Ensi maanantaina on taas kaupunginhallituksen kokous. Lista on pitkä, mutta paljon on valtuustoaloitteita ja kysymyksiä.
Ja tärkein asia esitellään meille vasta maanantaina: Ehdotus siitä, mitä tehdään nykyiselle tilaaja-tuottajamallille ja erityisesti Kaupunkitekniikka- ja Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksille. Kyse on noin 800 työntekijän kohtalosta.
Keskiviikkona pidettiin aiheesta iltakoulua, jossa esiteltiin arvioidut vaihtoehdot:
– peruskaupunkimalli
– tuotantoliikelaitosmalli
– kilpailutus ja liikkeenluovutusmalli
– markkinoilla toimiva yhtiö
Iltakoulun esittelyaineiston perusteella päätöksiä on vielä vaikea tehdä, eivätkä valmistelijatkaan vielä ottaneet kantaa minkään mallin puolesta. Laskelmien taustoja ei ole avattu. Kuutta eri toimintoa (siivous, kiinteistönhoito, rakennusten korjaus, aulapalvelut, katujen ja viheralueiden rakennus ja ylläpito) tarkastellaan könttänä, vaikka ovat hyvin erilaisia luonteeltaan. Myös se häiritsee, että selvityksestä puuttuu analyysi kaupungin organisaatiosta kokonaisuutena.
Tarkastelu on lähtenyt markkinanäkökulmasta: Ulkoistaminen kannattaa, jos on olemassa toimivat markkinat. Minusta pitäisi pohtia sitä, mitä kaupungin kannattaa tehdä itse, mitä ostaa ulkoa. Käytännössä jo nyt palveluja ostetaan myös ulkoa
Päätöksenteko on aikataulutettu näin:
27.4. kaupunginhallitus, asia esitellään, jää pöydälle
4.5. neuvottelutoimikunta käsittelee
11.5. kaupunginhallitus
18.5. valtuusto päättää
Kovin haasteellista on, kun valmistelu on tätä tasoa. Ryhmien kesken ei myöskään vielä ole käyty neuvotteluja.
Sitten lista-asioihin, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Kiinteistön (KT-2 -tontti) ostaminen Weegee Oy:ltä Tapiolassa (osittain Kv-asia)
Ehdotetaan ostettavaksi tontti näyttelykeskus Weegeen vierestä hintaan 2,8 miljoonaa euroa. Se on voimassaolevan asemakaavan mukaan toimistorakennusten ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten tontti, joka on rakentamaton ja parkkipaikkana.
Weegee Oy ei tonttia tarvitse ja se on osa Ahertajankulman alueelle suunniteltua uutta asuinaluetta. Tonttituotanto ja tontinluovutus on helpompaa, kun tontti on ns. peruskaupungin omistuksessa.
– Tapiolan Keilahalli Oy:n osakkeiden ostaminen
Esitetään, että kaupunki ostaa Tapiolan Keilahalli Oy:n koko osakekannan (pois lukien osakkeet nro 106, 1 130, 2 399 – 2 400) kauppahintaan 1 950 000 euroa.
Kaupunginhallitus päätti Tapiolan Keilahalli Oy:n ja Tapiolan Urheilutalo Oy:n apteekkihuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden ostamisesta 15.12.2014 ja valtuusto päätti 26.1.2015 lisämäärärahan myöntämisestä osakkeiden ostoon.
Tapiolan Keilahalli Oy:n osakkeiden kauppaa ei voitu toteuttaa määräajassa, koska kolmen osakkaan osakkeet ovat kadonneet. Siksi ostosta päätetään nyt uudelleen. Kun kauppa on saatu hoidettua, Tapiolan Keilahalli Oy on tarkoitus purkaa. Yhtiössä ei ole keilahallitilan hallintaan oikeuttavien Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeiden lisäksi muuta merkittävää omaisuutta. Yhtiön purkautuessa osakkeet siirtyvät purkuvastikkeena Tapiolan taseyksikön omistukseen.
– Valtuustoaloite Espoon kaupungin ostotietojen julkaisemisesta (Kv-asia)
Meidän Saara Hyrkön aloite, jossa esitetään, että Espoo tutustuu Helsinki Region Infoshare- palvelussa Helsingin kaupungin ostot -tietoaineiston julkaisemisesta saatuihin kokemuksiin ja niitä hyödyntäen julkaisee omat ostotietonsa taannehtivasti vähintään vuodesta 2012 alkaen.
Vastauksessa todetaan, että kaupunki on julkaissut kaupungin vuosien 2012 ja 2013 ostolaskutiedot 16.3.2015 seudullisessa Helsinki Region Infoshare -palvelussa. Vuoden 2014 aineisto julkaistaan lähiviikkoina.
Avattu data kattaa yli puolet kaupungin vuotuisista menoista. Loppu on pääosin henkilöstömenoja. Aineisto sisältää Espoon kaupungin palvelujen, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot sekä maksetut vuokrat ja muut kulut vuosilta 2012 ja 2013. Aineistossa on mukana Espoon kaupungin tulosyksiköiden, kustannuspaikkojen, liikelaitosten ja rahastojen ostolaskutiedot. Tiedot on poimittu kaupungin kirjanpitojärjestelmästä laskurivitasolla ja aineistoa on täydennetty mm. organisaation ja tiliryhmien nimitiedoilla. Luokittelut mahdollistavat aineiston tarkastelun esimerkiksi toimittajittain ja tileittäin.
Aineisto sisältää seuraavat saraketiedot: Kaupunki (vakiotieto), tulosyksikkö ja kustannuspaikka nimettyinä, kirjauspäivä, laskunumero, tiliryhmä, tilinumero, tilin nimi, toimittajan nimi, toimittajan Y-tunnus, laskun loppusumma euroina ja mahdollinen tilausnumero. Summat esitetään yleensä ilman arvonlisäveroa. Aineisto ei sisällä ostoja yksityishenkilöiltä tai toiminimiltä eikä yksityishenkilöille maksettuja avustuksia tms. henkilötietosuojan piiriin kuuluvaa dataa.
Tietoja on luokiteltu aineiston käytön helpottamiseksi. Tilit on luokiteltu tiliryhmän mukaan seuraavasti: palveluiden ostot; aineet, tarvikkeet ja tavarat; vuokrat; muut kulut; aktivoidut menot ja käyttöomaisuuden ostot. Luokittelujen avulla aineistosta voi tarkastella ostoja esimerkiksi toimittajittain ja tilitasolla.
Aineisto päivitetään vuosittain aina tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.
– Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta (Kv-asia)
Kurt Bymanin (sit.) 13.4.2015 jättämä aloite, johon ei vielä ole ehditty antaa vastausta.
– Vuoden 2015 maaliskuun kuukausiraportti
Huomioita taloustilanteen kehityksestä:
Vuosi 2014 toteutui parempana kuin vuoden 2015 talousarvion valmistelun yhteydessä arvioitiin. Kuluvan vuoden käyttösuunnitelmissa on toimintamenoihin varattu 4,1 prosentin eli 67 milj. euron kasvu, kun talousarviovalmistelun kasvupohja oli huomattavasti pienempi.
Toimialat ovat käyttösuunnitelmissa varautuneet henkilöstökulujen 3,8 prosentin kasvuun, vaikka henkilöstösopimuksen ja yleisten korotusten vaikutukset ovat korkeintaan prosentin. Käyttösuunnitelmissa on siis noin 15 milj. euroa liikaa varausta, mikä tulee parantamaan kaupungin tulosta.
Verotuloja on tilitetty maaliskuun loppuun mennessä yhteensä 359,8 milj. euroa, mikä on 1,4 milj. euroa (0,4 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Verotuloihin sisältyy erityisesti kunnallisveron toteutumisen osalta noin 15 milj. euron riski.
Valtionosuuksia saadaan 24,2 milj. euroa budjetoitua enemmän johtuen kiinteistöveron korotuksiin suunnitellusta takaisinperinnästä luopumisesta.
Muita rahoitustuottoja on kertynyt alkuvuonna yli 12 milj. euroa, mikä parantaa tammi-maaliskuun tulosta. Rahoitustuottojen kertymisessä saattaa olla suuriakin vaihteluja tilikauden sisällä, joten ennusteen tarkistamista muutettua talousarviota paremmaksi arvioidaan kuukausittain.
Muutetun talousarvion vuosikate on 95,6 milj. euroa ja toimialojen ennusteiden mukaan vuosikate tulee olemaan n. 122 milj. euroa. Noususta kuitenkin 24 milj. euroa tulee tuosta kiinteistöverokuviosta. Ennusteissa ei ole huomioitu esim. henkilöstökuluista säästyviä eriä.
Lopuksi todetaan, että talousarvion menokasvu on suurempi kuin mihin talousarviovalmistelussa on varauduttu ja mihin tulokehitys antaa mahdollisuuksia. Vaikka siis näyttää paremmalta, säästöpaineita on edelleen.
Ja tässä vielä satunnaisia poimintoja kuukausiraportista toimialoittain:
– Yleishallintoon on keskitetysti varattu 2,4 milj. euroa kaupungin toteuttamaan tukityöllistämiseen. Summa on 1 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2014.
– Vammaispalveluissa on kysyntään perustuvaa ylityspainetta 2,7 milj. euroa, jota pyritään kompensoimaan tulosyksikön tasolla noin 1 milj. eurolla. Myös vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuksissa kasvupaine jatkuu. Menojen kasvu on 7,5 prosenttia, n. 0,9 milj. euroa vuoteen 2014 verrattuna.
– Koulujen väistötiloja on jouduttu hankkimaan paljon ja vuokriin menee aina vain suurempi
osuus määrärahasta ja varsinaiseen toimintaan jää vajetta.
– Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa kunnallisen päivähoidon kysyntä on kasvanut edelleen. Helmikuussa kunnallisessa päivähoidossa oli noin 500 lasta enemmän kuin talousarviossa arvioitiin olevan vuoden lopussa.
– Laaksolahden jäähallin mentyä käyttökieltoon joulukuussa 2012 jääurheiluseurojen jääaikapula on lisääntynyt. Laaksolahden jäähallin käyttökieltoa on vuosina 2013 – 2014 korvattu sopimukseen perustuvilla ostoilla Tapiolassa sijaitsevalta Barona Areenalta. Vuonna 2015 päätettiin ostaa Leppävaaran uimahallin säästyneillä uinninvalvontamäärärahoilla lisäjääaikaa Barona Areenalta.
– TATU:n sisäilman laadun parantamista koskevan projektin toteutuksen on arvioitu vaativan asiantuntijaostoja noin 800 000 euron arvosta. Ennusteessa on arvioitu, että asiantuntijaostoista noin 400 000 euroa toteutuu vuonna 2015.
– Espoo Cateringin organisoinnin vaihtoehtoja selvitetään. Vaikutusten arviointityö valmistuu huhtikuun 2015 loppuun mennessä ja päätös käyttöön otettavasta vaihtoehdosta on tarkoitus tehdä viimeistään kesäkuussa.
– Taltrikinmäki, asemakaavan sekä maankäyttösopimusten ja alueiden luovutusta koskevien esisopimusten hyväksyminen, alue 522100, 45. kaupunginosa Kurttila (osittain Kv-asia)
Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman eteläpuolella Kurttilan kaupunginosassa.Väljästi rakennettua vanhaa pientaloaluetta tiivistetään ja mahdollistetaan sen täydennysrakentaminen paikalliset erityispiirteet sekä luonnon- ja kulttuuriarvot huomioiden. Alueen rakennusoikeus nousee noin 3 000 k-m2:stä noin 23 000 k-m2:iin.
– Viherlaakso eteläinen, asemakaavan muutoksen ja maankäyttösopimuksen hyväksyminen (Pöydälle 20.4.2015)
Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kuusikerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen olemassa olevan, kaksikerroksisen asuin- ja liikerakennuksen tilalle sekä autopaikkojen lisärakentaminen liittämällä osa katualuetta tonttiin.
Tätä kaavaa on työstetty pitkään jo viime kaudella, jotta saatiin parkkipaikat sijoitettua ja viheraluetta säästettyä. Nyt hyväksytty kaupsussa yksimielisesti. Jäi pöydälle, kun Byman oli löytänyt aineistosta virheitä.
– Kaupungintalon säilyttämistä tai rakennuslain mukaista suojelemista koskevan asian käsittely valtuuston koolle kutsumista koskevan vaatimuksen johdosta (Kv-asia)
Ja vielä kerran kaupungintalo, koska Byman ei ehtinyt saliin, kun asia viimeksi käsiteltiin. Kaupunginhallitus on siis 2.3.2015 ja valtuusto 23.3.2015 käsitellyt sisällöltään saman vaatimuksen valtuuston kutsumiseksi koolle. Valtuusto päätti kokouksessaan yksimielisesti hyväksyä kaupunginhallituksen ehdotuksen, jossa valtuusto toteaa, ettei asiassa ole ilmennyt mitään uutta ja että, valtuuston ei prosessin tässä vaiheessa ole syytä käsitellä asiaa tämän enempää.
– Valtuustoaloite Espoon Nupurin Mustanpurontien ja Arkiniityntien vesihuoltoasian pikaiseksi ratkaisemiseksi (Kv-asia) (Pöydälle 30.3.2015)
Veera Ruohon (ps) aloite, jossa todetaan, ettei ko. alueella ole kunnallista vesihuoltoa. Alue sijaitsee Ämmässuon kaatopaikan ja Kulmakorven louhinta- ja murskausalueiden lähistöllä. Aloitteen mukaan Mustanpurontien talouksien vedenlaatu on heikentynyt viime vuosien aikana. Alueen asukkaat haluaisivat alueelle pikaisesti kunnallisen vesihuollon. Aloitteessa todetaan, että kunnallinen vesihuolto on vähintä mitä Ämmässuon-Kulmakorven vaikutusalueen asukkaille tulee järjestää.
Asia jätettiin pöydälle tarkempaa selvittelyä varten. Takapellon louhinnan mahdollisten pohjavesivaikutusten ja Mustanpurontien kaivojen muodostumisalueen tarkemmaksi rajaamiseksi esitetään uusien pohjaveden havaintoputkien asentamista Takapellon ja Mustanpurontien väliselle alueelle. Mustanpurontien alueen laajennettua kaivotarkkailua suositellaan jatkettavan vuoden 2015 loppuun asti, jonka jälkeen arvioidaan jatkotarkkailun tarve.
Jos Takapellon louhinnasta on aiheutunut haittaa, on louhintaluvan haltijalla ja louhinnan suorittajalla velvollisuus korvata aiheutuneet vahingot.
Meidän Henna Partanen ympäristölautakunnan puheenjohtajana on aktiivisesti selvittänyt asiaa. Ruduksen louhinta-alueen laajennuksen ympäristölupa on tulossa ympäristölautakuntaan ensi syksynä. Sen yhteydessä tehdään Mustanpurontien alueen kaivoja koskeva erillisselvitys huhti-toukokuussa, kaivojen omistajia kuullaan. Tämä on nyt tehtävä avoimesti ja asukkaat pidettävä ajan tasalla selvityksen etenemisestä ja tuloksista. Ja ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimiin.
– Valtuustokysymys Länsimetron rakentamisesta ja automatisoinnista (Kv-asia)
Bymanin (sit.) kysymys. Ja taas saadaan yksi metrokeskustelu valtuustoon. Vastauksessa käydään läpi metron kustannuksia. Rakentaminen viivästyi viitisen vuotta, kun maanalaisista kaavoista valitettiin.
Länsimetro on maksanut pieleen menneestä automatisoinnista Siemensille 13 milj. euroa. Siemens on asettanut Länsimetrolle vastaavan suuruisen vakuuden, joka on siis Länsimetron hallussa. Kaupan purkauduttua Länsimetro vaatii Siemensiä palauttamaan maksetun kauppasumman.
Kun automaattiajo ei tässä vaiheessa toteudu, tullaan metroa ajamaan manuaalisesti. Kuljettajia tarvitaan lisää ja tästä syntyy n. 2,3 milj. euron vuotuinen lisäkustannus HKL:lle.
Vuoden 2007 hintatasossa Länsimetron kustannusarvio oli 713,6 milj. euroa. Hankkeen pidentyminen on nostanut hintatasoa. Käytetty maanrakennuskustannusindeksi on noussut rakennusaikana noin 20 %. Hankkeen kustannuksiin ovat vaikuttaneet kaavavalitusten lisäksi viranomaisten asettamat vaatimukset poikkeustilanteiden varalle sekä linjaus siitä, että kaikki sisäänkäynnit toteutetaan esteettöminä. Hankkeen loppukustannusennuste on noin 1 000 milj. euroa, josta Espoon osuus on 550 milj. euroa. Tämän lisäksi Niittykummun aseman rakentaminen valmiiksi Espoon valtuuston päätöksen mukaisesti tulee maksamaan n. 45 milj. euroa ja Matinkylän terminaalin toteuttaminen avokentän sijaan osana Matinkylä metrokeskusta nostaa kustannuksia n. 18 milj. euroa.
– Valtuustokysymys espoolaisten veneiden talvitelakointipaikkojen riittävyyden turvaamisesta (Kv-asia)
Frede Granbergin (rkp) kysymys. Tästä asiasta onkin jo keskusteltu paljon.
Vastauksessa todetaan, että Espoossa veneilyharrastuksen mahdollistaa yhteensä noin 5 500 kesälaituripaikkaa 26 pääsatamassa. Kaupungin hallinnassa olevissa 10 venesatamassa on noin 4 400 laituripaikkaa. Espoon satamien yhteydessä on noin 2 500 talvitelakointipaikkaa, joista kaupungin hallitsemissa satamissa noin 2 200. Suurimmat talvisäilytysalueet kaupungin hallitsemissa satamissa ovat Suomenoja (1 400), Kivenlahti (250) ja Nuottaniemi (150). Noin 3 000 venettä on talvitelakoituna tällä hetkellä muualla kuin kaupungin satamien yhteydessä olevilla talvisäilytysalueilla, kuten muiden kaupunkien ja yksityisten toimijoiden säilytysalueilla/hallitiloissa, omilla pihoilla ja pahimmillaan yleisillä pysäköintialueilla.
Edelleen todetaan, että veneiden talvisäilytyksen kehittäminen pohjautuu tarpeeseen kehittää ja tehostaa yhdyskuntarakennetta tulevien metroasemien lähialueilla. Espoon väestönkasvun lisää tarvetta saada kehitettyä asukkaiden virkistys ja liikuntamahdollisuuksia. Merenrannat pyritään saamaan kuntalaisten yhteiseen helposti saavutettavaan käyttöön ympärivuotisesti sekä asuntotuotannon sijoittamisessa hyödyntää merenrantojen tuomaa arvostusta. Merenrannalla sijaitsevat Suomenojan ja Kivenlahden nykyiset talvitelakointikentät sijaitsevat tulevien metroasemien välittömässä kävelyläheisyydessä (noin 700 m ja 600 m).
Näille on etsitty vaihtoehtoa ja selvitysten ja tutkimusten pohjalta on yhdeksi jatkokehitysvaihtoehdoksi muodostunut kenttämuotoisen talvitelakoinnin kehittäminen Kulmakorpi – Ämmässuo alueella Ämmäsmäen entisen puhtaiden maa-ainesten läjitysalueelle osana koko alueen muuta kehittämistä uudeksi teollisuus- ja varastointialueeksi.
Myös naapurikuntien kanssa on selvitetty uusia paikkoja. Inkoo-Raasepori alueella on runsaasti veneiden eritasoista säilytyspalvelua tarjoavaa yritystoimintaa. Kunnilla ei ole tarjota maa-alueita. Kirkkonummen kunta tavoittelee merenrannoille asuntotuotantoa. Puolustusvoimen hallinnassa oleville maa-alueille ei nykytilanteessa ole mahdollista sijoittaa venesäilytystä.
Ämmäsmetsän talvitelakointipaikka on herättänyt paljon vastustusta ja poliittisissa ryhmissä on löytynyt halua vielä tarkastella mahdollisuutta säilyttää venepaikkoja Suomenojalla. Itse suhtaudun skeptisesti rannan rakentamiseen ja kannatan myös venepaikkojen säilyttämistä siellä. Asia ratkaistaan viime kädessä kaavoituksen yhteydessä. Myös Ämmäsmetsän säilytysalueen järkevyyttä lienee tarkoituksenmukaista vielä arvioida.
– Valtuustoaloite veneiden talvisäilytyksen säilyttämisestä Suomenojalla (Kv-asia)
Kurt Bymanin (sit.) aloite. Samat sanat kuin edelliseen.
– Valtuustokysymys Matinkylän jäähallin sisäilmasta (Kv-asia) (Pöydälle 20.4.2015)
Kurt Bymanin (sit.) kysymys. Tämä jätettiin pöydälle, koska olen pyytänyt asian tila- ja asuntojaostoon, joka kokoustaa myös maanantaina.
Vastauksessa todetaan, että kaupungin ympäristöterveys on tehnyt jäähallissa terveystarkastuksen maaliskuussa 2015. Ympäristöterveyden lausunnon ja tarkastuskertomuksen mukaan kohteessa tulee tehdä toimenpiteitä havaittujen sisäilmahaittojen poistamiseksi. Aikataulu toimenpiteiden tekemiseksi on toimitettava ympäristöterveydelle 27.4.2015 mennessä.
Ympäristöterveyden mukaan jäähallia ei ole syytä asettaa käyttökieltoon. Tilakeskuksen arvion mukaan käytön jatkumisen kannalta välttämättömien toimenpiteiden kustannukset ovat muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Tilakeskus vastaa rakennuksen omistajana korjaustoimenpiteistä. Mikäli hallin todetaan aiheuttavan vaaraa terveydelle, Tilakeskuksen johtaja päättää hallin asettamisesta käyttökieltoon.
Vastausta on syytä täydentää vielä tila- ja asuntojaostolle annettavan selvityksen tiedoilla. Hinta-arvio tehtäville toimille on max 100 000 euroa. Hieman huolettaa, saadaanko tila sillä kuntoon.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksesta koskien asemakaavan Tapiolan keskus, muutos, alue 210426, hyväksymispäätöstä
Olemme kannattaneet kaavaa ja toivomme ettei valitus menesty.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Liitteenä on asukasfoorumien toimintakertomukset vuodelta 2014 sekä yhteenveto asukasfoorumitoiminnasta. Vapaaehtoisena kansalaistoimintana toteutettavaa Asukasfoorumitoimintaa on pyöritetty Espoossa nyt kuusi vuotta.
Asukasfoorumitoimintaan vuonna 2014 käytettiin kaikkiaan 10.650 euroa joka ylitti kaupungilta saadun 9000 € toiminta-avustuksen. Ylitys katettiin aiempina vuosina säästyneistä käyttövaroista. Kuluvalle kaudelle valmisteluryhmillä on kullakin käytettävissään 1500 euroa, jolla on kustannettava tapahtumista ja toiminnasta aiheutuvat menot. Rahat tilitetään valmisteluryhmille ainoastaan hyväksyttäviä tositteita vastaan.
Asukasfoorumitoiminnan ongelma on, että toiminnan taso vaihtelee. Osa toimii aktiivisesti, osa vähemmän aktiivisesti. Toiminnan ja rahankäytön on oltava avointa ja pelisääntöjen selvät. Kaupunki on nyt ulkoistanut asukasdemokratian asukasfoorumeille ja tuki kaupungin puolelta on vähäistä. Ei paras mahdollinen tilanne. Osallistuva Espoo -ohjelmaryhmä seuraa ja arvioi ja kehittää osaltaan toimintaa.