Tässä huomisen kaupunginhallituksen asiat avattuna. Pitkä lista, mutta pääosin asiat näyttäisivät olevan hyväksyttävissä esityksen mukaan. Esityslista kokouksen esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Vuoden 2014 tilinpäätöksen käsittely (osittain kv-asia)

Tässä keskeiset luvut poimittuna kaupungin tiedotteesta:

Tilikauden ylijäämäksi muodostui 6,1 milj. euroa. Vuosikatetta kertyi 117,1 milj. euroa ja  poistot olivat 117,6 milj. euroa.

Toimintakulujen kokonaismäärä oli 1 627,8 milj. euroa. Kulut kasvoivat 54 milj. euroa eli 3,4 prosenttia. Merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 628 milj. euroa (kasvua 2,4 %) ja palvelujen ostot 713,1 milj. euroa (kasvua 4 %). Suurin yksittäinen palvelujen osto oli erikoissairaanhoito, johon käytettiin 240 milj. euroa.

Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet yhteensä) kasvoi vain 1,1 prosenttia eli 15 milj. euroa. Verotuloja tilitettiin yhteensä 1 332,8 milj. euroa, mikä on 25,6 milj. euroa eli 2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Valtionosuudet jäivät alkuperäisestä talousarviosta noin 1,7 milj. euroa ja niitä tilitettiin yhteensä 29,8 milj. euroa eli 10,7 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Toimintatuottojen kokonaismäärä oli 270,7 milj. euroa ja se laski edellisestä vuodesta 8 milj. euroa eli 2,9 prosenttia. Rahoitustuotot toteutuivat yli 26 milj. euroa suurempina kuin alkuperäinen talousarvio.

Kaupungin investointeja toteutettiin 334 milj. eurolla. Kaupungin lainamäärä vuoden lopussa oli 355,6 milj. euroa. Lainamäärä asukasta kohti oli 1 339 euroa.

Suurten lukujen valossa taloustilanne näyttää olevan hallinnassa, mutta vaikea. Investointipaineet ovat edelleen kovat suhteessa vuosikatteen määrään. Eli lainaa joudutaan ottamaan, jotta saadaan muun muassa tarpeelliset, koulut ja päiväkodit korjattua ja rakennettua. Suurena investointina tietysti myös Länsimetro.

– Vuoden 2015 helmikuun kuukausiraportti

14-sivuiseen raporttiin on nostettu keskeisiä huomioita toimialalta. Sivistystoimesta on nostettu esiin tähdellinen huoli siitä, että kun väistötiloja on jouduttu hankkimaan paljon, menee vuokriin yhä suurempi osuus opetustoimen käyttörahoista. Pitäisi löytää ratkaisu vajeen kattamiseen siten ettei se ole opetuksesta pois. Ei ole opetustoimen syy, että tilat ovat niin huonossa kunnossa, että hätäväistöihin on jouduttu turvautumaan.

Tavoitteena on kehittää raportteja siten, että sisällössä keskitytään olennaisimpiin asioihin ja tuotetaan raportointitiedon sijaan seuranta- ja analysointitietoa. Oikein hyvä parannus.

– Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto sijoitusperiaatteet

Tämän rahaston tarkoituksena on edistää elinkeinotoiminnan edellytyksiä ja sitä kautta työllisyyttä Espoossa.

Ehdotetaan hyväksyttäväksi seuraavat sijoitusperiaatteet. Samat periaatteet koskevat myös investointirahastoa ja vahinkorahastoa, listan kohdat 7 ja 8:

1.) Sijoitustoiminnan on mahdollistettava rahaston sääntöjen mukainen pääoman ja tuottojen käyttö.

2.) Sijoitusten riskitaso pidetään alhaisena.

3.) Sijoitustoiminnassa varat jaetaan korkosijoituksiin sekä muihin sijoituksiin seuraavien enimmäisvaihteluvälien mukaisesti:
– Osakkeet 0-10 %
– Korkosijoitukset 90 -100 %
– Muut sijoitukset 0-10 %.

4.) Sijoituksille tavoitellaan 3 %:n tuottoa pitkällä aikavälillä.

5.) Sijoitustoiminnassa käytetään ainoastaan EU-lainsäädännön valvomia ja hyväksymiä sijoitusratkaisuja/sijoitusrahastoja.

6.) Sijoitustoiminnassa voidaan käyttää johdannaisia rajoitetusti, ja pääsääntöisesti viranomaisvalvottujen sijoitusrahastojen kautta, mikäli rahastojen säännöt sen sallivat.

7.) Kaupunki on allekirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja sitoutuu sijoitustoiminnassaan edistämään vastuullista sijoitustoimintaa.

8.) Sijoitusperiaatteita tarkennetaan vuosittain sijoitussuunnitelmassa, jonka kaupunginjohtaja hyväksyy.

Selostuksesta ei käy ilmi, onko tehty muutoksia aiempiin periaatteisiin. Kysyn tästä.

–  Investointirahaston sijoitusperiaatteet

Tämän rahaston tarkoituksena on turvata kaupungin kehittämisen edellyttämä maanhankinta sekä kaupunkirakenteen kehittämisestä aiheutuvien kynnysinvestointien toteuttaminen ja taloudellisten vaikutusten tasaaminen sekä valtuuston hyväksymän investointiohjelman ja investointien käyttöönoton toteutuminen kaupungin talouden tasapainoa vaarantamatta.

–  Vahinkorahaston sijoitusperiaatteet

Tämän rahaston tarkoituksena on kattaa kaupungin takausvastuun perusteella maksettavat kaupungin tai sen tytäryhteisön omaisuutta tai kaupungin tai sen tytäryhteisön vastuulla olevaa omaisuutta kohdanneet merkittävät vahingot sekä muut merkittävät vahingot, joita kaupungin vakuutukset eivät kata.

– Kuuden suurimman kaupungin johtavien luottamushenkilötapaaminen Oulussa 26. – 27.5.2015

Tapaamisessa aiheena on muun muassa Oulun uudistus, hyvinvointikeskukset ja -pisteet sekä pohjoisen kasvupolut. Lisäksi tapaamisen asioina ovat suuria kaupunkeja koskevat ajankohtaiset asiat.

Kaupunginhallitusten toivotaan nimeävän tapaamiseen ensisijaisesti valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistot, halutessaan myös muita edustajia. Järjestelyissä on varauduttu noin kuuteen edustajaan / kaupunki.
Olen kiinnostunut lähtemään, samoin kaupunginhallituksen jäsen Saara Hyrkkö.

– Edustajien nimeäminen Pohjoismaiseen ystävyyskuntakokoukseen 18.-19.5.2015 Kongsbergissa

Pohjoismaiset ystävyyskunnat järjestävät vuorotellen kerran vuodessa ystävyyskuntakokouksen.  Ystävyyskuntakokouksen lisäksi Kongsberg kutsuu juhlimaan yhdessä Norjan kansallispäivää 17.5.
Kokouksen teemoina ovat:

–       elinkeinopalvelut, eritoten tiedepuistot ja yrityshautomot
–       nuorten terveys ja liikunta, varsinkin yhdistysten, urheiluseurojen ja vapaaehtoisten rooli
–       nuorten osallistuminen ystävyyskaupunkitoimintaan (Espoon nuorisopalvelut koordinoivat jatkotoiminnan).
Kutsu on esitetty maksimissaan 5 hengen delegaatiolle. Teemojen mukaisesti ehdotetaan kolmen virkamiehen osallistumista (kansainvälisten asioiden päällikkö, nuorisopalveluiden ja Espoo marketingin edustaja) ja kahden luottamushenkilön valintaa.

Tämä menee harmillisesti valtuuston kokouksen kanssa päällekkäin. Kun luottamushenkilöitä on kaksi, olisi hyvä että meiltä toiseksi suurimpana ryhmänä olisi tarjolla ehdokas, joka on sisällä kokouksen teemoissa.

– Henkilöstökertomus vuodelta 2014

Tässä suoraa lainausta selostustekstistä:

Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2014 lopussa 14 051 henkilöä. Vuoden aikana henkilöstömäärä kasvoi maltillisesti 81:llä. Henkilöstömäärän kasvu kohdentui pääsääntöisesti sosiaali- ja terveystoimeen ja pienemmässä mittakaavassa myös sivistystoimeen. Palveluliiketoimen henkilöstömäärä laski vuoden aikana 48:lla.

Henkilöstökustannukset olivat 628 milj. euroa. Henkilöstökustannukset kasvoivat 2,4 prosenttia verrattuna vuoteen 2013. Vuonna 2013 kustannusten nousu oli 3,7 prosenttia, joten kasvu tasaantui. Myös lisä- ja ylityönä tehtyjen töiden määrän väheneminen jatkui. Työvoimakustannusten kasvu oli 1,8 prosenttia.

Vuokratyövoiman käyttö väheni vuoden aikana lähes 10 prosenttia. Vuokratyökustannusten lasku johtui tiukentuneesta kustannustenhallinnasta sekä siitä, että kaupungin omiin avoimiin tehtäviin saatiin aiempaa paremmin työntekijöitä. Seuren osuus vuokratyövoiman käytöstä oli 84,5 prosenttia.

Vakinaisten osuus henkilöstöstä oli 80,8 prosenttia, mikä on jonkin verran suurempi osuus kuin edellisvuotena. Työntekijöistä kokoaikaisia oli vuoden lopulla 12 853 ja osa-aikaisia 1 198. Osa-aikaisten osuus on pienentynyt edellisvuodesta. Ruotsinkielisten osuus henkilöstöstä oli vastaava kuin vuotta aiemmin (7,2 prosenttia). Naisten osuus henkilöstöstä oli 79,8 prosenttia. Naisten osuus kaupungin johtotason tehtävien hoitajista laski hieman.

Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä oli vuoden lopulla 5,6 prosenttia henkilöstöstä, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuotena. Maahanmuuttajien työllistymistä kaupungin palvelukseen on tuettu maahanmuuttajien rekrytointimallilla.

– Vermontie, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttö- ja esisopimusten hyväksyminen (osittain Kv-asia)

Asemakaavalla mahdollistetaan tiiviin asuinkerrostaloalueen, koulun, päiväkodin, kaupan palveluiden, ratsastuskeskuksen ja puistojen sekä Vermontien rakentaminen keskeiselle alueelle hyvien liikenneyhteyksien viereen. Asumista osoitetaan alueelle 227 180 k-m2.
Alueen pinta-ala on noin 32 ha. Kaavamuutosalue käsittää kaksi suurikokoista teollisuuskorttelia Majurinkadun ja Vermontien välisellä alueella, liikerakennusten korttelialue asemakaava-alueen eteläreunassa sekä näihin liittyviä katu- ja puistoalueita.  Asemakaava perustuu maanomistajien yhdessä ideoimaan maankäytön suunnitelmaan.

Asuinkortteleista on muodostettu kolme suurkorttelia, joita rajaavat virkistysalueet ja kadut. Koulu, päiväkoti, päivittäistavaran kauppa ja tori sekä bussipysäkit muodostavat pienen aluekeskuksen, joka palvelee sekä uutta Vermontien kaava-aluetta että Perkkaan nykyistä asujaimistoa. Virkistysalueet toimivat myös Monikonpuron ja hulevesien tulvavarauksena. Vermontien itäpuolelle on osoitettu korttelialue ratsastuskeskusta varten.

Tätä kaavaa on tehty todella pitkään. Yksi maanomistajista, Bergans kiinteistöt, on halunnut tehdä ekologista asuinaluetta ja paljon hyvää kaavassa onkin. Maapohja on rakennettavuudeltaan vaikeaa, mutta toivottavasti alue lähtee nyt rakentumaan.

– Tapiolan Keskustavalvomo Oy:n perustamissopimuksen, yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen hyväksyminen (osittain Kv-asia)

Tapiolan keskukseen perustetaan yhtiö (Tapiolan Keskustavalvomo Oy), joka vastaa keskuksen turvallisen ja kitkattoman toiminnan edellyttämistä yhteisjärjestelyistä. Yhtiön osakkaiksi tulevat alkuvaiheessa kaupunki, LähiTapiolan omistamat kiinteistöt sekä Tapiolan Keskuspysäköinti Oy. Keskuksen uudistamisen edetessä kiinteistöt velvoitetaan liittymään yhtiöön. Minimissään yhtiö huolehtii rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisten edellyttämistä yhteisjärjestelyistä, joista tärkein on keskusvalvomo. Tapiolan keskus on tiivis kokonaisuus, jossa kiinteistöt ovat voimakkaasti sidoksissa toisiinsa. Yhtiön investoinnit ovat yhteensä 2,0 milj. euroa (alv 0 %), josta kaupungin osuus on 0,55 milj. euroa (alv 0 %).

Tämä on hyväksytty konsernijaostossa yksimielisesti.

– Niittykummun metrokeskuksen pysäköintiyhtiön perustaminen

Merkitsemällä 40 pysäköintiyhtiön osaketta Espoon kaupunki saa oikeuden 80 liityntäpysäköintipaikkaan, joista 60 on vuoroittaiskäytössä kauppakeskuksen kanssa. Pysäköintiyhtiön investointi- ja rahoituskulut katetaan Niittykummusta kerättävillä maankäyttö- ja maanmyyntituloilla.

– Valtuustokysymys Pohjois-Espoon metsänhoitotoimenpiteistä, luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta, METSO-kriteereistä ja luonnonhoidon toimintamallista (Kv-asia)

Vihreiden Henna Partasen kysymys, johon ei ole vielä vastausta. Tekninen lautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi.

– Valtuustoaloite Espoon Nupurin Mustanpurontien ja Arkiniityntien vesihuoltoasian pikaiseksi ratkaisemiseksi (Kv-asia)

Veera Ruohon (ps) valtuustoaloite Espoon Nupurin Mustanpurontien ja Arkiniityntien vesihuoltoasian pikaisesta ratkaisemisesta.

Aloitteessa todetaan, ettei ko. alueella ole kunnallista vesihuoltoa. Alue sijaitsee Ämmässuon kaatopaikan ja Kulmakorven louhinta- ja murskausalueiden lähistöllä. Aloitteen mukaan Mustanpurontien talouksien vedenlaatu on heikentynyt viime vuosien aikana. Alueen asukkaat haluaisivat alueelle pikaisesti kunnallisen vesihuollon. Aloitteessa todetaan, että kunnallinen vesihuolto on vähintä mitä Ämmässuon-Kulmakorven vaikutusalueen asukkaille tulee järjestää.

Vastauksessa todetaan, että Espoon kaupungin teettämien tutkimusten perusteella Kulmakorven louhinnat eivät ole aiheuttaneet veden laadun heikkenemistä vaan kyse on paikallisesta, muutaman kiinteistön kaivoja koskevasta ongelmasta, jonka ratkaiseminen on ko. kiinteistöjen vastuulla.

Valtuuston hyväksymässä vesihuollon kehittämissuunnitelmassa alue ei sisälly vuosina 2013 – 2022 toteutettaviin kohteisiin. Vedenlaatuongelmat ovat ilmenneet ohjelman hyväksymisen jälkeen.

Tekninen keskus on vuonna 2014 laatinut vesihuollon yleissuunnitelman Mustanpurontien alueelle, jolla on selvitetty vesihuollon toteuttamismahdollisuuksia ja rakentamiskustannuksia. Kustannusarvio vesihuollon toteuttamisesta alueelle LPS-järjestelmällä (kiinteistökohtaiset pumppaamot) on noin 1 milj. euroa. Vaihtoehtoisesti vesihuolto voidaan toteuttaa osittain LPS-järjestelmällä ja yhdellä yleisellä pumppaamolla, jolloin vesihuollon rakentamisen kustannusarvio alueella on noin 1,8 milj. euroa.

Ikävä tilanne asukkaiden kannalta. Vastaus on hyväksytty teknisessä lautakunnassa (pj. perussuomalaisten Simo Grönroos) yksimielisesti.

– Lausunnon antaminen Liikennevirastolle ratasuunnitelmasta Espoon kaupunkirata välillä Leppävaara-Kauklahti

Lausunnossa käydään läpi kaupunkiradan toteutuksen kannalta olennaisia asioita sekä sen kaupunkirakenteellisia hyötyjä. Myös pyöräilyn laatukäytävän toteutusta kiirehditään. Lopuksi todetaan, että kaupunkirata tulisi nostaa rakennettavaksi ennen Pisararataa, jotta molemmista hankkeista saadaan paras hyöty heti niiden valmistuttua.

Hyvä lausunto, hyväksytty teknisessä lautakunnassa yksimielisesti.

– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valtuuston päätöksen johdosta, Mulbyn asemakaava, alue 521500 sekä asemakaavan määrääminen osittain voimaan

Valtuusto hyväksyi Mulbyn kaavan 12.1.2015 ja siitä on valitettu. Ehdotetaan, että määrätään voimaan lukuun ottamatta kiistanalaista Åminnenranta -nimisen kadun kääntöpaikalta länteen lähtevää jalankululle ja polkupyörälle varattua katualuetta.

Kahdessa valituksessa vaaditaan Åminnenrannan kadun yhdistävän kevyen liikenteen väylän poistamista asemakaavasta, koska sille ei valittajien mukaan ole tarvetta ja se aiheuttaa kohtuutonta haittaa, alentaa asumisviihtyvyyttä ja kiinteistön arvoa eikä sovellu ympäristöön.

Lausunnossa todetaan, että Espoon tavoitteena on lisätä pyöräilyn määrää ja uusi väylä tarjoaa sujuvan ja turvallisen yhteyden bussipysäkille ja Mankin seisakkeelle. Lopuksi todetaan, ettei laillisia perusteita valituksille ole.

– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Kilossa sijaitsevan korttelin 54117 tontin 6 myyntiä koskevasta päätöksestä tehdystä valituksesta

Tässä tapauksen historia:

Kaupunginhallitus varasi 16.12.2008 alueen Maskun Kalustetalo Oy:lle tilaa vievän kaupan hankkeen suunnittelua varten. Samalla päätettiin myös muista Turvesolmun kaupallisten kokonaisuuksien varaamisesta SRV Toimitilat Oy:lle, TDK Suomi Oy:lle ja Skanska CDF Oy:lle. Suunnitteluvaraus päättyi 31.10.2012. Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto jatkoi suunnitteluvarauksia 5.11.2012 edellä mainituille lukuun ottamatta Maskun Kalustetalo Oy:tä, jonka osalta päätöstä suunnitteluvarauksen myöntämisestä lykättiin yrityssaneerauksen johdosta. Maskun Kalustetalo Oy oli asetettu yrityssaneeraukseen 16.10.2012.

Kaupungin ja Maskun Kalustetalo Oy:n välillä neuvoteltiin tämän jälkeen mahdollisesta suunnitteluvarauksen jatkamisesta. Kaupungin ja yhtiön välisissä neuvotteluissa 5.11.2012 Maskun Kalustetalo Oy esitti yrityssaneerauksen ratkaisun odottamista helmikuun 2013 loppuun saakka. Kaupunki ja yhtiö sopivat 18.2.2013, että mikäli saneerausohjelmaa ei vahvisteta huhtikuun 2013 loppuun mennessä yhtiö menettää mahdollisuutensa toteuttaa tontin rakennushanke. Ajankohta oli Maskun Kalustetalo Oy:n esittämä. Yrityssaneerausta ei oltu vahvistettu sovittuun ajankohtaan mennessä, vaan vasta lokakuussa 2013.

Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ei 13.5.2013 tekemässä päätöksessä jatkanut suunnitteluvarausta Maskun Kalustetalo Oy:lle, vaan siirsi sen Toyota Tsusho Nordic Oy:lle.

Tätä pohdittiin elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa, mutta päätökset tehtiin yksimielisesti. Mitään uutta ei ole sen jälkeen ilmennyt, joten niiden mukaan mennään.