Tässä maanantain kaupunginhallituksen kokousasiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Kahlasin kuukausiraportin läpi. Listalla melko pitkästi satunnaisia kiinnostavia huomoita, joista osasta laitoin kysymyksiäkin. Kaava-asiana Steniuksenkumpu, joka on ollut todella vaikea pala.

– Vuoden 2015 huhtikuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (Kv-asia)

Raportti on aina mielenkiintoista luettavaa. Tässä joitain poimintoja taloudesta ja työllisyydestä:

– Väestönkasvun tahti näyttäisi hidastuneen. Maaliskuun loppuun mennessä kasvua 700 henkeä.
– Työttömien määrä on kasvanut selvästi muuta maata voimakkaammin. Maaliskuun lopulla työttömiä oli 18,3 % enemmän ja työttömyysaste oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Myös nuorisotyöttömyys, pitkäaikaistyöttömyys ja ulkomaalaisten työttömyys kasvavat edelleen.
– Verotulot ovat jäämässä reilut 14 me talousarviosta. Verotulojen ennustetaan kasvavan 3,7 % eli 39 me edellisvuoteen nähden.
– Vuosikate tullee olemaan 112 me (tavoitetaso 180 me) ja tilikauden tulos lähes 8 me alijäämäinen. Vuosikate toteutuisi 16 me talousarviota parempana.
– Kaupungin henkilöstömäärä oli huhtikuun lopulla 14 097 henkilöä, mikä on 41 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Sitten muutamia poimintoja siitä, mitä toimialoilla tapahtuu:

– Kasvavaan työttömyyteen vastataan lisäämällä palkkatukityöllistämisen volyymia kaupungin organisaatiossa ja lisäämällä työttömien mahdollisuuksia tuettuun työhön yrityksissä. Yleishallintoon on keskitetysti varattu määrärahaa kaupungin tukityöllistämiseen, joka vuoden aikana ohjataan toimialoille tukityöllistettyjen henkilöiden palkkaamiseen. Hyvä!

– Toimeentulotuessa on vuoden alussa ollut keskimäärin 8,8 prosenttia enemmän tuensaajia kuukautta kohden kuin vuosi sitten. Kustannukset ovat kasvaneet 3 prosenttia vuoden takaiseen.

– Vammaispalveluissa ennakoidaan 2,4 me ylitystä, kun henkilökohtaista apua ja kuljetuspalveluita tarvitaan arvioitua enemmän.

– Terveyspalveluiden kysyntä kasvaa. Sitä selittää osaltaan heikentynyt työllisyystilanne: Yhä useampi siirtyy työterveyshuollosta terveysasemien asiakkaaksi.

– Koululaisten sekä päivähoitolasten määrän kasvuun ei ole täysimääräisesti varauduttu. Oppilasmäärän kasvu, syksystä noin 700 oppilasta, hoidetaan ilman lisäeuroja, mikä on osa tuottavuutta (5 milj. €). Päivähoitopaikka on varauduttu järjestämään 14 401 lapselle. Maaliskuussa päivähoidossa oli 521 lasta enemmän. Kestämätön tilanne.

– Espoossa käynnistettiin huhtikuun alussa ensimmäisenä kuntana Suomessa pilottihanke valtakunnalliselle Kaikukortti-kokeilulle. Kaikukortti on opiskelija- tai eläkeläiskorttia vastaava alennuskortti, joka on suunnattu aikuisille tai 16 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka ovat taloudellisesti tiukassa tilanteessa. Kaikukortin haltija voi hankkia maksuttomia pääsylippuja Kaikukortti-verkostossa mukana olevien toimijoiden kulttuuritarjontaan. Hienoa!

– Uuden keskuskeittiön hankintakustannus on noussut noin 5 milj. euroa viimeksi tehdystä hankintasuunnitelmasta. Suunnitelmaa päivitetään, jonka jälkeen se viedään uudestaan päätöksentekoon. Tämä kiinnostaa ja harmittaa erityisesti tila- ja asuntojaoston puheenjohtajan ominaisuudessa.

– Hankintapalveluissa resurssipulaan saadaan helpotusta kesälomien jälkeen. Keskeneräisiä kilpailutuksia on
tällä hetkellä 123 kappaletta, kokonaan aloittamatta on 43 kilpailutusta ja sopimusseurannassa on 299 sopi-
musta. Huolestuttavaa, kun samaan aikaan haluttaisiin kilpailuttaa ja ulkoistaa lisää.

– Organisointivaihtoehdot -projektissa on selvitetty vaihtoehtoisia malleja, joilla kaupungin tarvitsemat catering-
palvelut voidaan tuottaa lakia noudattaen, kokonaistaloudellisesti ja sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus
huomioiden. Päätös käyttöön otettavasta organisaatiovaihtoehdosta saadaan viimeistään kesäkuussa. Tämä on huolestuttavaa myös, Espoo Catering tekee hyvää työtä kestävien ruokahankintojen eteen (ks. seuraava kohta).

– Espoo Cateringissa Liemivalmisteiden ja kasvirasvasekoitteen osuutta reseptiikassa on vähennetty tai ne on poistettu kokonaan. Kasvisruokien monipuolistamiseksi on linssien ja papujen osuutta lisätty ruokalistalla. Sokerin määrät resepteillä on tarkistettu. Kestävä elämäntapa -hanke käynnistyi ja siihen liittyen on kasvisten määrää lisätty ja kauden tuotteet huomioidaan valikoimassa. Ylijäänyttä ruokaa myydään kahdessa henkilöstöravintolassa ja myyntikokeilu on aloitettu kahdessa koulussa. Tärkeää työtä!

– Keskeinen Tapiolan keskustan kunnallistekniikan hanke ’Merituulentie välillä Tapiolantie – Pohjantie’ etenee tänä vuonna nopeammin kuin talousarviota laadittaessa arvioitiin. Tästä pitää kysyä, olemme vaatineet tiesuunnitelman tarkastelua kokonaisuutena, jotta tehtäisiin Tapiolan puutarhakaupunkiin sopiva mahdollisimman kapea liikenneväylä.

– Valtuustokysymys hankintalain soveltamisesta Espoon kaupungilla Espoon etu ja vastuullisuus huomioiden (Kv-asia)

Arja Juvosen (ps) kysymys, ei vielä vastausta.

– Valtuustoaloite veneiden talvisäilyttämisestä rannikolla (Kv-asia)

Bymanin (sit.) aloite, että veneiden talvisäilytystä järjestettäisiin rannikolla veden ääressä kaikki mahdollisuudet huomioon ottaen. Lisäksi esitetään, että satama-alueet palautetaan ns. suljetuiksi alueiksi, joita ne ovat ongelmitta olleet iät ja ajat.

Vastauksessa kerrataan, että Espoossa on yhteensä noin 5 500 kesälaituripaikkaa 26 pääsatamassa. Kaupungin hallinnassa olevissa 10 venesatamassa on noin 4 400 laituripaikkaa. Espoon satamien yhteydessä on noin 2 500 talvitelakointikenttäpaikkaa, joista kaupungin hallitsemissa satamissa noin 2 200. Suurimmat talvisäilytysalueet kaupungin hallitsemissa satamissa ovat Suomenoja (1 400), Kivenlahti (250) ja Nuottaniemi (150). Noin 3 000 venettä on talvitelakoituna tällä hetkellä muualla kuin satamien yhteydessä olevilla talvisäilytysalueilla kuten muiden kaupunkien ja yksityisten toimijoiden säilytysalueilla/hallitiloissa, omilla pihoilla ja pahimmillaan yleisillä pysäköintialueilla. Espoossa merellä käytettävistä veneistä yli puolet on talvisäilytyksessä muualla kuin rannalla veden äärellä.

Edelleen todetaan, että Espoossa pyritään järjestämään veneiden talvitelakointipaikkoja monilla eri vaihtoehdoilla, joita kaikkia selvitetään yhtäaikaisesti, osana Espoon tulevaisuuden maankäytön suunnittelua.

Satama-alueiden käytöstä todetaan, että kaikkien asukkaiden mahdollisuus nauttia merestä on varmistettu pitämällä kaupungin rannalla omistamat maa-alueet, myös satamat avoimina.

Viime valtuustossa käsiteltiin Bymanin 8.9.2014 jättämä valtuustoaloite veneiden talvisäilytyksen säilyttämisestä Suomenojalla. Näköjään venepaikoista on tulossa kestoaihe valtuuston kokouksiin. Minusta kaupungin ja valtuuston tekemät linjaukset ovat perusteltuja: Paikkoja pyritään etsimään rannoilta, mutta kaikki veneet tulevaisuudessa eivät rannoille mahdu, siksi tarvitaan muitakin vaihtoehtoja.

Suomenojan satama-alueen käytön osalta päätöksenteko on ollut poukkoilevaa. Suomenojan satamahan ensin muutettiin avoimeksi ja sitten taas suljettiin. Satama-alueiden avoimuus on sinänsä hyvä periaate, mutta silloin liikkujien turvallisuus pitää varmistaa. Tähän saanemme vielä lisävalaistusta.

– Pysyvien vastaavien ohjeen tarkistaminen ja poistosuunnitelman täydentäminen (osittain Kv-asia)

Kirjanpito-ohjeeseen on tarkistettu pysyvien vastaavien termistö ja selkeytetty pysyvien vastaavien käsitteitä ja kirjanpidollista käsittelyä. Tarkennetussa ohjeessa ei ole muutettu voimassa olevan kirjanpito-ohjeen poistoaikoja.
Poistosuunnitelmassa ei ole ollut aiemmin metroon liittyvien omaisuuslajien poistoaikoja. Tarkastetut poistoajat vastaavat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän käyttämiä poistoaikoja.
Ymmärtääkseni kyse on kirjanpitoteknisestä asiasta.

– Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta (Kv-asia)

Kurt Bymanin (sit.) kysymys, miten kaupungin kyberturvallisuus on järjestetty ja miten uhkiin on varauduttu.

Vastauksessa todetaan, että kaupungissa tietoturvallisuuden järjestelyt kuvataan kaupunkikonsernin tietoturvapolitiikassa. Kyberturvallisuuden järjestämisen ja uhkiin varautumisen keskeiset osa-alueet ovat hyvä riskienhallinta, hyvä kokonaisarkkitehtuuri, hyvä toimittajien hallinta ja hyvä henkilöstön osaaminen.

Keskeisiä verkostoja kyber- ja tietoturvallisuuden hallinnassa kaupungilla ovat: riskienhallinnan ohjausryhmä, tietoturvaryhmä, kokonaisarkkitehtuuriryhmä, IT-kehittämisjohtoryhmä ja valmiussuunnittelun ohjausryhmä.
Tähän kysyn kommentteja vielä valtuustoryhmämme IT-osaajilta.

– Espoon kaupunkikonsernin tietoturvapolitiikan tarkistaminen

Kaupungin voimassa oleva tietoturvapolitiikka on vuodelta 2006. Toimintatapojen ja -ympäristön muutokset sekä palveluiden toteuttamistapojen uudistaminen edellyttävät sen päivittämistä. Tietoturvan lisäksi tietosuojan merkitys kasvaa.

Tietoturvapolitiikka on 8-sivuinen dokumentti, jossa kuvataan tietoturvallisuuden järjestelyt. Mielenkiintoista, että päivitetään samassa yhteydessä kun käsittelyssä on Bymanin aloite. Myös tähän pyydän asiantuntevampien kommentteja.

– Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n osakkeen osto

Kyseessä on Vantaan kaupungin perustama yhtiö, jolta kaupunki on hankkinut tulkkauspalveluita. Ostamalla osakkeen kaupunki voi käyttää yhtiötä inhouse-yhtiönä. Osakkuus ei kuitenkaan sitouta mihinkään tiettyyn hankintamäärään.
Tämä hyväksyttiin konsernijaostossa yksimielisesti. Ihmetystä herätti se, että sopimus on salainen. Tästä kyselemme.

– Steniuksenkumpu, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, Tapiola (osittain Kv-asia)

Viime valtuustokaudella tämä kaava eteni jo valtuustoon asti, mutta valtuusto palautti asian 24.5.2010 uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perustein: ”Kaavan rakennusoikeutta pienennetään nykyisestä 17 300 k-m2 noin 12 000 k-m2, jolloin suunnitelmassa voidaan nykyistä paremmin huomioida alueen ominaispiirteet. Rakennukset sijoitetaan siten, että Merituulentietä molemmin puolin reunustava Tapiolalle ominainen vihervyöhyke säilyy yhtenäisenä”.

Tämä on ollut todella hankala prosessi. Kaava periytyi viime valtuustokaudella kaupunkisuunnittelulautakunnalle jo edelliseltä lautakunnalta, joka oli työstänyt sitä pitkään. Olin itse aktiivinen tuossa valtuuston palautuksessa, vaikka olin ollut hyväksymässä kaavaa yksimielisesti lautakunnassa.

Nyt kaava on valtuuston palautuksen mukainen. Lautakunnassa yritettiin saada parkkipaikat maan alle, mutta alue on niin vetistä, että se olisi tullut todella kalliiksi. Siksi päädyttiin maanpinnalla oleviin autokatoksiin. Asukkaat pitävät rakennustehokkuutta edelleen liian korkeana ja ovat tyytymättömiä pysäköintiratkaisuun.

Tämän kaavan dilemmana on ollut se, että alue sijaitsee 350 – 400 metrin etäisyydellä tulevasta Urheilupuiston metroasemasta ja noin kilometrin päässä Tapiolan aluekeskuksesta. Siis hyvä paikka tiivistämiselle. Toisaalta muistutuksissa on vedottu siihen, ettei näin tehokas rakentaminen sovi Tapiolan kulttuurimaisemaan, jonka reunalla alue on.

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kaavan yksimielisesti. Kaavasta rajattiin ulos Merituulentien alue, jota halutaan tarkastella kokonaisuutena, jotta löydettäisiin Tapiolan kulttuurimaisemaan sopiva katuratkaisu.

– Valtuustoaloite kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi Nupurintien varteen Brobackan tien risteyksestä länteen Espoon ja Kirkkonummen rajalle saakka (Kv-asia)

Veera Ruohon (ps.) aloite, jossa ehdotetaan, että kaupunki rakentaa kevyen liikenteen väylän Nupurintien varteen Brobackantien risteyksestä länteen Espoon ja Kirkkonummen rajalle saakka.

Nupurintie on valtion hallinnoima maantie, jonka suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa Uudenmaan ELY -keskus.

Vastauksessa todetaan, että viime vuoden lopussa Espoon kaupunki, Uudenmaan ELY -keskus ja Kirkkonummen kunta käynnistivät tarveselvityksen, jossa määritellään kevyen liikenteen väylän sijainti Nupurintiellä Brobackantien liittymän ja Kirkkonummen rajan välillä. Tarveselvitys valmistuu vuoden 2015 aikana. Mikäli Espoon kaupunki ja Uudenmaan ELY -keskus löytävät hankkeelle rahoituksen, voidaan vuoden lopussa käynnistää tie- ja rakennussuunnittelu kevyen liikenteen väylän toteuttamiseksi.

Tärkeä hanke, hyvä että tarveselvitys on tekeillä. Vielä pitää selvittää, miten tuo rahoitus käytännössä hoidetaan kaupungin ja ELYn kesken. Kysyn tästä.

– Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset

Kuulin tänään, että Turussa kaupunginhallituksen kokousjärjestelmässä on esityslistassa linkit viranhaltijapäätöksiin (ei julkisella puolella).  Kysyn, miksi ei meillä.

Ja toinen hyvä idea Turusta: Vihreät ovat saaneet aikaan sen, että kaikki lausuntopyynnöt tulevat tiedoksi kh:lle ja kh:lla mahdollisuus päättää, kuka lausunnot antaa. Tämä olisi hyvä käytäntö meilläkin.