Lapsen saaminen on valtava elämänmuutos. Itse tulin äidiksi 16 vuotta sitten. Olen ollut onnekas, kun elämässä on ollut lapsen hoidosta vastuuta ottava isä sekä tiivis läheisten turvaverkko.
Lapsiperheiden onnellisuus ja jaksaminen ei kuitenkaan saa olla kiinni pelkästään omista turvaverkoista. Nyt on aika tehdä työelämästä perheystävällinen ja tasa-arvoisempi. Työ ja perhe täytyy voida sovittaa nykyistä helpommin yhteen, jotta vanhemmat jaksavat ja perheiden arki sujuu. Tässä 5 askelta, joiden avulla se onnistuu.
1. Vanhempainvapaan uusjako: 6+6+6 tai Väestöliiton joustomalli
Vihreät ovat pitkään halunneet jakaa vanhempainvapaat vanhempien kesken 6+6+6 -mallilla. Vanhempainvapaasta 6 kk olisi kiintiöity äidille, 6 kk isälle ja 6 kk voisi pitää kumpi vaan. Malli kannustaisi isiä ottamaan enemmän vastuuta lapsenhoidosta ja lapsia hoidettaisiin pidempään kotona.
Väestöliiton joustomalli pidentäisi sekin vanhempainvapaata ja antaisi vielä enemmän joustoa jakamiseen. Mallissa äidille ja isälle on kummallekin kiintiöity 3 kk ja vanhemmat voivat vapaasti jakaa loput 9 kk. Malli lisäisi vanhempainrahakautta 12-14 kuukauteen, riippuen siitä, miten isä käyttäisi hänelle kiintiöidyt 3 kk.
Vanhempainvapaan pidentämisen ja jakamisen lisäksi se täytyy voida pitää joustavasti useammassa pätkässä lapsen ensimmäisten kolmen ikävuoden aikana. Vanhempainvapaa täytyy voida käyttää myös osapäiväisesti, jolloin vanhempi voi tehdä lyhennettyä työpäivää tai -viikkoa.
2. Hoitovapaan eli kotihoidon tuen uusjako molemmille vanhemmille
Kotihoidon tukea yritettiin uudistaa siten, että tuki olisi jaettu tasan, molemmille vanhemmille 13,5 kk. Jos toinen vanhemmista ei käytä osuuttaan, loppuisi tuki lapsen ollessa noin kaksivuotias.
Uudistus ei mennyt läpi ja ymmärrän, miksi sitä vastustettiin. Itsekin olin kotona tyttäremme kanssa kolme vuotta. Minulla ei ollut vakituista työtä, enkä onnistunut löytämään työpaikkaa hoitovapaan aikana. Mieheni olisi ollut valmis jäämään kotiin, jos olisin saanut töitä.
Tasa-arvon takia kannatan myös kotihoidontuen eli hoitovapaan jakamista, mutta jakaminen voisi olla aluksi maltillisempaa. Hoitovapaan jakamisen voisi aloittaa kiintiöimällä toiselle vanhemmalle 2-4 kuukautta.
3. Tukea osa-aikatyöhön, kun lapset ovat pieniä
Tällä hetkellä osa-aikaisesta työnteosta saavat korvausta alle 3-vuotiaiden ja 1-2-luokkalaisten lasten vanhemmat. Myös 3–6-vuotiaiden lasten vanhemmilla on mahdollisuus lyhentää työaikaansa, mutta sitä yhteiskunta ei tue taloudellisesti.
Myös päiväkoti-ikäisten lasten vanhempien osa-aikatyötä pitää tukea. Tutkimusten mukaan tämä on yksi toivotuimmista keinoista helpottaa perheiden arkea.
Esimerkiksi Ruotsissa vanhempainpäivärahaa saa, kunnes lapsi täyttää kahdeksan vuotta. Naapurimaassa äidit palaavat aikaisemmin osa-aikaisesti töihin, ja pysyvät myös työelämän kehityksessä paremmin mukana.
Maailmalla on käytössä myös malleja, joissa kokoaikainen toimenkuva on jaettu kahdelle osa-aikaiselle henkilölle, jotta perheen ja työn voi sovittaa paremmin yhteen. Jaettu työ tukee työmarkkina-asemien säilymistä ja parantaa työllisyyttä. Jaettu työ edistää työssä jaksamista ja tasapainottaa elämää. Näitä mahdollisuuksia kannattaa selvittää myös Suomessa.
4. Tukea vanhemmille pätkä- ja silpputöihin sekä yrittäjyyteen
Yksinyrittäjien ja pätkä- ja silpputyölaisten tilanne on monelta osin vaikeampi kuin vakituisessa palkkatyössä olevien. Heillä ei ole lomia eikä työterveyshuoltoa. Tulevista töistä ja niiden määrästä ei ole varmuutta. Heistä suuri osa on iässä, jossa lasten hankintaa suunnitellaan tai lapset ovat pieniä.
Itsensä työllistäjien sekä pätkä- ja silpputöitä tekevien asemaa on seuraavalla vaalikaudella parannettava myös perhetukien osalta. Tätä on vaatinut myös Väestöliitto omissa vaalitavoitteissaan.
5. Vanhemmuuden kulut kuuluvat myös isien työnantajille
Vanhemmuuden kustannukset on jaettava kaikkien työnantajien kesken. Tämä parantaa lapsentekoiässä olevien naisten pääsyä työmarkkinoille. Tällä hetkellä nuoren naisen palkkaaminen on varsinkin pienelle yritykselle todellinen riski. Otetaan mallia Ruotsista, missä vanhemmuuden kustannukset maksetaan verovaroin.