Melkoinen maratonkokous takana, reilu neljä tuntia puitiin Espoon asioita. Alla raporttia niistä, jotka keskusteluttivat tai tehtiin esityksestä poikkeavia päätöksiä. Sote-kyselystä äänesteltiin moneen kertaan ja vielä riitti puimista niin Suomenojassa kuin Suuperkon tapauksessa. Esityslista avattuna löytyy täältä.

– Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä (Pöydälle 19.1.2015)

Tähän liittyen pyydettiin viimeksi laajempi selvitys, joka nyt saatiin. Henkilöstöjohtaja kertoi, että takaisinperintätapauksia on joitakin kymmeniä vuosittain. Kyseisessä tapauksessa kyse on pitkästä ajasta, muttei kuitenkaan poikkeuksellisesta tilanteesta. Kohtuullistamispäätöksiä ei ole henkilöstöjohtajan mukaan tehty. Päätös perustuu tässä yhdenvertaiseen kohteluun. Tyydyimme selvitykseen ja oikaisuvaatimus hylättiin.

– Espoon vastaus Kuntaliiton kyselyyn sote-uudistuksesta (pöydälle 19.1.2015)

Asiasta käytiin pitkä ja perusteellinen keskustelu ja äänestettiin monesti. Alkaen siitä, vastataanko ollenkaan koko kyselyyn.

Pohjaesitys lyttäsi uudistuksen melko totaalisesti, mutta toisaalta toi hyvin esiin uudistuksen ongelmakohtia Espoon ja ylipäänsä kuntien näkökulmasta.

Uuden sote-mallin tulisi kannustaa kustannusvaikuttavuuteen ja rahoittajan (eli kunnan) tulisi voida riittävästi ohjata toimintaa. Tuottajan pitäisi myös avata kustannuksensa selkeästi, jotta erilaisia ratkaisuja voidaan verrata. Nyt on riskinä, että kunnat jäävät vain maksajiksi ja päätöksenteko etääntyy kauas kuntalaisista.

Seuraava lisäysesitykseni hyväksyttiin yksimielisesti:

”Lakiin on syytä kirjata velvollisuus tuotantoalueiden kustannusten ja niiden laskentaperusteiden avaamisesta, jotta yksittäisten palveluiden kustannuksia voidaan seurata ja vertailla ja näin kannustaa kustannusvaikuttavuuteen.”

Espoon lausunnossa esitettiin, että viiden sote-alueen sijaan alueita olisi yksi. Demarit esittivät, että pysyttäisiin viidessä alueessa ja tätä kannatimme. Esitys hävisi niukasti 7-7, puheenjohtajan äänen ratkaistessa.

Demarit esittivät lausuntoon myös lausetta, että HUSia ei pilkota. Se hyväksyttiin äänin 8-6 ainoana muutoksena pohjaesitykseen.

Meidän Saara Hyrkkö teki esityksiä, joilla olisi korostettu yhtymävaltuuston demokraattisuutta ja kansanvaltaisuutta suhteessa yhtymäkokoukseen, joka on kuntien omistajaohjauksen kannalta parempi, mutta demokratian kannalta huonompi. Esitykset hävisivät selvin numeroin.

Lopuksi äänestettiin vielä demareiden ja rkp:n kokonaisesityksistä, jotka hävisivät myös ja kriittinen pohja HUS-korjauksella tuli siis hyväksytyksi.

Keskustelussa tosin todettiin, että saattaa olla, että vaalit ehtivät ennen sote-uudistusta ja tähän palataan vielä uuden eduskunnan ja hallituksen voimin.

– Espoon vesihuollon toiminta-alueen 2015 hyväksyminen

Esittelijä lisäsi päätökseen lauseen, että Espoo kiirehtii yksityisten vesiosuuskuntien siirtämistä HSY:n hoidettavaksi. HSY:n hallituksen käsittelyyn on valmistumassa selvitys yksityisten vesiosuuskuntien tilanteesta. Espoossa suurin ja hankalin on Suvisaariston vesiosuuskunnan tilanne.  Päätöksiä tehtäneen kuitenkin vasta aikaisintaan muutaman vuoden päästä.

– Oikaisuvaatimus elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksestä, yleisten rakennusten tontin vuokrauksesta Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten

Tästä on tullut paljon palautetta ja kävin tapaamassa asukkaita eilen paikan päällä. Hanke herättää asukkaissa paljon huolta ja kokevat, että se on valmisteltu heiltä salassa ja virheellisin perustein.

Käytiin tärkeä keskustelu siitä, miten asioita valmistellaan, koska on oikea aika vaikuttaa ja miten asukkaita kuullaan tämän tyyppisissä hankkeissa. Päätöksentekoprosessia on ollut luottamushenkilönäkin vaikea hahmottaa. Tila- ja asuntojaostossa puolsimme hanketta ARA-hanketta, mutta emme siinä yhteydessä käsitelleet kaavallisia edellytyksiä (esityslistalla oli maininta, että poikkeuslupa tarvitaan). Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti tontin vuokrasta, mutta vielä tässääkän vaiheessa ei ollut selvyyttä poikkeusluvasta. Ja tuon poikkeusluvan myönsi sitten kaupunkisuunnittelupäällikkö, ei lautakunta.

Kysyin, miten asukkaita on kuultu, ja sain vastaukseksi, että naapureiden kuuleminen on toteutettu kaupunkisuunnittelukeskuksen toimesta poikkeuslupamenettelyn yhteydessä. Epäselväksi jäi, onko Y-säätiö esitellyt hanketta asukkaille ennen tila- ja asuntojaoston päätöstä. Mitään velvollisuutta siihen ei ole, mutta erityisesti vaikeissa hankkeissa se olisi tärkeää.

Prosessissa on parantamista, kun kaupungin ohjeistuskin kuuluu:

”Päätöksentekomme on julkista ja tasapuolista. Edistämme läpinäkyvyyttä esittäessämme vaihtoehtoja ja perusteluja päätöksenteon tueksi.”

Päätimme hylätä oikaisuvaatimuksen esityksen mukaisesti. Poikkeamispäätöksestä on valitettu, joten asia ratkeaa oikeudessa. Ja sen jälkeen tarvitaan vielä rakennuslupa. Mutta se otettiin opiksi, että hankkeet on valmisteltava perusteellisemmin tila- ja asuntojaostolle, jotta siellä voidaan tehdä kokonaisharkinta.

Pitää myös pitää huoli, että sosiaaliselle asuntotuotannolle kaavoitetaan sopivia tontteja hyville paikoille ja tasaisesti eripuolille kaupunkia. Tässä Espoo ei ole ollut erityisen hyvä, ja siksi paikkoja etsitään Y-tonteilta, jotka on alun perin varattu eri käyttöön. Nuorisoasunnot tulevat kuitenkin tarpeeseen, niistä on huutava pula ja Espoolla velvoitteet asunnottomuuden hoitamiseen.

– Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset

Byman (sit.) nosti esiin liikuntatoimen johtaja Martti Merran 13.1. tekemän päätöksen koskien liikuntapalveluiden tiloja. Käsittelyvaiheessa paikalla oli enää 10 kaupunginhallituksen jäsentä. Äänin 8-2 päätimme, ettemme ota päätöstä käsittelyyn.

Päätöksessä linjataan saaristossa olevien liikuntapalveluiden hallinnassa olevien tilojen käytöstä. Tiloja ovat: Stora Herrö, nk. ”Karlssonin” mökki, Kaparen saari, Iso Vasikkasaari, Gåsgrundet ja Korkeasaari.

Liikunta- ja nuorisopalvelujen johtajan päätöksen mukaan

1) Kohteita käytetään pääsääntöisesti palvelu- ja valvontatehtävien hoitamiseksi.

2) Jos työn luonne edellyttää ilta- ja /tai viikonlopputöitä, voi tiloja käyttää myös muuna kuin virallisena työaikana edellyttäen, että se ajallisesti sijoittuu lähelle edellä mainittua työaikaa.

3) Tilojen tarpeeton käyttö ei ole sallittua.

Erityistilanteissa ja työtilanteen niin vaatiessa Liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja, Olosuhteet – palvelualueen liikuntapalvelupäällikkö, merellisen ulkoilun ulkoilupäällikkö, venesatamapäällikkö tai Suomenojan sataman aluetyönjohtaja voivat päättää edellä mainittujen tilojen käytöstä myös poikkeavalla tavalla.

Hyvä, että saarien käytöstä on nyt linjattu, edellinen sopimus oli vuodelta 1993. Lähden siitä, että käyttöä myös valvotaan väärinkäytösten estämiseksi.

– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset

Kuulimme selostukset Suomenojasta ja Suuperkon kytköksistä liittyen Espoo Cateringin ruokapalveluhankintaan.

Suomenoja-selvitys oli pääosin sama, jonka neuvottelutoimikunta kuuli viikko sitten. Itse olin esittänyt seuraavat kysymykset:
Kysymyksiä koskien Martti Merran 26.1.2015 esitystä:

– ”Taustalla vuosikymmenten mittainen tapa toimia”
→ Miksi myönnetään vasta nyt toimintakulttuurin ongelmat, jos töitä on tehty toista vuotta? Miksi toimintakulttuurin on annettu jatkua vuosikausia?

– ”Suomenojan satama on ollut yksityisalue. Sen takia toimintakulttuuri on kehittynyt toisenlaiseksi kuin muissa satamissa.”
→ Miksi alueen status muutettiin vasta nyt, jos ongelmat ovat olleet tiedossa? Miksi on pidetty yllä kahdenlaisia satamia näin pitkään? Laukaisiko Massimon tapaus tarpeen muuttaa satama-alueen statusta?

Kysymyksiä koskien 26.1.2015 tiedotetta:

– ”Satamien osalta liikuntapalveluilla on sopimuksia vain Suomenojan venesatamassa. Muissa satamissa on yrityksiä, esim. ravintoloita, joilla on vuokrasopimukset tontti- ja tilayksikön kanssa.”
→ Miksi on eri sopimuskäytäntö eri satamissa? Onko muissa satamissa vastaavia venealan yrittäjiä, joilla vastaavaa veneennosto- ym. kalustoa?

– ”Marraskuussa ajokieltoa osoittava liikennemerkki poistettiin tarpeettomana. ——– Viranomaisvalvonta ulottuu kaikkiin alueella ja alueelta toimiviin yrittäjiin tasapuolisesti. Siksi liikennemerkin poistaminen oli välttämätöntä ja välillinen seuraus lautakunnan syyskuussa tekemästä päätöksestä.”
→ Mihin ja kenen tekemään faktiseen päätökseen alueen statuksen muuttaminen perustuu? Miksi aiemmin sanottiin liikennemerkin poiston perustuvan lautakunnan päätökseen? Kenellä on ollut valta poistaa liikennemerkki, ja mihin tämä valtuus perustuu?

– ”Alueelle on tilattu liikennesuunnitelma.”
→ Koska ja kuka on päättänyt liikennesuunnitelman tekemisestä? Miten tästä on viestitty?

– ”Liikuntapalvelut on päivittänyt ohjeet kaupungin irtaimen omaisuuden käytöstä sekä periaatteet saaristossa sijaitsevien työtilojen käytöstä.”
→ Koskeeko myös mökkien käyttöä? Miten on mahdollista, että mökkien käyttö on tähän asti perustunut vuonna 1993 tehtyyn päätökseen? Miksei asiaan ole puututtu ja sopimuksia päivitetty aiemmin?

– ”Suomenojan sataman aluetyönjohtajalle on kurinpitotoimenpiteenä annettu huomautus viranomaiselle sopimattomasta käytöksestä. Myös kuluvan vuoden tammikuussa Suomenojan satamassa tapahtunut ”lällättely” on johtanut huomautuksen antamiseen.”
→ Mitkä ovat mahdolliset kurinpitotoimet, ja miten niitä on kokonaisuudessaan Suomenojan satama-casessa käytetty?

Muita kysymyksiä:
– Millä perustein päädyttiin ratkaisuun, ettei sataman muutoksista ole tarpeen viestiä veneilijöille? Miten tämä virhe on korjattu?
– Mikä on sataman toiminnasta vastuullisen johdon vastuu siitä, että tapaus on hitaan reagoinnin ja viestinnässä tapahtuneiden virheiden takia tahrannut Espoon mainetta? Miten varmistetaan ettei vastaavia virheitä enää tehdä?

Merra kävi läpi tapahtunutta ja toimenpiteitä joihin on ryhdytty. Liikennemerkkiepisodi jäi edelleen vaille tyydyttävää vastausta. Yrittäjien kanssa tehdyissä sopimuksissa puhutaan yleisesti toimintaan vaadittavista luvista. Sopimuksessa ei kuitenkaan viitata siihen, että alueen status muutetaan yksityisalueesta yleiseksi, mikä johtaa muutoksiin myös tarvittavissa luvissa. Ja tästä ei informoitu yrittäjiä.

Alueen statuksen muuttamiselle on sinänsä hyvät perustelut, mutta se ei poista sitä, että menettelytapa on ollut onneton. Enkä käsitä, miksei sitä voida tunnustaa. Sen Merra myönsi, että liikunta- ja nuorisolautakunnalle asia oli valmisteltu puutteellisesti.

Kurinpitotoimista todettiin, että henkilöstötoimen kanssa on tarkkaan käyty läpi, mitä voidaan antaa, ja kahteen kirjalliseen huomautukseen päädyttiin. Kirjallinen huomautus = suullinen huomautus. Muita kurinpitotoimia ei ole tiedossa, koska niille ei ole tiedossa perusteita.

Liikennemerkkien osalta todettiin, että kun alue oli liikuntapalveluiden hallinnassa, vastasi myös liikennemerkeistä liikuntapalvelut. Nyt kun alue on yleistä aluetta, jokainen merkki menee teknisen keskuksen kautta ja päätöspöytäkirjalla.  Liikuntapalvelut on tilannut tekniseltä keskukselta alueelle liikenteen ohjaussuunnitelman, joka valmistuu 31.3. mennessä. Siitä tiedotetaan kaikkia alueen käyttäjiä.

Byman (sit.) esitti, että kaupunginhallitus kehottaa asianomaista tahoa ryhtymään toimenpiteisiin, että Kortelainen ja Raunio pidätetään virasta ja toimesta poliisitutkimusten ja niistä mahdollisesti seuraavien vaiheiden ajaksi. Teemu Lahtinen (ps.) kannatti. Esitys kaatui äänin 8-2, 5 poissa.

Lisäksi Byman esitti että Merralle annetaan varoitus mahdollisista virkavelvollisuuksien laiminlyönneistä. Tämä esitys raukesi kannattamattomana.

En itse kannattanut esitystä, koska olen edelleen sitä mieltä, että johtopäätösten aika on, kun käsissä on ulkoisen tarkastuksen raportti ja tieto mahdollisista rikostuomioista. Silti harmittaa, että virheitä ei edelleenkään avoimesti ja rehdisti tunnusteta. Toimiin ongelmien korjaamiseksi mm. henkilövaihdoksin on kuitenkin ryhdytty.

Liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko kävi läpi hankintaperiaatteet ruokapalveluissa sekä omistuksensa ja suhteensa Fazeriin. Tämäkin kuultiin pääosin jo viikko sitten neuvottelutoimikunnassa.

Ateriapalveluiden kilpailutus tehtiin vuonna 2011, koska asiakasmäärä oli kasvanut, eikä oma kapasiteetti riittänyt. Hankinnassa edellytettiin vähintään sama palvelutasoa, laatua ja toimintatapoja kuin omassa toiminnassa. Tarjoukset arvioitiin ja vertailtiin normaalisti ja kelpoisuusehdot täyttävistä valittiin halvin tarjous.

Kaupungin hankintaprosessi on seuraava:
– hankintatarve tulee substanssitoimijoilta
– hankinnan valmistelu tehdään liikelaitoksissa ja tulosyksiköissä
– kilpailutus tehdään hankintakriteerien mukaa, sen jälkeen vaihtoehdot on keskeyttää hankinta jos sille on lailliset perusteet, tai valita se, joka on kilpailun voittanut
– toimitusjohtaja tekee päätökset, toimivallan ylittyessä liiketoimintajohtaja

Tämä tapaus osoitti, että olisi tärkeää, että isot päätökset kulkevat palveluliikelaitosten johtokunnan kautta. Kun asia on esityslistalla, se tulee julki ja kaikkien arvioitavaksi.

Todettiin myös, että sivutoimilupailmoituksia on tarpeen tarkentaa ja että avoimuutta on syytä sidonnaisuuksien osalta lisätä. Jääviyden osalta on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta. Näihin palataan vielä.