Tänään valtuustossa käsiteltiin ensi vuoden talousarvion kehystä. Käytin alla olevan puheenvuoron tilakustannusten hallinnasta. Tässä meillä riittää töitä tila- ja asuntojaostossa.

*   *   *

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

olemme muutaman viime vuoden tapaan taas vaikean kehyspäätöksen edessä, tällä kertaa osittain siksi, että niin moni asia on maan hallituksen päätösten osalta auki.

Selvää on, että kehys on toimialojen osalta riittämätön. Tiedämme, että 27 miljoonan euron vaje toimialojen esityksiin nähden on vaikea kattaa tuottavuutta parantamalla.

Vaikka se on vain 1,5% toimintamenoista, on jokainen miljoona kaivettava toimialojen jo tiukoista budjeteista. Esimerkiksi koululaisten ja päivähoitoa tarvitsevien lasten määrä kasvaa, mutta hoitoon ja opetukseen ei juuri ole tarjolla lisäeuroja. Kun tiedämme, että päivähoitopaikkoja ei nytkään meinaa riittää kaikille niitä tarvitseville, on suuri huoli siitä, kuinka pitkään seinät ja henkilökunta venyvät.

Senkin tiedämme, että maan hallituksen päätökset tarkoittavat käytännössä palvelujen tasosta leikkaamista. Onkin syytä käydä muun muassa valtuutettu Laukkasen peräänkuuluttamaa arvokeskustelua siitä, millaista palvelutasoa haluamme tulevaisuudessa kuntalaisille tarjota.

Tilakeskustelu on käynyt kuumana erityisesti sivistystoimen puolella, kuten valtuutettu Lauslahti omassa puheenvuorossaan hyvin kuvasi. Palveluliiketoimen osaltahan olemme jo tehneet päätöksen tilaaja-tuottajamallin purkamisesta. Sen täytyy näkyä myös käyttäjätoimialojen budjeteissa pienempinä sisäisten palveluiden kustannuksina.

Hyvinä aikoina on tehty päätöksiä hulppeiden tilojen rakentamisesta, ja nyt on maksun aika. Esimerkiksi Opinmäki Suurpellossa on hieno ja tilojen monikäyttöä on mietitty. Mutta 50 miljoonaa on paljon seinistä ja tilaa ylläpitävän yhtiön tuottamat palvelut maksavat.

Toinen esimerkki on Ison Omenan palvelutori. Sen piti olla tuottavuushanke, mutta nyt ollaan sen edessä, että kulttuuritoimelle esitetään kirjaston yleiskulujen puolen miljoonan euron kasvun sopeuttamista muusta toiminnasta. Se tarkoittaisi usean lähikirjaston lakkauttamista. En usko, että kukaan meistä haluaa tätä.

Arvoisa puheenjohtaja,

Tilakeskuksessa on nyt muutaman vuoden ajan panostettu sisäilmaongelmien hallintaan ja ennaltaehkäisyyn. Toivottavasti vältymme tulevaisuudessa inhimillisesti raskailta ja kalliilta väistöoperaatioilta.

Nyt olemme joutuneet turvautumaan siirtokelpoisiin tiloihin myös puhtaasti tilanahtauden takia. Esimerkiksi Hansakallion koululle oli pakko hankkia lisää tilaa ensi syksyksi. Koulun peruskorjaus ja laajennus valmistui 2011, eli koulu kävi pieneksi alle viidessä vuodessa.

Meidän pitää pystyä parempaan suunnitteluun tilojen osalta. Ja meidän pitää löytää keinot, joilla tilakustannukset saadaan pienemmiksi per rakennettu neliö.

Länsimetron kehityskäytävälle on ideoitu metrokoulua, joka mahdollistaisi tilojen joustavamman käytön. Tällaista uutta ajattelua tarvitaan lisää. Mutta toisaalta realismia on, että kasvavalle lapsimäärälle tarvitaan kouluja ja päiväkoteja jatkossakin. Ja niitä pitää pystyä tuottamaan kohtuullisin kustannuksin.

Olemme tuottavuusohjelmassa asettaneet tiukat tavoitteet tilakustannusten alentamiseksi ja sen eteen Tilakeskuksessa tehdään töitä usean projektin avulla.

Tarvitsemme uusia konsepteja tilojen rakentamiseen, tarkempaa harkintaa siihen millaisia tiloja ja kuinka paljon tarvitaan, joustoa rakennusvalvontaan, tyyppikouluja ja päiväkoteja, helposti rakennettavia tontteja julkisille rakennuksille.

Ja näiden toimien pitää näkyä alentuvina vuokrakustannuksina käyttäjätoimialoille.

Hyvät valtuutetut,

näistä asioista olemme puhuneet vuosikausia tuskastumiseen asti. Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta onhan se saatava kääntymään. Lopuksi korostan, että tämä on solmu, joka ei aukea palloa toimialalta toiselle heittelemällä, vaan yhteisen pöydän ääressä tosiasiat tunnustaen.