Helsingin sanomien uutinen Espoon liiketoimintajohtajan sidonnaisuuksista osoittaa, kuinka tärkeää on, että niin luottamushenkilöiden kuin johtavien virkamiesten sidonnaisuudet ovat julkisia.
Uudessa kuntalaissa esitetään, että keskeisten luottamushenkilöiden ja johtavien virkamiesten sidonnaisuudet on julkaistava. Toivottavasti eduskunta hyväksyy lain pian.
Espoon liiketoimintajohtajalla on kaupunginjohtajan myöntämä sivutoimilupa oman sijoitusyhtiön pyörittämiseen. Vaikka virkamiehellä on elinkeinonvapaus, on syytä tarkkaan harkita, minkälainen yritystoiminta on mahdollista toimialan johtamisen rinnalla. Nämä sivutoimilupakäytännöt on nyt käytävä läpi. Minkäänlaisia sidonnaisuusepäilyjä ei saa syntyä.
Kyse on myös laajemmasta ongelmasta. Kun kunnat yhtiöittävät yhä enemmän toimintojaan ja tilaavat palveluita yksityisiltä yrityksiltä, siirtyy yhä suurempi osa julkisen rahan käytöstä valtuutettujen ulottumattomiin. On osattava kilpailuttaa ja valvoa aivan eri tavalla kuin ennen.
Toisaalta valtaa on myös siirretty merkittävästi luottamushenkilöiltä virkamiehille. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden takia on tärkeää, että päätöksiä tekevät demokraattisesti valitut päättäjät avoimen valmistelun pohjalta.
Vihreät ovat tehneet eduskunnassa työtä avoimuuden lisäämiseksi ja lakivaliokunnan puheenjohtja Tuija Brax on vaikuttanut ansiokkaasti kuntalain valmisteluun. Itse olen myötävaikuttanut siihen, että sekä Espoon että seudullinen päätöksenteko on aiempaa avoimempaa. Mutta aiempaa avoimempi ei vielä riitä.
Uusi kuntalaki on hyvä alku. Työtä päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi tarvitaan kuitenkin myös sen jälkeen.
Ensimmäinen askel on saada kaikki tieto jo valmisteluvaiheessa avoimeksi. Samoin se, keitä lobbareita on kuultu valmistelussa ja minkä etujärjestöjen ehdotuksista muotoilut ovat peräisin.
Toiseksi päätöksentekijöiden on sekä tunnistettava että tunnustettava sidonnaisuutensa. Järjestöaktiivisuudessa tai yrittämisessä ei ole mitään vikaa, kunhan toimitaan avoimin kortein – sidonnaisuuksista kerrotaan eikä osallistuta päätöksentekoon itseä sivuavissa asioissa.
Kolmanneksi valmistelun avoimuus itsessään takaa sen, että tilaa epämääräiselle päätöksenteolle ei ole. Avoin ja läpinäkyvä valmistelu ei jätä tilaa suhmuroinnille.
Seuraava askel on ottaa kansalaiset mukaan valmisteluun. Islannissa uusi perustuslaki luotiin koko kansan voimin ja avoimesti. Siinä meille haastetta.
Eduskunnassa tulen tekemään työtä sen eteen, että kaikilla on mahdollisuus osallistua yhteiseen päätöksentekoon ja päätöksenteko läpivalaistaan sen kaikissa vaiheissa.