Kunnat kamppailevat talousahdingossa ja talousarvioita tehdään kovissa leikkaus- ja veronkorotuspaineissa. Valtiolta on odotettu helpotusta kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin, toistaiseksi turhaan. Taloutta on siis tasapainotettava kuntien omin keinoin ja voimin.

Espoon rahapussissa on kymmenien miljoonien vaje ja ja lautakunnat saavat lähiviikkoina käsiteltäväkseen toimialojensa budjettiehdotukset. Kipeitä leikkauksia on tulossa, siitä saimme esimakua jo kehysneuvotteluissa. Esillä on ollut mm. paine leikata kotihoidontuen Espoo-lisää ja iltapäivähoitopaikkoja.

Sosiaali- ja terveystoimen osalta päästiin äänestämään jo viime valtuustossa, kun demarit kyseenalaistivat vanhuspalveluiden miljoonan euron säästön. Me Vihreät kannatimme esitystä, koska säästö on saatu aikaan toimintatapoja muuttamalla. Juuri tällaisia toimia tarvitsemme lisää, jotta palveluihin tarvitsee kajota mahdollisimman vähän.

Tärkeintä näiden säästövaatimusten keskelläkin on pitää kirkkaana mielessä, että kunnan tehtävä on tarjota asukkailleen palveluja. Ei säästää ja leikata.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pia Kauma niittasi 17.9. Länsiväylässä kiinni ryhmänsä kantoja marraskuun budjettineuvotteluihin asettamalla irtisanomiset veronkorotuksen ehdoksi. Aiemmin irtisanomisia on esittänyt kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Konttas (kok).

Vihreissä emme pidä hyvänä politiikkana irtisanomisilla uhkailua. Julkaisimme 2.9.2014 kaupungin työntekijöille avoimen kirjeen, jolla halusimme kiittää henkilöstä venymisestä tiukassa tilanteessa ja kannustaa koko henkilökuntaa ponnistelemaan tuottavuuden parantamiseksi.

En pidä vastuullisena sitä, että samalla kun odotetaan yrityksiltä työpaikkojen säilyttämistä ja luomista vaikeassa taloustilanteessa, ollaan valmiita vähentämään merkittävästi kaupungin omia työpaikkoja.  Kaupunki on noin 13 700 ihmisen työnantaja ja jokainen näistä työpaikoista on tekijälleen tärkeä.

Sen sijaan, että passittaisimme ihmisiä kortistoon, pitäisi ottaa kaikki keinot käyttöön työttömien työllistämiseksi. Se vähentää sosiaalikuluja ja lisää verotuloja, puhumattakaan inhimillisestä hyvästä niin työntekijälle kuin hänen perheelleen.

Espoossa on etsitty keinoja sisällyttää työllistämisvelvoitteita kaupungin hankintoihin ja sitä työtä on määrätietoisesti jatkettava. Työpaikkoja on luotava yhdessä yritysten kanssa, siitä hyvänä esimerkkinä ovat nuorten kesäsetelit.  Kaupungin on myös nykyistä aktiivisemmin kannettava kortensa kekoon pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä. Esimerkiksi Raaseporissa on yhtä monta ihmistä kuntouttavassa työtoiminnassa kuin Espoossa.

Kokoomus kohdistaisi kaupungin irtisanomiset erityisesti tekniseen toimeen sekä palveluliiketoimeen. Me Vihreät olemme jo pitkään edellyttäneet, että huonosti toimivalle ja sisäistä byrokratiaa lisänneelle liikelaitosmallille haetaan toimivammat ratkaisut ja parannetaan sitä kautta tuottavuutta. Erityisesti uusia toimintoja tai palveluja suunniteltaessa on mietittävä mitä on järkevää tuottaa omana toimintana ja  mitä hankkia ostopalveluna.

Vihreiden varavaltuutettu ja palveluliikelaitosten johtokunnan jäsen Päivi Salli nosti valtuustopuheessaan esiin tarpeen ottaa tarkasteluun kaupungin omistukset osana talouden tasapainotusta.

Kaupungin kiinteistöomaisuus on noin 1,5 miljardia euroa. On mietittävä entistä tarkemmin, onko kaikkien rakennusten ja kiinteistöjen omistaminen jatkossa tarkoituksenmukaista. Suuri osa kaupungin osakkeista ja omistuksista ei liene helposti myytävissä, mutta joukosta löytynee myös kaupungin ydintehtävien kannalta vähemmän tarpeellista omaisuutta. Näitä ovat esimerkiksi kaupungin omistamat parkkitalot, joiden myymistä tulisi selvittää.

Peruslähtökohtana tulee jatkossakin olla, että kaupunki toimii omistajana niissä tiloissa, joita käytetään pitkäaikaisesti palvelujen tuottamiseen. Valinta omistamisen ja vuokrauksen välillä tulee aina tehdä tapauskohtaisesti ja kokonaistaloudellisesti arvioiden.

Kannatan Päivin esiin nostamaa ajatusta, että selvitetään kaupungin omistamien rakennusten ja kiinteistöjen myymistä rajatusti esimerkiksi kiinteistösijoitusyhtiölle tai -rahastolle. Kaupunki voisi olla yhtenä sijoittajana. Tämä järjestely ei välttämättä tulisi edullisemmaksi, mutta sen etuna olisi korjausvelan parempi hallinta. Myytävistä kiinteistöistä tehtäisiin pitkäaikaiset vuokrasopimukset, joihin sisällytettäisiin kuntokartoitukset, korjaussuunnitelmat sekä palvelutasositoumukset. Tämä tosin edellyttää kaupungilta vankkaa sopimusosaamista, ettei jouduta kiinteistökeinottelun maksumiehiksi.

*   *   *

Lopuksi muutama sana veronkorotuksista. Vihreille veronkorotus ei ole itseisarvo, vaan realiteetti, kun alijäämää arvioidaan kertyvän tänä vuonna 43 miljoonaa ja ensi vuonna 58 miljoonaa. Se on yksi keino muiden joukossa, kun haemme ratkaisua palvelutason turvaamiseen tiukassa taloustilanteessa. Espoon verotaso on alempi kuin naapurikuntien ja uskomme, että myös asukkaat ovat valmiita maltilliseen korotukseen, jos sillä voidaan turvata esimerkiksi tokaluokkalaisten iltapäivähoitopaikat tai vanhusten hyvä hoito.

Elämme vastakkainasettelujen ja kärjistysten aikaa. Minusta erityisesti vaikeina aikoina on tärkeää hoitaa kaupungin taloutta vastuullisesti ja tehdä päätöksiä avoimesti ja rakentavasti asianmukaisen valmistelun pohjalta ja asukkaita kuullen. Siitä ei revitä otsikoita, mutta uskon että sillä tavalla saadaan aikaan parhaat tulokset.