Maanantaina kaupunginhallituksessa vaihteeksi lyhyempi lista. Käydään läpi tilinpäätöksen ennakkotieto, hyväksytään Tapiolan keskuksen kaavasta toinen pala ja annetaan hallinto-oikeudelle lausunto kaupungintalon suojelematta jättämistä koskevaan valitukseen. Asiat avattuna alla, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta II / 2014 (Kv-asia)
Seuraavat projektit ja toimenpiteet ovat olleet vuoden 2014 keskeisimpiä tuloksia ohjelmissa:
Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma
Viikoittaiset kauppakeskuskävelyt ovat käynnistyneet hyvin ja tavoittaneet ikääntyviä. Kävelijät ovat tutustuneet toisiinsa ja jotkut heistä ovat ystävystyneet kävelyn ohessa.
Kestävän kehityksen ohjelma
Syksyllä 2014 nykyiset ilmastotoimet arvioitiin kustannusvaikuttavuuden perusteella ja tätä tietoa hyödynnetään kevään aikana tehtävässä valmistelutyössä. Kestävän kehityksen ohjelma tuo Espoo -tarinan ilmasto- ja energiatoimenpiteet 2015 – 2017 kaupungin käsittelyyn kuluvan vuoden aikana.
Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma
Ohjelma toteutti Nokian kampukselle Karaporttiin viime vuonna Yrityskylä Espoon, jossa kaikki espoolaiset kuudesluokkalaiset viettävät yhden päivän tutustuen yritystoimintaan ja työelämään. Yrityskylässä on noin 15 yrityskumppania toteutuksessa mukana ja koululaiset työskentelevät yrityskyläpäivänä kunkin kumppanin toteuttamassa yrityskylän ”yrityksessä”.
Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma
Keskeinen projekti on Tajua mut! -viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena (Liputus). Liputustietojärjestelmä on testattu ja otettu tuotantoon toukokuussa 2014 ja toiminnasta on tehty selkeä toimintamalli. Yhteensä mukana on 27 toimintoa ja toimijaa, joista on perustettu yhdyshenkilöverkosto ja koulutettuja ammattilaisia vuonna 2014 oli 670.
Osallistuva Espoo -ohjelma
”Meidän puisto – malli lähialueiden hoitoon ja kunnostukseen” toimenpiteessä on pilotoitu noin kymmentä erilaista kohdetta Espoossa. Alueille on laadittu kumppanuusperiaatteella hoitosopimukset, joissa on sovittu vastuutahon ja Espoon kaupungin välillä siivouksen ja kunnostuksen periaatteista. Pilottien avulla on arvioitu mallin laajentamista ja poistettu lähitekemisen esteitä. Mallia laajennetaan vuoden 2015 aikana.
Eri kokoisia, mutta konkreettisia tuloksia ohjelmaryhmiltä. Erityisesti ilmasto- ja energiatoimenpiteiltä odotan paljon. Toivottavasti myös Osallistuva Espoon avoimen valmistelun ja päätöksenteon uusien toimintatapojen pilotoinnissa päästään eteenpäin.
– Vuoden 2014 tilinpäätöksen ennakkotieto (Kv-asia)
Tiivistelmä kaupungin tiedotteesta:
Viime vuoden tulos on 32 miljoonaa euroa parempi kuin alkuperäinen talousarvio. Tilinpäätösennusteen mukaan vuosikatetta kertyi 117 miljoonaa euroa. Menojen kasvu on tasaantunut, vaikka Espoon väestö kasvoi 4 850 asukkaalla vuonna 2014. Tämä on yli viidennes koko maan väestönkasvusta.
Asukkaiden sosiaalisen tilanteen heikkeneminen näkyi toimeentulotuen, avustusten ja työmarkkinatuen kulujen kasvuna. Kaupunki on lisännyt toimenpiteitä nuorten, maahanmuuttajien ja korkeasti koulutettujen työllisyystilanteen parantamiseksi. Myös erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet.
Espoo sai verotuloja 1 332,8 milj. euroa ja valtionosuuksia 29,8 milj. euroa. Verorahoitus kasvoi edellisvuodesta vain 1,1 prosenttia. Ulkoiset toimintatulot olivat 270 milj. euroa, mikä on 2,9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Kaupungin investointitaso oli edelleen ennätyksellisen korkea. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 278 milj. euroa. Tulorahoituksen lisäksi kaupungin investointeja rahoitettiin purkamalla rahastoja 40 milj. euroa ja nostamalla 117 milj. euroa uutta lainaa. Kaupungin lainamäärä vuoden lopussa oli 284,3 milj. euroa eli 1 066 euroa asukasta kohden.
Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vaikuttivat erityisesti rahoitustuotot, joita kaupunki sai 51,3 milj. euroa. Rahoitustuotot toteutuivat yli 26 milj. euroa suurempina kuin alkuperäinen talousarvio.
Henkilöstökulujen kasvu oli asukasmäärään verrattuna kohtuullinen. Kaupungin henkilöstön määrä kasvoi vuoden aikana 81 henkilöllä ja oli vuoden 2014 lopussa 14 051 henkilöä. Asukas- ja asiakasmäärien kasvaessa henkilöstön työn tuottavuus on parantunut merkittävästi. Työpanosta ei ole siirretty omalta henkilöstöltä vuokratyövoimalla korvattavaksi, sillä vuokratyövoimakustannukset laskivat vuoden takaisesta lähes 10 prosenttia. Myös henkilöstön ylitöiden määrä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspoissaolojen vähentyminen jatkuu.
Varovaisen positiivista kehitystä. Työttömyysluvut tosin ovat synkeät ja pitkäaikaistyöttömyydestä koituu merkittäviä kustannuksia myös kaupungille. Elinkeinojohtaja Tuula Antola ja työllisyysasioiden päällikkö Said Aden olivat valtuustoryhmämme kokouksessa tammikuussa esittelemässä toimenpiteitä joihin ryhdytty, jotta pitkäaikaistyöttömien määrä saadaan vähenemään. On hyvä, että kaupunki ottaa aktiivista roolia. Nyt on tärkeä varmistaa, että toimille löytyy laaja poliittinen tuki.
– Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:n osakassopimuksen muuttaminen
Yhtiön toiminta uudistetaan vastaamaan metropolialueen kilpailukykystrategian tavoitteita. Tehtävänä on kehittää pääkaupunkiseutua kansainvälisesti kiinnostavana ja houkuttelevana liiketoiminta- ja innovaatioympäristönä.
Espoon kaupungin rahoitusosuus on 681 500 euroa + alv. Lisäksi kaupunki maksaa erityisrahoitusosuuden 100 000 euroa + alv, joka tarkoittaa Otaniemen Kehitys Oy:n invest in -toimintojen siirtämistä GHP:een, jolloin vastaavasti Otaniemen Kehitys Oy:n toiminta-avustukset pienenevät 100 000 eurolla.
Yhtiö on velvollinen raportoimaan osakkaiden soveltamien osakkuusyhtiöiden raportointikäytäntöjen mukaisesti. Lisäksi yhtiö raportoi myös pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajille.
Toiminnan tehostamista täälläkin, hyvä niin. Tämä on hyväksytty elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa yksimielisesti.
– Valtuustoaloite kaupungin poliittisille nuorisojärjestöille antamasta tuesta (Kv-asia)
Simon Elon (ps) aloite, jossa esitetään sivistystoimen avustusohjesääntöjä muutettavaksi siten, että taloudellista avustusta ei voida myöntää yhdistyksille, jotka ovat säännöiltään tai aatteiltaan sidonnaisia johonkin rekisteröityyn puolueeseen (ns. poliittiset nuorisojärjestöt). Lisäksi esitetään, että v. 2016 avustuksia ei enää ko. yhdistyksille myönnetä. Espoo kuitenkin edelleen antaa kyseisten kaltaisten yhdistysten käyttöön vastikkeettomia tiloja esim. kurssi- tai kokouskäyttöön ja nuorisopalvelut jatkaa asianmukaista yhteistyötä esim. tapahtumien osalta näiden yhdistysten kanssa. Lisäksi esitetään, että sivistystoimi käyttää em. tuista säästyvän summan täysimääräisesti yleisten nuorisojärjestöjen toiminnan avustamiseen.
Vastauksessa todetaan seuraavaa: Nykyinen avustusohje ei sulje pois poliittisia nuorisoyhdistyksiä ja -järjestöjä avustettavien piiristä. Liikunta- ja nuorisolautakunta kokee erittäin ongelmalliseksi järjestöjen aatteellisten sidosten arvioinnin.
Ja edelleen, että Espoon kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelut tulee seuraamaan valtakunnan tasolla olevaa keskustelua poliittisten nuorisojärjestöjen tukemisesta sekä nuorisolain uudistamista.
– Tapiolan keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 210426, 12. kaupunginosa Tapiola (Kv-asia)
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Tapiolan keskuksen kaavan kokonaisuutena, mutta neuvottelujen jumittaminen maanomistajien kanssa on johtanut kaavan tuomiseen kaupunginhallitukseen ja valtuustolle pala kerrallaan.
1a-vaiheen kaavan toteuttamiseen liittyen kaupunginhallitus hyväksyi 16.6.2014 kaupungin ja LähiTapiola-ryhmän kesken neuvotellun sopimuksen ”Tapiolan keskuksen päätoteutussopimus, maankäyttösopimus, maankäyttösopimuksen täydennys sekä kiinteistökaupan esisopimus”, joka allekirjoitettiin 17.6.2014. Sopimuksen mukaiset työt etenevät Tapiolan keskuksessa rinnan metron ja keskuspysäköinnin rakentamisen kanssa.
Em. sopimuksessa määriteltiin myös nyt hyväksyttäväksi esitettävän 1b-vaiheen kaavan toteuttamisen ehdot, joilla osaltaan turvataan Merituulentien ja bussiterminaalin toteuttaminen. Kaava-alueen toteuttamisesta vastaa LähiTapiola-ryhmä.
Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuntojen rakentaminen, paikoitus- ja kellaritilojen muuttaminen liiketiloiksi, liityntäbussiterminaalin toiminta sekä liikekeskuksen lisärakentaminen 1b-vaiheen osalta.
1-vaiheen kaavasta edelleen hyväksymistä odottavat osat, jotka käsittävät kolme Tapiolan keskustan kiinteistöä (KOy Tapiolan Säästötammi, KOy Espoon Itätuulentie 8, KOy Tapiolan Vesiputoustalo). Sopimusneuvottelut näiden kiinteistöjen kanssa ovat käynnissä.
Hyvä, että Tapiolan keskustan uudistus etenee.
– Klovinportti, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen alue 241102, 26. kaupunginosa Mankkaa
Toimistorakennusten korttelialue muutetaan asuinkerrostaloiksi. Alue on rakentamaton, puustoinen ja kallioinen etelään laskeva rinne. Alueen omistaa YIT-Rakennus Oy. Korttelia ympäröivät vilkkaasti liikennöidyt Klovinpellontie ja Sinimäentie sekä Klovinportin asuntokatu. Klovinportin eteläpuolella on asuinpientaloja, muuten ympäröivissä kortteleissa on toimitilarakennuksia. Toimistorakennukset ovat 3, 5 ja 9 kerrosta korkeita.
Paikka on melko meluisa mutta arvioitiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa sopivaksi asumiselle. Näitä muutoksia tarvitaan nyt MAL-tavoitteiden täyttämiseksi. Lähellä asuvat pientaloasukkaat eivät ole riemuissaan. Hyväksyttiin lautakunnassa yksimielisesti.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle, Virastokeskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 610501 sekä asemakaavan määrääminen osittain voimaan
Uudenmaan ELY-keskus on valittanut kaupungintalokaavasta. ELY-keskus katsoo, että kaupungintalolla ja valtuustotalolla on sellaisia rakennettuun ympäristöön liittyviä vaalittavia arvoja, joita MRL 54 §:ssä tarkoitetaan. Espoon kaupunginvaltuuston hyväksymän virastokeskuksen asemakaavan yleisten rakennusten korttelialue Y-1 kaavamääräyksineen ei täytä MRL 54 §:ssä säädettyjä sisältövaatimuksia. Kaavamerkintä Y-1 määräyksineen tulee tämän vuoksi MRL 54 §:n vastaisena kumota.
Annettavassa kaupunginhallituksen lausunnossa esitetään, että hallinto-oikeus hylkää valituksen kokonaisuudessaan lakiin perustumattomana. Samalla kaupunginhallitus määräisi valituksenalaisen asemakaavan muutoksen voimaan lukuun ottamatta Y-1 korttelin aluetta.
Kaupunginhallitus voi valitusajan kuluttua määrätä yleis- ja asemakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman sellaiselta kaava-alueen osalta, johon valitusten ei voida katsoa kohdistuvan.
Niinhän siinä kävi kuin kaupunginhallituksessa ja valtuustossa ennakoin. Kaupungintalon suojelusta valitettiin ja valittajana niinkin virallinen taho kuin Ely-keskus. Elyn perusteet kävin läpi omissa puheenvuoroissani ja siksi esitin ja kannatin talolle suojelumerkintää. Jo silloin ennakoitiin myös, että kaava voidaan valitustilanteessa määrätä muilta osin voimaan. Ja näin on nyt tarkoitus toimia. Todella harmillista, että talon kohtaloa puidaan nyt oikeusasteissa. Suojelumerkinnälle on ilmeiset perusteet.
– Päätökset ja kirjelmät ja kokouksessa kuultavat selostukset
Rahoitusjohtaja esittelee rahastojen v. 2014 sijoitustoiminnan tulokset.
– Pisara-radan rahoitus
Lisäasiana kaupunginjohtaja informoi Pisara-radasta, josta Helsingin Sanomat uutisoi eilen ja tänään.
Espoolta ja Vantaalta on molemmilta pyydetty 16 me. Tästä ei ole käyty ennen tätä viikkoa mitään neuvotteluja, eikä summaan ole talousarviossa varauduttu. Erikoinen menettely, ilmeisesti rahoituspäätös haluttaisiin puristaa ennen vaaleja.
Espoon kannalta olennaista olisi saada kaupunkirata Espoon keskukseen ennen Pisaraa. Ymmärtääkseni se myös tekisi Pisarasta kannattavamman. Myös Raide-Jokeri olisi kiireellisempi hanke. Eli vähintään tuo kaupunkirata pitäisi saada kytkettyä mukaan, mieluiten myös jokeri. Samoin ihmetystä herättää, miksi Pisaran maksajiksi halutaan Espoo ja Vantaa, mutta ei esimerkiksi muita kehyskuntia, joita rata myös hyödyttää.