Kaupunginhallituksen konsernijaosto antoi tänään Helsingin seudun liikenteelle (HSL) lausunnon erityisryhmien, kuten sokeiden ja liikuntarajoitteisten alennus- ja vapaalipuista. Asia jätettiin edellisessä kokouksessa pöydälle, jotta siitä voitiin etsiä yhteistä näkemystä pääkaupunkiseudun kuntien kesken. Siinä ei kuitenkaan onnistuttu, kuten pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmän kokouksesta kirjoitin.
Tänään kuitenkin vastuullisuus ja inhimillisyys voitti ja Espoo kannattaa etuuksien säilyttämistä.
Meidän Saara Hyrkkö teki konsernijaostossa suuren työn muutosesitysten osalta. Saaran blogikirjoitusesta löytyy tarkka kuvaus kokouksen kulusta.
Tässä tärkeimmät muutokset koottuna:
Äänin 6-3 jaosto tuki sokeiden ja liikuntarajoitteisten alennus- ja vapaalippujen säilyttämistä nykyisellään. Samoin äänin lausuntoon lisättiin seuraava kohta:
”Sekä HSL:n uuden lippu- ja informaatiojärjestelmän maksutapojen ja -laitteiden että Espoossa parhaillaan rakennettava metroon ja kaupunkiradan juniin tukeutuvan joukkoliikenteen infrastruktuurin tulee tähdätä kaikille käyttäjäryhmille esteettömään matkustamiseen. Joukkoliikenteen esteettömyys on lipunostoa laajempi kysymys, johon liittyy esimerkiksi aikataulutietojen saatavuus, pysäkkien löytäminen, asiakaspalvelu, kuulutukset, kaiteet ja kynnykset.”
Äänin 4-4 puheenjohtajan äänen ratkaistessa Espoo päätyi kannattamaan myös pyörätuolien ja lastenvaunujen käyttäjille suunnattujen etujen pitämistä ennallaan. Ja myös rollaattorien ja muiden apuvälineiden käyttö on lausunnon mukaan huomioitava.
Edelleen lausuntoon lisättiin äänin 8-1 seuraava linjaus:
”Espoo ei pidä perusteltuna sitä, että osa alennus- tai vapaalipuista siirtyisi kuntien sosiaalitoimien hankittavaksi. Ei ole järkevää luoda tilannetta, jossa kuntien välisiin käytäntöihin voi syntyä eroja. Espoo katsoo, että HSL on olemassa myös siitä syystä, että sosiaalisin ja terveydellisin perustein myönnettävät alennus- ja vapaalippukäytännöt ovat yhtenäiset kuntien välillä. HSL:n tulee liikennepoliittisten perusteiden lisäksi huomioida myös sosiaaliset ja terveydelliset perusteet sekä oma roolinsa kuntien järkevän yhteistoiminnan alustana.”
Kun myös Helsinki kannattaa lausunnossaan niin sokeiden ja liikuntaesteisten kuin lastenrattaiden kanssa kulkevien etuuksien säilyttämistä, voisi olettaa lausuntojen vahvasti ohjaavan myös HSL:n hallituksen päätöksentekoa. HSL:n hallitus siis päättää asiasta lopullisesti.
Saara nosti kokouksessa esiin myös nykyisen joukkoliikenteen rahoitusmallin ongelman, jossa kalliit infrakustannukset aiheuttavat kohtuuttoman korotuspaineen lipunhintoihin. Samasta asiasta jätin pöytäkirjamerkinnän pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmässä. Tämä Saaran esitys raukesi kannattamattomana:
”Lisäksi yhtymäkokous kehottaa HSL:n hallitusta ottamaan toiminnassaan huomioon seuraavan:
HSL:lle tälle valtuustokaudelle asetettu omistajaohjauksen tavoite, että kuntaosuuksilla katetaan kokonaiskustannuksista enintään 50 %, tarkoittaa että vähintään 50% on katettava lipunmyyntituloilla. Kun osa infrakustannuksista on mukana kokonaiskustannuksissa, aiheuttavat kalliit infrainvestoinnit (länsimetro ja kehärata) suuren korotuspaineen lipunhintoihin. Vuonna 2017 hintojen korotustarve on arviolta 13%. Jotta lipunhinnat voidaan pitää kohtuullisina, on kokonaiskustannusten rahoitusperiaate tarpeen uudistaa.”
Hienoa, että Espoossa löytyi tänään enemmistö esteettömän ja kaikille mahdollisen joukkoliikenteen puolesta. Näin kannustetaan myös heikompia ja vähävaraisia liikkumaan joukkoliikenteellä ja säästetään vammaisten osalta muissa kuljetuspalvelukustannuksissa.
Rakennetaan parempaa joukkoliikennettä askel ja päätös kerrallaan.