Tässä maanantain kaupunginhallitusasiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Isoin asia on ensi talousarvion kehyksen hyväksyminen. Vuosi sitten valtuuston neuvottelutoimikuntaa johti Vihreiden Inka Hopsu, jonka ansiosta kehyksestä käytiin ryhmien väliset neuvottelut. Tänä vuonna ei ole käyty, joten keskustelu käydään kaupunginhallituksen kokouksessa.
Toinen periaatteellisesti tärkeä asia on kaupungin lausunto pormestarivaalista. Periaatteellinen siksi, että lausuntopohjassa otetaan kategorisen kielteinen kanta pormestarimalliin. Sitä mieltä emme tietenkään voi olla. Otimme viimeksi vajaa vuosi sitten kantaa pormestarimallin puolesta.
– Vuoden 2015 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (Kv-asia)
Tässä keskeisiä talouslukuja tiivistetysti:
Kaupunki kasvaa edelleen 4000 asukkaan vuosivauhtia ja reilu 50% siitä on täällä syntyviä, 15% maahanmuutosta johtuvaa ja loput sitten maassamuuttoa.
Työttömyyskin jatkaa kasvuaan. Kesäkuun lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 15 141 ja työttömyysaste oli 11,1 %. Koko maan työttömyysaste oli 14 %. Korkeasti koulutetuista on tullut uusi pitkäaikatyöttömien ryhmä kasvavan vieraskielisten työttömien ryhmän rinnalle. Työpaikat ja työttömät eivät kohtaa, työttömyys on kasvanut avointen työpaikkojen lisääntymisestä huolimatta.
Kaupungin tulos tammi – heinäkuulta 2015 oli 48 me, joka on 35 me parempi kuin vuosi sitten. Tulosta parantavat edellistä vuotta etupainotteisemmin syntyneet ulkoiset tuotot ja tahoitustuotot, jotka tulevat ylittämään talousarvion lähes 14 me.
Henkilöstömäärä ja henkilöstökulut ovat ennakoitua suurempia. Edelleen on tiukennettava. vapautuvien vakanssien täyttämistä ja projektihenkilökunnan palkkaamista. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että kustannukset eivät siirry vuokratyövoimaan tai palveluiden ostoihin.
Ulkoiset toimintatulot kehittyvät ennusteiden mukaan 7,6 me talousarviota heikommin. Merkittävin syy tähän on maanmyyntivoitot, jotka näyttävän osin siirtyvän vuodelle 2016. Tukia ja avustuksia kaupunki saa ennakoitua enemmän, mutta ne kasvattavat myös toimintamenoja vastaavalla summalla. Tuloennuste on n. 8 me viime vuotta pienempi.
Yksittäinen iso talousarvion ylittävä erä on jälleen kerran erikois-sairaanhoito, joka on ylittymässä 8,6 me.
Arvion mukaan verotulot tulevat kasvamaan n. 4 prosenttia eli 54 me viime vuodesta. Kasvu johtuu kiinteistöveron alarajojen korotukseen suunnitellusta takaisin perinnän peruuntumisesta. Valtionosuuksia saadaan 29,7 me, joka on 24 me enemmän kuin oli arvioitu.
Ennusteiden mukaan vuosikate tulee olemaan 136,6 me ja tilikauden tulos 15,7 me. Vuosikate toteutuu 41 me talousarviota parempana, vaikka onkin vielä 43 me alle 180 me investointikaton.
Näyttää siis siltä, että vaikka maan talousnäkymät ovat huolestuttavat, on Espoossa saatu tilanne pysymään hallinnassa. Tiedämme kuitenkin, että niin opetuksen kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä raha on todella tiukassa. Tästä enemmän kehyksen yhteydessä.
Päätösasiana tehdään teknisluonteisia määrärahasiirtoja, ja esitetään valtuustolle joitakin mielestäni ihan perusteltuja muutoksia talousarvioon. Ja lähetetään valtuustolle tiedoksi konserniseuranta, vastaukset arviointikertomuksen 2014 huomioihin sekä tarkastuslautakunnan lausunto seurantaraportista. Tuhti lukupaketti siis.
– Vuoden 2016 talousarvion sekä vuosien 2016 – 2018 taloussuunnitelman kehys (osittain Kv-asia)
Tässä kohdassa esitetään päätettäväksi kehyksen lisäksi seuraavat seuraavat linjaukset siirtymiselle omistaja-tilaaja-tuottaja -toimintamallista uuteen toiminta- ja johtamismalliin (nämä eivät mene valtuustoon):
– Kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan jaosta tuotanto- ja tilaajayksiköihin luovutaan 1.1.2016 alkaen. Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos ja tekninen keskus yhdistyvät sekä Espoo Kiinteistöpalvelut-liikelaitos ja Tilakeskus-liikelaitos yhdistyvät ja molemmat uudet toiminnot sijoittuvat teknisen ja ympäristötoimen toimialalle. Uuteen organisaatioon ei muodostu jatkossa sisäistä tilaaja-tuottaja-toimintamallia.
– Palveluliiketoimen toimialan ja konserniesikunnan toimintojen yhdistämisen valmistelu käynnistetään siten, että uuteen organisaatioon siirrytään 1.1.2016 alkaen.
Näitä liikelaitosmallin purkamisen linjauksia pidän hyvinä ja tekemiemme aiempien päätösten mukaisina. Yksinkertaistetaan ja selkiytetään organisaatiota ja poistetaan kaupungin sisältä päällekkäisyys.
Nyt pitää vaan olla skarppina, että tekninen toimi organisoituu tarkoituksenmukaisesti ja että Espoo Cateringin yhtiöittäminen hoituu niin, että sen hyvä toiminta voidaan turvata. Konserniesikunnan vahvistamisessa näen myös paljon mahdollisuuksia ja synergiaetuja. Ja hankintatoimi kaipaa kipeästi myös vahvistamista.
Sitten kehyksestä:
Vaikka seuranta osoittaa, että taloustilanne ei ole niin synkkä kuin voisi olla, on maan talous kuitenkin edelleen vaikeassa tilanteessa, eikä valoa näy. Väkimäärän ja työttömien määrän kasvu lisäävät molemmat menopaineita. Palvelut on asukkaille tarjottava ja toimeentulo turvattava. Myös kaupungin investointitaso on ollut viime vuosina ennätyksellisen korkea, vaikka tuntuu, että listalta on jouduttu karsimaan moni tarpeellinen hanke.
Kehys on valmisteltu seuraavista lähtökohdista:
Verorahoitus
Tänä vuonna verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 1387 me eli talousarvion mukaisesti. Verotulojen suhteellisen hyvä kasvu (+4,1 %) johtuu siitä, että valtio nosti kiinteistöveron alarajoja tämän vuoden alussa. Vuoden 2016 verotulo jää ennusteen mukaan noin 25 me pienemmäksi kuin vuoden 2014 syksyllä arvioitiin. Ero johtuu taantuman pitkittymisestä ja työttömyyden kasvusta.
Valtionosuuksia arvioidaan saatava ensi vuonna 46 me (tänä vuonna 29,7 me). Uuden hallituksen hallitusohjelman vaikutuksia verorahoitukseen ei ole voitu arvioida tässä vaiheessa (tiedossa, että kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja ollaan nostamassa). Verorahoitusta sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta mm. valtionosuuksiin on varauduttu tarkistamaan vielä syys-lokakuussa kun niistä saadaan tarkemmat tiedot.
Käyttötalouskehys
Käyttötalouden kehystä valmisteltaessa on pyritty huomioimaan talous- ja tuottavuusohjelman (TATU) vaikutuksia toimialojen vuosien 2016 -18 määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimialojen lisäysesityksiä on jouduttu vahvasti karsimaan, jotta on päästy suunnitelmakaudella positiiviseen tulokseen. Vuoden 2016 tulos on lievästi negatiivinen mutta sen jälkeen tulos kääntyy positiiviseksi. Vuosikate ja tulos ovat selkeästi TATU-tavoitteita heikompia jokaisena suunnitteluvuonna.
Kehyspäätösehdotuksessa ei ole voitu huomioida hallitusohjelman kuntasektorille lupaamia talouden tasapainotuskeinoja, koska niistä ei ole kesän aikana saatu uutta tietoa. Kaupunginjohtaja pyrkii hyödyntämään uusimman tiedon varsinaisen talousarvioehdotuksen valmistelussa. Tarkoitus on myös tulevan syksyn ja talven aikana päivittää TATU-ohjelma uusimman tiedon pohjalta.
Palveluliiketoimi organisoidaan uudelleen ja tilaaja-tuottajamenettelystä luovutaan. Syys-lokakuun vaihteessa eri toiminnot kootaan kaupunginjohtajan talousarvioehdotukseen uuden toimintaorganisaation mukaisesti. Se tulee muuttamaan talousarvion sisäisten erien summia.
Käyttötalouden kehyksen arvioinnissa on käytännössä huomioitu vain uusien investointien käyttöönoton kynnyskustannukset. Palvelutarpeen kasvua on huomioitu vähäisessä määrin. Lähtökohtana on että niihin tarvittava rahoitus hoidetaan tuottavuutta parantamalla.
Investointiohjelma
Investointikokonaisuutta on sovitettu valtuuston TATU-ohjelmassa hyväksymään 180 me investointikattoon. Tehdyt ehdotukset ylittävätk sen kuitenkin 18 me vuonna 2016, sekä 10 me kaudella 2017 – 2020.
Ja moni välttämätön hanke, joka ei ole katon alle mahtunut, toteutetaan yhtiöhankkeena. Niiden toteuttamista harkitaan vielä rahoituksen, ajoituksen ja käyttötalousvaikutusten osalta jatkovalmistelussa, joten investointikokonaisuus saattaa vielä muuttua.
Palvelujen ja investointien rahoitus
Rahastojen tuottoja on arvioitu varovasti mukaan vuosikatteeseen ja tulokseen. Rahastoja on arvioitu käytettävän suunnitelmakaudella 15 me/vuosi.
Talousarvion ja -suunnitelman rahoitus on tässä vaiheessa tasapainotettu lisälainalla. Emokaupungin sekä kaupunkikonsernin lainamäärä nousee nopeasti.
Kehysohjeen taloudelliset tunnusluvut jäävät selvästi TATU-tavoitearvoista, vaikka kaupungin kokonaisluvuista laskettu käyttötalouden tuottavuus paranee vuosittain.
Palveluliiketoimen alasajo
Palveluliiketoimen toimialan jatkaminen itsenäisenä ei ole järkevää, kun sen koko pienenee Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen ja Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen siirtyessä teknisen ja ympäristötoimen toimialalle ja Espoo Catering -liikelaitoksen muuttuessa in house -yhtiöksi.
Konserniesikunnan ja palveluliiketoimen toimialan yhdistämistä perustellaan mm. selkeämmällä johtamisella, resurssien paremmalla hyödyntämisellä, yhteistyön paranemisella, hankintapalvelujen uudelleen organisoinnilla (tärkeää!) ja konserniohjauksen ja omistajaohjauksen terävöittämisellä.
Kehyksen valmistelussa on pyritty TATU-tavoitteisiin, jotka valtuusto on yksimielisesti päättänyt. Vaikka niihin ei päästä, myönnetään, että asukkaille tärkeisiin palveluihin on osoittaa vähemmän rahaa kuin toimialat ovat esittäneet tarvitsevansa.
Koska moni asia on valtion osalta auki, joudumme palaamaan näihin joka tapauksessa syksyn mittaan. Erityisesti opetuksesta leikkaaminen osuu myös Espooseen. 3,5 me opetuksen parantamis- ja tasa-arvorahojen leikkaaminen tekee ison loven Espoon oeptusbudjettiin. Oppilaita tulee tänäkin vuonna 801 lisää, Porin kokoisen kaupungin yhden ikäluokan verran. Silti kasvun tuomaan lisäresurssitarpeeseen on tarkoitus vastata tuottavuutta parantamalla.
Varhaiskasvatuksen puolella on jo tehostettu valtavasti: Tapiolassa on 90 lasta ylipaikoilla. Jokainen päiväkodin nurkka on siis täytetty ja ryhmät ovat jo suuria. Päivähoidon suunnittelussa on venytty liki ihmeisiin, mutta sielläkin tilojen fyysiset rajat tulevat vastaan, samoin hoitajien jaksaminen. Varhaiskasvatuksessa ei ole lainkaan kehittämisrahoja. Esimerkiksi maahanmuuttajalapsia jo 2000, mutta heille suomea opettaa 10 suomi toisena kielenä -opettajaa. Se ei riitä mihinkään ja pahimmillaan lapset menevät kouluun osaamatta suomea.
Eivätkä paineet sosiaali- ja terveyspuolella varmasti ole vähäisemmät. Erityisesti vanhusväestön lisääntyminen ja ikääntyminen tuo lisäresurssitarvetta. Vaikka kotona olemista pyritään tukemaan, ei voida loppumattomiin lähteä siitä, että omaiset hoitavat yhä huonokuntoisempia vanhuksia kotona.
– Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 (Kv-asia)
Ehdotetaan valtuustolle veroprosenttien pitämistä entisellään seuraavasti:
tuloveroprosentti 18,00
kiinteistöveroprosentit:
– yleinen kiinteistövero 0,80
– vakituinen asuinrakennus 0,37
– muu kuin vakituinen asuinrakennus 0,80
– rakentamaton rakennuspaikka 3,00
– yleishyödyllinen yhteisö 0,00
– voimalaitosrakennus 2,00.
Hallitusohjelman mukaan kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja on tarkoitus muuttaa. Mikäli näin tehdään, asia on meilläkin käsiteltävä uudelleen.
Kiinteistöverot ovat alarajoilla lukuun ottamatta rakentamatonta rakennuspaikkaa, joka saatiin nostettua (alaraja 2,3) sekä voimalaitosrakennuksia (alaraja 1,0).
Näyttäisi siltä, että suuria paineita veroprosentin korotukselle ei ole, vaikka kehys on äärimmäisen tiukka. Tilanteen ollessa monelta osin auki, ennakoin varsinaisia vääntöjä syksyn budjettineuvotteluihin. Kunnon evästyskeskustelu valmistelulle kuitenkin on syytä käydä.
– Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I / 2015 (Kv-asia)
Tässä ohjelmittain koottuna 2015 alkupuoliskon keskeisiä toimenpiteitä ja tuloksia.
Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma
Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelmassa painotetaan ikääntyvien hyvinvointia lisäävän ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä konkreettisten kokeilujen kautta käyttökelpoisiksi malleiksi. Uusimpia kokeiluja olivat ”kaupunginjohtajan senioreiden synttärijuhlat”, yhteistyötapaamiset vanhusjärjestöjen ja vanhusneuvoston kanssa sekä tehostettu viestintä ikääntyneille Länsiväylä-lehden uuden tiedotusliitteen muodossa.
Kestävän kehityksen ohjelma
Kesäkuussa Espoo antoi ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Espoon ilmasto-ohjelman päivitys on käynnistetty ja ohjelma tuodaan päätöksentekoon syksyn aikana. Kestävän kehityksen portinvartijayhteistyö on käynnistynyt. Yli 1300 koululaista ovat tehneet taideroskiksia. Roskatalkoisiin osallistui yli 9 000 ja kaikkiaan eri tilaisuuksiin noin 23 000 asukasta.
Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma
Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma käynnisti marraskuussa 2014 Yrityskylä Espoon, jossa kaikki espoolaiset kuudesluokkalaiset viettävät yhden päivän tutustuen yritystoimintaan ja työelämään. Espoolaisia oppilaita kävi Yrityskylässä viime lukuvuonna noin 2 900 ja muiden kuntien oppilaita noin 1 700 eli yhteensä 4 600 oppilasta. Yrityskylässä on noin 15 yrityskumppania toteutuksessa mukana ja koululaiset työskentelevät yrityskyläpäivänä kunkin kumppanin toteuttamassa yrityskylän ”yrityksessä”.
Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma
Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman uusista projekteista käynnistyivät kevään aikana Ohjaamo Espoo ja Stadium Sports Camp -leiritoiminnot. Ohjaamo Espoon toiminta käynnistyy Espoo-päivänä ja sen toiminta tulee vahvistamaan nuorten koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyä. Ohjaamo Espoo on osa valtakunnallista kehittämistoimintaa. Stadium Sports Camp -leiritoimintoihin osallistui kesän aikana yli 300 lasta ja nuorta. Lisäksi se tarjosi kesätyöpaikan noin sadalle nuorelle.
Osallistuva Espoo -ohjelma
Suurpellossa on mallinnettu ja kokeiltu uudenlaisia yhteistoiminnan ja -tekemisen eli ns. lähitekemisen muotoja viranhaltijoiden, aktiivien ja kuntalaisten välillä yhdessä Laurean opiskelijoiden ja asukkaiden kanssa. Asukkaat esimerkiksi rakensivat kaupunkimuotoilijan avustamana istumiseen sopivia kukkapenkkejä. Vanhalle asuinalueelle sopivaa lähitekemisen tapaa pilotoidaan puolestaan loppuvuodesta, kun Suvelassa kokeillaan osallistuvan budjetoinnin sopivuutta yhdeksi lähitekemisen työkaluksi.
Ohjelmatyö on kovin eri tasoista aiheesta riippuen. Paljon ihan hyviä asioita tehdään, mutta on syytä kriittisesti arvioida, onko tämä paras tapa organisoida kehittämistyötä.
– Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n lainalle myönnetyn omavelkaisen takauksen tarkistaminen (Kv-asia)
Espoon kaupunki on osakkaana Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:ssa, joka rakentaa noin 2000 paikan keskuspysäköintilaitosta Tapiolaan. Hankkeeseen on liitetty myös yhteisväestönsuoja. Kaupungin on tarkoitus luovuttaa osakkeita uudistettaville kiinteistöille sitä mukaa, kun uudistushankkeet käynnistyvät. Maankäyttösopimuksiin sisällytetään velvoite ostaa kaupungilta kaavojen ja rakennuslupien edellyttämät autopaikat keskuspysäköintilaitoksesta.
Kustannukset ovat nousseet hankkeen kehityksen myötä ja tulevat uusien laskelmien mukaan olemaan yhteensä 135 milj. euroa, josta kaupungin osuus on 35 milj. euroa, aikaisemmin arvioidun 30 milj. euron sijaan. Siksi Tapiolan keskuspysäköinti Oy anoo Espoon kaupungilta omavelkaisen takauksen nostamista 35 milj. euroon. Vuonna 2011 kaupungin osuus oli 15 me ja siitä sitä on hiljalleen nostettu.
Kustannuksia ovat nostaneet mm. pysty-yhteyksien määrän lisäys, pohjaolosuhteiden vaativuus (mm. Tapionraitin suojeltavien mäntyjen vesivaatimukset), kilpailun vähäisyys rakennuttamisessa
Keskuspysäköinnin, keskushuollon ja yhteisväestönsuojan sisärakentamistyöt käynnistyivät vuoden 2014 alussa. Laitos otetaan käyttöön maaliskuussa 2016.
Tarpeellinen hanke, joka on vietävä maaliin.
– Espoon kaupungin kannanotto tulevien pohjoismaisten ystävyyskuntien kokouksiin
Pohjoismaiset ystävyyskunnat järjestävät vuorotellen kerran vuodessa ystävyyskuntakokouksen. Viime vuosina kokoontuminen on järjestetty joka toinen vuosi laajempana (15 osallistujaa ja mahd. avec/ kaupunki) ja joka toinen vuosi suppeampana (5-7 osallistujaa).
Nyt esitetään muutosta ja ehdotus on, että tulevien pohjoismaisten ystävyyskuntien kokouksiin kutsutaan 5 – 10 osallistujaa kustakin kaupungista ilman puolisoja. Hyvä näin.
– Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta
Tämä liittyy toukokuussa voimaan tulleeseen uuteen kuntalakiin. Siitä erotettiin lainmuutokset, jotka mahdollistaisivat kunnan pormestarin ja alueellisen toimielimen valitsemisen suorilla vaaleilla. Kunta päättäisi itse, haluaako se ottaa pormestarinvaalin tai kunnanosavaalit käyttöön. Molemmat vaalit toimitettaisiin aina kuntavaalien yhteydessä. Pormestarin ja alueellisten toimielinten valitseminen valtuustossa olisi edelleen mahdollista.
Lausuntopohjassa ei kannateta lakia suorista vaaleista, vaan sitä että asiassa edettäisiin kokeilulainsäädännön kautta ja että asiaa tulisi kokeilun avulla. Lisäksi todetaan, että alueellisille toimielimille on vaikea merkittäviä tehtäviä ja sen takia pitäisi kehittää muita osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja.
Suoraa pormestarinvaalia ei haluta ottaa käyttöön näillä perustein:
”Pormestarimalli edellyttäisi koko kaupungin organisaation muuttamista uudenlaiseksi. Espoossa ei ole ollut ongelmaa tai epäselvyyttä viranhaltijavalmistelun ja luottamushenkilöpäätöksenteon välillä. Työnjako ja
yhteistyö ovat sujuneet hyvin.”
Tämä lausunto ei kyllä lainkaan vastaa vihreitä näkemyksiä, mikä nyt ei ole varsinainen yllätys. Otimme viimeksi vajaa vuosi sitten kantaa pormestarimallin puolesta. Teemme siis muutosesityksiä.
– Teknisen toimen johtajan oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Olavi Louko on anonut lakiin perustuen (laki eräistä oikeudenkäynneistä kunnan tai kuntainliiton palveluksessa oleville aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta kunnan tai kuntainliiton varoista 21/1984) korvausta oikeudenkäyntikuluistaan siltä osin kuin ne kohdistuvat hylättyihin syytteisiin. Vaatimuksen määrä on puolet hänen omalle vastuulleen jääneiden oikeudenkäyntikulujen määrästä eli yhteensä 31 000 euroa. Lisäksi hän vaatii korvaukselle korkoa.
Kaupunginjohtaja esittää tuon 31 000 euron korvaamista ilman korkokuluja. Perusteluissa todetaan, että kulujen tarkempi kohdistaminen hylättyjen ja hyväksyttyjen syytteiden osalle on käytännössä mahdotonta, joten kulujen puolittamista voidaan pitää perusteltuna.
Pidän esitystä perusteltuna, koska osa syytteistä tosiaan hylättiin ja Louko kävi matkoilla esimiehen luvalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että väheksyisin hänen saamiaan tuomioita, otin niihin aikanaan tiukastikin kantaa. Traagisen tilanteesta tekee Loukon äkillinen poismeno.
– EVTEK-kuntayhtymän purkaminen (Kv-asia)
EVTEK-kuntayhtymän koko toiminta on perustunut tilojen vuokraamiseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Omistajakunnat ovat päättäneet purkaa kuntayhtymän ja siirtää kiinteistöt Espoolle ja Vantaalle niin, että vuokrasopimukset tehdään suoraan ao. kaupunkien kanssa. Tämä on siis aiemmin tehdyn päätöksen täytäntöönpanoa.
– Valtuustoaloite valvontakameroiden saamiseksi kaikkiin Espoon kouluihin ja oppilaitoksiin (Kv-asia)
Tämä oli jo tila- ja asuntojaostossa, jossa vastaus hyväksyttiin yksimielisesti. Turvakameroita asennetaan kaikkiin uusiin rakennuksiin ja vanhoihin tarpeen ja resurssien mukaan. Hyvä näin.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksesta koskien Tuomarila II asemakaavan muutoksen, alue 611202, hyväksymispäätöstä
Läheinen asunto-osakeyhtiö on valittanut liikennejärjestelyjen takia. Lausunnossa todetaan, että korvaavat liikennevaihtoehdot on tutkittu ja vaikutukset selvitetty, eikä valitus kohdistu kaava-alueelle. Kaava on aikanaan hyväksytty yksimielisesti, en näe aihetta muuttaa kantaa.