Tänään oli melkoisen työläs kaupunginhallituksen kokous. Alla raporttia asioista, jotka eivät menneet esityksen mukaan. Esityslista avattuna löytyy täältä.
Vasta juuri ennen kokousta saimme varmistuksen, että kaupunginjohtaja on tehnyt rahoitusjohtajavalinnan ja asia tulee laillisuusvalvontaan kokoukseen.
Sain siis johtaa puhetta kokouksen alussa. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok) esitti virkaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Konttasta (kok). Kaupunginjohtaja perusteli valintaa ja kuulimme psykologisten testien tulokset.
Perussuomalaiset esittivät otto-oikeuden käyttämistä, mutta sille ei tullut muilta ryhmiltä tukea. Äänestimme tyhjää, koska emme halunneet halunneet ottaa valintaan aktiivisesti kantaa, mutta emme myöskään nähneet edellytyksiä otto-oikeuden käyttämiselle päätöksen muuttamiseksi.
Kirjoitimme kantamme myös kannanottoon. Rahoitusjohtajana Konttaksen on ensimmäiseksi ja nopeasti ansaittava kaikkien valtuustoryhmien ja kuntalaisten luottamus. Kovan kokoomuslinjan on vaihduttava tasapuoliseen ja analyyttiseen eri vaihtoehtojen valmisteluun.
– Vuoden 2016 talousarvion sekä vuosien 2016 – 2018 taloussuunnitelman kehys (osittain Kv-asia)
Käytiin vakavahenkinen keskustelu siitä, riittävätkö kehyksessä varatut rahat toimialojen tarpeisiin. Närää herätti se, että joudumme päättämään kehyksestä ilman tarkempaa tietoa toimialojen tilanteesta. Nostin edelleen tarpeen käydä kehyksestä poliittiset neuvottelut, jotta ryhmillä on selkeä kuva kehyslukujen taustoista päätöksenteon pohjaksi. Toivottavasti taas ensi vuonna neuvotellaan.
Demarit esittivät, että kehys hyväksytään ohjeellisena. Tämä esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Tilannehan elää nyt joka tapauksessa mm. maan hallituksen päätöksistä riippuen. Usealla suulla todettiin, että asioihin palataan syksyn budjettineuvotteluissa.
– Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 (Kv-asia)
Byman esitti rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentin laskemista 3,0 → 2,3 ja voimalaitosten kiinteistöveron korottamista 2,0 → 2,5. Esitys hävisi 12-3, vain Rkp kannatti. Tuo rakentamattoman maan kiinteistöveron korotus saatiin läpi 2014 alkaen ja sen tuotto on 19 me vuodessa. Merkittävä summa käytettäväksi kuntalaisten palveluihin. Voimalaitosten kiinteistövero on osaltamme turha, koska sellaisia laitoksia ei Espoossa ole.
Demarit tekivät lisäysesityksen, että veroasteeseen ja rahoitusmekanismeihin palataan myöhemmin. Tätä esitystä kannatimme, mutta se kaatui äänin 10-5.
Näillä eväin valtuustoon.
– Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta
Kaupungin lausunto suhtautui kovin nihkeästi suoriin vaaleihin. Perussuomalaisten Teemu Lahtinen teki muutosesityksiä myönteisempään suuntaan, mutta ne kaatuivat kaikki äänin 9-6 tai 10-5. Lisäksi hän esitti pormestarin kausien rajaamista kahteen kauteen, mutta sekin esitys hävisi 9-6.
Minä puolestani tein seuraavat muutosesitykset tekstiosioihin. Nämäkin kaikki kaatuivat samoin numeroin ilman minkäänlaista halua neuvotella sanamuodoista. Että se siitä demokratian edistämisestä.
Muutetaan kysymyksen 2. kommenttiosa muotoon:
Asiassa tulisi edetä kokeilulainsäädännön kautta. Asiaa tulisi kokeilun avulla arvioida suhteessa muuhun johtamis- ja luottamushenkilöjärjestelmään, vaalijärjestelmään ja vaalitekniikkaan.
Alueelliset suorilla vaaleilla valitut toimielimet vahvistaisivat lähidemokratiaa ja paikallisyhteisön päätöksentekoa paikallisista asioista. Näille toimielimille tulee osoittaa merkittäviä tehtäviä ja omaa budjettivaltaa, jotta niiden valinta vaaleilla on perusteltua. Riskinä on, että järjestelmästä muodostuu hallinnollisesti raskas ja byrokraattinen. On kuitenkin hyvä, että lainsäädännöllä mahdollistetaan alueellisten toimielinten valinta suorilla vaaleilla, jotta halukkaat kunnat voivat ottaa sen käyttöön.
Uusien toimielinten mahdollistamisen lisäksi tulee kehittää myös uudenlaisia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja uuden kuntalain mukaisesti.
Muutetaan kysymyksen 3. kommenttiosa muotoon:
Pormestarimalli edellyttäisi koko kaupungin organisaation muuttamista uudenlaiseksi. Nykytilanteessa Espoossa ylintä viranhaltijajohtoa ei valita avoimen poliittisesti, vaikka viranhaltijajohtajat käyttävät käytännössä suurta poliittista valtaa. Pormestarimallissa erotetaan selkeästi poliittinen johtaminen ja ammattijohtaminen toisistaan, mikä on tärkeää johtamisjärjestelmän läpinäkyvyyden ja toimivuuden kannalta.
Luottamushenkilöorganisaation ja johtamisjärjestelmän toimivuuden tarkastelu aloitetaan tänä syksynä ja tavoitteena on poliittisen johtamisen vahvistaminen sekä viranhaltijavalmistelun ja luottamushenkilöpäätöksenteon välisen työnjaon selkiyttäminen.
Muutetaan kysymyksen 4. kommenttiosa muotoon:
Ks. vastaus kysymykseen 2. Mahdollisten alueellisten toimielinten tehtäviä tulee tarkastella suhteessa muihin kaupungin luottamuselimiin ja osoittaa niille merkittäviä tehtäviä sekä omaa budjettivaltaa. Rinnalla tulee kehittää kuntalaisten suoria vaikuttamisen tapoja. On tärkeää, että kuntalaiset pääsevät vaikuttamaan asioihin niiden suunnitteluvaiheissa. Tavoitteena tulee olla em. tapojen kehittäminen edelleen erityisesti digitalisointia, ketteryyttä ja joustavuutta lisäämällä.
Muutetaan vastaus kysymykseen 5. muotoon:
”Ehdokkaita voisivat asettaa kuntavaalien tapaan sekä valitsijayhdistykset että puolueet”, ja kommenttiosa muutetaan muotoon:
Vaaleilla valittavien alueellisten toimielinten keskeisenä tehtävänä olisi edustuksellisen demokratian paikallinen vahvistaminen suurissa kunnissa. Jos ehdokkaita asettaisivat vain valitsijayhdistykset, olisi riskinä toimielimen jääminen pelkäksi asukkaiden kuulemiskanavaksi. Asukaspalautteen kokoamiseen suora kansanvaali on raskas ja epätarkoituksenmukainen menettely ja tätä varten on toimivampia suoran demokratian menetelmiä. Jos ehdokkaita voisivat asettaa vain valitsijayhdistykset, osallistuminen vaaleihin voisi jäädä alhaiseksi käytännön hankaluuden takia. Puolueiden kautta ehdokkaiden asettaminen tarjoaa vakiintuneen ja toimivan kanavan.
– Teknisen toimen johtajan oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Perussuomalaiset esittivät korvausvaateiden hylkäämistä. Esitys hävisi äänin 13-2. Äänestimme pohjaesityksen, eli osittaisen oikeuskulujen korvaamisen puolesta. Kaupungin juristin perusteet sille, että puolet kuluista korvataan oli, että kahdesta syytteestä toinen kumottiin kokonaan ja toinen osittain. Loukoa syytettiin 1.) lahjusrikkomuksesta (sakkotuomio tuli, 11 alakohdasta 2 hylättiin) ja 2.) virkavelvollisuuden rikkomisesta (kaikki 5 alakohtaa hylättiin). Pidimme näitä perusteluja riittävinä.
Korostan kuitenkin, että aikanaan vihreät olivat aktiivisesti vaatimassa seuraamuksia Loukon saamista tuomioista niin sisäisissä väännöissä kuin julkisuudessakin.
– Valtuustoaloite valvontakameroiden saamiseksi kaikkiin Espoon kouluihin ja oppilaitoksiin (Kv-asia)
Kaupunginjohtaja veti tämän asian pois listalta perusteellisempaa valmistelua varten.