimukset sekä niiden perusteella tehtävät yksittäiset johdannaissopimukset,
– takaus kattaa koko taattavan lainamäärän suojaukset.

3. päättää, että lainojen takauksesta peritään takausprovisiota 0,05 % pa laskettuna lainojen keskisaldolle. Johdannaisten takauksesta ei peritä takausprovisiota,

4. päättää, että takauksille ei edellytetä vastavakuutta.

Länsimetron jatkon kaupungin rahoitusosuus hoidetaan rahoituslaitoksilta otettavin pitkäaikaisin lainoin. Lähtökohtana on Länsimetron nykyisten lainojen tyyppinen rakenne, jossa lainoissa on ensin 5 vapaavuotta, jonka jälkeen ne maksetaan takasin 25 vuotena tasaisin vuosilyhennyksin.

Valtion rahoitus tulee 2017 – 2020, joten alkuvaihe jää kaupungin rahoitettavaksi. Kaupungin edun mukaista on hankkeen aloittaminen mahdollisimman nopeasti jo lokakuussa 2014. Lähtökohtana on, ettei pitkäaikaisia lainoja lyhennetä rakennusaikana. Rakennusaikaiset korot ovat osa investointikustannusta.

Takausvaltuus asetetaan marraskuun 2013 hintatason mukaisesti 560 miljoonaksi euroksi. On ilmeistä, että valtuutta pitää myöhemmin tarkistaa maanrakennuskustannusindeksin muutoksen verran.

Rakentamistehtävän siirtyessä kaupungilta Länsimetro Oy:lle tai perustettavalle yhtiölle siirretään samalla jo tehdyt suunnittelusopimukset yhtiölle. Yhtiö maksaa kaupungille tähän mennessä toteutuneet kustannukset.

Länsimetron rahoitus on monimutkainen kuvio, joka menee siten, että Espoon osuudesta (560 me) Espoo maksaa puolet ja HSL puolet viime kaupunginhallituksessa sovitun infrakorvauksen mukaisesti (HSL-kunnat maksavat metron infrakorvauksista kunnassa tapahtuvien nousujen suhteessa). Tuosta HSL:n puolikkaastakin iso osa tulee Espoon maksettavaksi, koska espoolaiset tuota pätkää eniten käyttävät.

Olemme vahvasti nostaneet esiin sitä, että HSL:n infrakorvauksia ei pidä kattaa lipunhinnoilla, vaan infrakuluja ja käyttökuluja pitää käsitellä eri perustein. muuten käy niin, että kun panostamme isosti raiteisiin, nousevat lippujen hinnat kohtuuttomasti. Siitä ei tässä kohtaa päätetä, mutta asiaa on hyvä pitää esillä. Espoossakin metroa perustellaan ennenkaikkea kaupunkikehitystä mahdollistavana hankkeena, ei siis ole perusteltua, että sen maksaminen jää joukkoliikenteen käyttäjille.

Lainanlyhennykset alkavat siis tuntua 2020 alkaen. Siksi tämä ei vielä rasita kaupungin tasetta. Mutta pitkällä aikavälillä sitten rasittaa. Olisi hyvä, että päätöksenteon pohjaksi liitteenä olisi laskemat, joista selviää paketin takaisinmaksun perusteet ja kustannusvaikutukset kaupungille.

– Investointirahaston varojen käyttö Länsimetro Oy:n jatkon rakennusaikaiseen rahoitukseen (Kv-asia)

Perusparannettaessa Kehä I:tä Leppävaarassa kaupungin rahoitti hankkeen alkuvaihetta käyttämällä Investointirahaston varoja. Valtion maksaessa oman osuutensa jälkikäteen palautuivat hankkeeseen annetut lainat rahastoon. Sama ratkaisu on käytettävissä myös nyt.
Investointirahaston säännön mukaan rahaston ”tarkoituksena on mm. turvata kaupungin kehittämisen edellyttämä maanhankinta sekä kaupunkirakenteen kehittämisestä aiheutuvien kynnysinvestointien toteuttaminen ja taloudellisten vaikutusten tasaaminen.”

Investointirahaston pääoma on n. 80,7 milj. euroa. Länsimetron jatkon alkurahoitukseen esitetään käytettäväksi 80 miljoonaa investointirahaston varoja lainamuotoisena rahaston sijoituksena. Laina tulee maksaa takaisin siten, että se on kokonaisuudessaan takaisin maksettu vuoden 2020 loppuun mennessä. Rahaston kannalta kyseessä on rahaston varojen sijoittaminen, ei rahaston purku. Rahaston käyttö tuodaan valtuuston päätettäväksi, koska kyseessä ei ole rahaston tavanomainen sijoitustoiminta.

Rahastovaroilla korvataan siis valtion rahaa, sen sijaan että otettaisiin lainaa valtion osuuden verran. Vaikuttaa järkevältä, mutta päätöksenteon pohjaksi olisi hyvä saada vertailu siitä, mikä on investointirahaston tuotto verrattuna siihen että otettaisiin lainaa.

– Espoon uuden sairaalan laitoshuollon organisointi HUS-Desiko -liikelaitoksen hoidettavaksi (Kv-asia)

Esitetään, että valtuusto hyväksyy Espoon uuden sairaalan laitoshuoltopalvelujen keskittämisen HUS-Desikon hoidettaviksi ja Espoon sairaalan laitoshuollon henkilöstön siirron HUS-Desiko liikelaitokselle uuden sairaalan valmistuttua.

Hus-Desiko on sairaaloiden laitoshuoltoon erikoistunut HUS:n liikelaitos. Puhtaanapidon ja muiden laitoshuoltotehtävien keskittäminen HUS-Desikon hoidettavaksi luo tilanteen, jossa yhdellä laitoshuoltopalvelut ja sairaalahygienian hyvin hallitsevalla toimijalla on yhdenmukainen ja tasalaatuinen toiminta koko Jorvin alueella.  Palvelun toteuttaminen HUS-Desikon toimesta on kustannuksiltaan jonkin verran edullisempaa kuin kaupungin omana toimintana, ja mahdollistaa uusien toimintamallien kehittämisen Espoon uuteen sairaalaan. Uudelleenjärjestelyssä siirtyvään henkilöstöön sovelletaan liikkeen luovutuksen periaatteita.

Valmistelussa on arvioitu eri vaihtoehtoja (en ehtinyt vielä lukea liitteitä). Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt tämän yksimielisesti. Lienee siis ok.

– Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia)

Rkp:n Stig Kankkosen aloite. Vastauksessa viitataan peruopetuslakiin, jonka mukaan koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielinä voi olla lisäksi myös saame, romani tai viittomakieli. Osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla oppilaan omalla kielellä, jos se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata opetusta.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ehdottaa, että kaksikielisyyttä voitaisiin edistää yhdistämällä kouluremonttien yhteydessä suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulu saman katon alle. Svenska rum -lautakunta taas korostaa, että suomen- ja ruotsinkielistä kouluverkostoa tulisi myös jatkossa kehittää ja suunnitella itsenäisesti kielellisin perustein.

Vastauksen lopuksi todetaan, että jos opetusta annetaan usealla kielellä, tulee varmistaa, etteivät perusopetuslain mukaiset oppilaan oikeudet ja opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet vaarannu. Käytännössä tämä tarkoittaisi kaksinkertaisen tukirakenteen luomista, jolloin oppilaskohtainen hinta todennäköisesti kasvaisi. Ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne sivistystoimi katsoo, että aloitteen mukaisen pohjoismaisen koulun perustamiseen kaupungin suomenkieliseen opetukseen ei tällä hetkellä ole edellytyksiä. Kieliryhmien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä oppilaiden tietämystä pohjoismaisesta kulttuurista tulee edistää ja kehittää muilla tavoin.

– Nuorisovaltuuston jäsenen matka Espoon ystävyyskaupunki Esztergomiin 26.-28.9.2014

Espoon nuorisovaltuusto päätti sisäisten keskustelujen pohjalta valita puheenjohtaja Nicholas Kujalan osallistumaan Espoon unkarilaisen ystävyyskaupunki Esztergomin siltajuhliin 26. – 28.9.2014. Valtuutettu on täysi-ikäinen. Lopullisen päätöksen nuorisovaltuuston jäsenten ulkomaille suuntautuvista virka- ja koulutusmatkoista tekee kaupunginhallitus.

Tapahtumassa juhlistetaan mm. Espoon ja Esztergomin 40-vuotista ystävyyskaupunkisuhdetta. Nuorisovaltuuston jäsenen osallistumisen tarkoituksena on edustaa Espoon nuorisoa juhlallisuuksissa sekä osallistua keskusteluihin yhteistyön tulevaisuuden näkymistä.

Matkan kustannusten korvaamisesta on sovittu sivistystoimessa siten, että ne korvataan toimialan määrärahoista. Hyvä että nuoretkin pääsevät edustamaan!

– Valtuustokysymys koulujen väistötilojen myöhästymisestä (Kv-asia)

Demarien Maria Guzeninan valtuustokysymys.

Liitän tähän vastauksen kokonaisuudessaan:

Sivistystoimi pyrkii järjestämään väistötilat ensisijaisesti muista koulurakennuksista siten, että esimerkiksi uusia valmistuvia koulukohteita käytetään aluksi osittain väistötiloina. Uusien kohteiden käyttö väistötiloina ei kuitenkaan ole usein mahdollista, koska kaupungin oppilasmäärä lisääntyy vuosittain 600 oppilaalla. Mikäli olemassa olevaa koulurakennusta ei voida käyttää väistötilana, joudutaan toteuttamaan siirtokelpoiset väistötilat.

Tilakeskus-liikelaitos hoitaa vuoden 2014 aikana yhteensä 11 siirtokelpoista koulu- ja päiväkotitilojen rakennushanketta. Aiemmin siirtokelpoisten tilojen hankkeita on toteutettu 1-3 hanketta/vuosi eli hankkeiden määrä kasvoi merkittävästi aiemmasta. Hankkeiden kokonaistoteutusaika on noin 9-12 kuukautta siitä, kun Tilakeskus on saanut tilauksen. Toteutusaika jakautuu suunnitteluun, rakennuslupakäsittelyyn, hankintatoimeen ja toteutukseen.

Tilakeskuksessa sisäilmaongelmista kärsivien koulujen väistötiloiksi toteutettavat siirtokelpoiset tilat on priorisoitu ensin toteutettavaksi. Lisätilan tarpeen vuoksi toteutettavat siirtokelpoiset laajennuskohteet toteutetaan viimeisenä.

Oppilasmäärien lisääntyminen ja kaupungin kiinteistökannan korjausvelka huomioiden on oletettavaa, että siirtokelpoisia tiloja tullaan myös jatkossa tarvitsemaan. Tämän vuoksi Tilakeskus on kilpailuttanut kevään 2014 aikana siirtokelpoisten tilaelementtirakennusten puitejärjestelyn. Puitejärjestelyn käyttöönotto syksyllä 2014 tulee tehostamaan tulevien väistötilahankkeiden valmistelua ja hankkeiden läpivientiä.

Myös siirtokelpoisten väistötilojen tarveselvitysprosessia on täsmennetty. Sivistystoimi vie jatkossa siirtokelpoisten tilojen tilauksen käyttäjälautakunnan ehdotettavaksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Koulukorjausten toteuttamista on kiirehditty vuodesta 2013 alkaen, siten, että tavoitteena on korjata vuosittain noin kolme koulua. Tavoitteeseen tullaan pääsemään toteutuksen osalta viimeistään vuodesta 2017 lähtien. Korjauksissa sisäilmaongelmista kärsivät kohteet ovat etusijalla. Lisäksi elinkaarimallin käyttö mahdollistaa, että useampia peruskorjaushankkeita voidaan toteuttaa samanaikaisesti ja näin nopeuttaa korjausrytmiä.
Todella valitettavaa ja asiaan on pyritty puuttumaan kaikin keinoin. Olennaista on, että saadaa päätökset tehtyä ajoissa, hankintaprosessia sujuvoitetaan ja virheistä otetaan opiksi.

– Vastaselityksen antaminen korkeimmalle hallinto-oikeudelle lausunnosta, joka koskee Gobbackan asemakaavaa

Ely valitti Gobbackan kaavasta ja hallinto-oikeus kumosi sen. Kaupunki valitti korkeimpaan oikeuteen, jonne annetaan nyt vastaselitystä. Kyse on alueen liikenneverkosta ja joukkoliikenteen järjestämisestä.

Tässä ollaan oltu valtuuston päätöksen takana joten on loogista jatkaa samalla linjalla loppuun asti.

– Kiinteistö Oy Koskelonteollisuus 3 -nimisen yhtiön myynti Conorin Oy:lle ja sijoitusyhtiöille (Oy Interior Invest Ab, Berner Capital Oy ja Karkkolainen Invest Oy) Koskelosta, kortteli 82001 tontti 3

Conorin – Monitoimitilojen liikeideana on kehittää ja markkinoida uudenlaista tapaa tukea yrityksen varallisuuden kehittämistä hyödyntämällä yhtä asiakasyrityksen keskeistä toimintaedellytystä, yrityksen toimitiloja; tarjoamalla yritykselle mahdollisuuden sijoittaa vuokraan käytettävät rahat yrityksen varallisuuden kasvattamiseen.

Yhteistyökumppanina toimiva Bernerin suku yhtiöineen tarjoaa rinnalla tiloja vuokrattavaksi yrityksille, joiden tavoitteena ei ole investoida tiloihin vaan toimia mieluummin vuokratiloissa.  Yhteistyön avulla hakijat pystyvät tarjoamaan tiloja niin käyttäjä-ostajille kuin vuokratiloja tarvitseville PK-yrityksille.

Hakijoiden tarkoituksena on rakennuttaa tontille käyttäjäasiakkaiden kanssa yhteistyössä niiden tarpeita vastaavat toimitilarakennukset. Toimintamalli on hakijoiden yhteistyössä Vantaan Koivuhakaan toteuttaman pilotti-hankeen kaltainen, joka mahdollistaa yrityksille mahdollisuuden hyödyntää ryhmärakentamisesta saatavia hyötyjä sekä alkaville/kasvuhakuisille yrityksille mahdollisuuden vuokrata tarvitsemansa tilat.

Konseptin tavoitteena on tarjota asiakkaille tämän päivän vaatimukset täyttävät edustavat tilat, joiden tiloissa harjoitettavaa toimintaa ei ole rajoitettu teknisillä ratkaisuilla.

Hakijoiden ensisijainen kohderyhmä on 1-5 henkeä työllistävät yritykset, toissijainen 6-20 henkeä työllistävät yritykset. Kohderyhmään on valikoitu yritykset, joissa on pääosin yksinyrittäjiä tai yritykset, joissa yksi on pääomistaja. Yrittäjät pyrkivät tekemään ja etsimään vaihtoehtoisia tapoja turvata omaan taloutensa, kun yrityksen toiminta ajetaan alas, iän tai markkinoilla tapahtuneiden muutoksien kautta.
Tämä on hyväksytty ekyssä yksimielisesti.

1 kommentti kirjoitukseen “Kaupunginhallitus 15.9.2014 Länsimetro

  1. Kaupunginhallitus tahallisesti uhohtaa valituksessaan KHO:lle nk. Hartelan liittymän kehittämisen molemminsuuntaiseksi; Kehä III / Gobbackan kaava, josta toki Ely-keskus on tietoinen; kaupunginhallitus tarkoituksellisesti ja tahallisesti ei (poliittiset kytkössyyt? / suomenruotsalainen raha?)! Uskomatonta espoolaista politiikkaa, joka liittynee Svenska Småbruk och egna hemin kaavoitustavoitteisiin; ei mihinkään järkevään liikennesuunnitteluun. On onnetonta, jos Elyn pari virkanaista oivaltaa paljon enemmän kuin Espoon kaupunginhallitus ja valtuusto / vrt. mm Högnäsin asemakaava ja mm. lepakot!