Ensi maanantaina kaupunginhallituksessa pitkä lista isoja asioita. Ohessa merkittävimmät avattuna. Pitkä postaus, poimi joukosta asiat jotka kiinnostavat. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Valtuustoaloite toteutettujen ostopalvelujen ja ulkoistuksen vaikutusten kokonaisarviosta (Kv-asia)
Kari Uotila (vas.) aloite, jossa esitetään että valtuustolle valmistellaan viipymättä kokonaisarvio jo toteutettujen ulkoistamistoimenpiteiden ja palvelujen ostojen kokonaisvaikutuksista.
Aloitteessa todetaan, että julkisen sektorin ostot yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta kasvoivat 69 prosenttia vuosina 2006 – 2013 ja että niiden todellisten kustannusten ja hyötyjen laskeminen on hyvin vaikeaa. Lisäksi todetaan, että päätöksenteon demokraattisuus ja avoimuus sekä kansalaisten oikeusturva heikkenevät usein ulkoistuksen seurauksena.
Aloitteessa esitetään 18 kysymystä, joihin kokonaisarviossa tulisi vastata.
Vastauksessa todetaan, että kuntien ulkoistuksen vaikutusten kokonaisarvioita ei ole tehty ja objektiivisen kokonaisarvion tekeminen on lähes mahdoton tehtävä, koska siihen liittyy useita ulottuvuuksia. Aloitteeseen vastataan vastaamalla esitettyihin kysymyksiin.
Asia on tärkeä ja siihen tullaan palaamaan, kun jatkossa linjaamme mitä tehdään omana työnä ja mitä ostetaan ulkoa. Kunnat muuttuvat yhä enemmän kuntakonserneiksi, jolloin omistajaohjauksen rooli korostuu ja avoimuuden vaatimuksesta on syytä pitää kiinni. Myöskään hankintaosaamisen merkitystä ei voi liikaa korostaa.
Vastauksissa nousee esiin yksia asia, johon olemme aiemmin vaatineet muutosta: Viranhaltijapäätösten avoimuus. Yksittäiset hankintapäätökset tehdään viranhaltijapäätöksinä, joissa luottamushenkilötoimielimillä on otto-oikeus. Tämän kokouksen pykälän 20 lista viranhaltijapäätöksistä osoittaa, että niiden seuraaminen on työlästä. Otsikot eivät kerro mistä on kyse ja jokainen pitää pyytää erikseen nähtäväksi. Myös viranhaltijapäätökset pitää saada julkisiksi ja listan liitteeksi siten että niitä pääsee vaivatta lukemaan.
– Vuoden 2015 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet
Esitetään, että kaupunginhallitus:
– merkitsee kuukausiraportin tiedoksi
– päättää, että Tapiolan kunnallistekniikan rakentamisessa voidaan edetä voimassa olevan talousarvion hankkeiden osalta suunnitelmien mukaan, vaikka lisämäärärahaesitystä ei ole vielä valtuustossa käsitelty
– päättää, että Tapion kentän huoltorakennuksen rakentaminen voidaan aloittaa hankekohtaisen kustannusarvion ylittymisestä huolimatta
Tässä muutamia lukuja ja poimintoja raportista:
Syyskuun lopun vuosikate- ja tulosennuste ovat parantuneet n. 10 milj. euroa heinäkuun lopun tilanteesta. Merkittävimmät tulosta parantavat tekijät ovat:
– Maanmyyntivoittojen ennusteen kasvu 5 me
– HSL:lle varatun joukkoliikenteen kuntaosuuden ennusteen pienentyminen 7,5 me
– Rahoitustuottoennusteen kasvu 5 me
HUS:n ennusteen mukaan erikoissairaanhoito ylittyy 5,5 me, kun otetaan huomioon arvioitu 5,3 me tasauslaskutus.
Verotuloja on kertynyt syyskuun loppuun mennessä 3,6 % enemmän kuin viime vuonna. Valtionosuuksia saadaan jo saatujen päätösten perusteella 29,7 me.
Vuosikatteen ennustetaan olevan 146,4 me ja tilikauden tuloksen 25,7 me. Arvio on, että vuosikate ja tilikauden tulos paranevat vielä n. 10 me nykyisestä ennusteesta, mikä johtuu pääosin rahoitustuotoista (kertaluonteista).
Kaupungin investointimenojen loppusumma tulee ennusteiden mukaan olemaan 389 me.
Vakinaisten osuus henkilöstöstä on kasvanut ja määräaikaisten pienentynyt. Palkkatuella työllistettyjä oli hieman yli 80 eli lähes vastaava määrä kuin viime vuonna.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän voimakas kasvu ennakoi lisäkustannuksia. Työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt elokuusta noin 14% ja pitkäaikaistyöttömien määrä 49% vuoden takaisesta. Lisääntynyt työttömyys kasvattaa toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden asiakasmääriä ja kustannuksia.
Joukkoliikenteen matkustajamäärissä HSL-alueella on ilahduttavaa kehitystä: Elokuun lopussa kasvua edellisvuodesta 1,7% (talousarviossa odotettiin 1% kasvua). Koko vuoden lipputulokertymään ennustetaan noin 2,9 % lisäystä. Tämä vaikuttaa Espoon 2015 kuntaosuuteen siten, että rahaa käytetään 7,5 me talousarviota vähemmän.
Espoo Cateringin yhtiöittämisen todetaan olevan hyvin haastava sekä toiminnallisesti että aikataulullisesti.
Ja sitten perustelut ylityksille:
– Tapiolan taseyksikön kunnallistekniikka
Metron rakentamisen yhteydessä on rakennettu myös kaupungille kuuluvaa kunnallistekniikkaa. Nyt Metroyhtiö laskuttaa koko vuoden 2015 loppuun mennessä kertyneen osuuden. Taseyksikön talousarvion kunnallistekniikan määrärahat eivät riitä, joten valtuustolle valmistellaan 41,2 me lisämäärärahaesitys lokakuun seurantaraportin yhteydessä käsiteltäväksi.
– Tapion kentän huoltorakennus
Tila- ja asuntojaosto hyväksyi 3.11.2014 Tapion kentän huoltorakennuksen hankesuunnitelman, jonka kustannusarvio oli 970 000 e. Hankkeesta saatiin ainoastaan kolme rakennusurakkatarjousta, joista halvin noin 1,2 me. Rakennusurakkatarjous ylittää kustannusarvion noin 230 000 e. Tämän lisäksi hankkeeseen kohdistuu suunnittelu-, rakennuttamis- ja mahdollisia lisätyökustannuksia arviolta noin 200 000 e, eli lisämäärärahan tarve on 430 000 e.
Tapionkentän kustannukset harmittavat, mutta mitään ei liene tehtävissä, kun parempia tarjouksia ei tullut ja hanke pitäisi saada toteutukseen.
Näin raportoin 3.11.2014 kokouksesta:
”Jaostossa palautimme asian kertaalleen uudelleen valmisteltavaksi siten, että huoltorakennukseen sijoitetaan vain välttämättömät toiminnot. Pääsyynä kustannusten alentaminen.
Hanke tuotiin samanlaisena takaisin ja perusteltiin sitä, että tiloja on jo karsittu ja rakennusta yksinkertaistettu kulujen karsimiseksi.
Kenttää voi käyttää neljä joukkuetta yhtäaikaisesti, joten ilta- ja viikonloppukäytön mahdollistamiseksi rakennukseen tulee toteuttaa vähintään kaksi pesu-pukuhuonetta. Hankesuunnitelmaa on karsittu mm. siten, että siitä puuttuvat WC-tilat, joita voi käyttää pukuhuoneiden ollessa kiinni. Rakennukseen integroiduista jalankulkuväylistä sekä katsomorakenteista on luovuttu. Yläpohja- ja rakennuksen vaipan rakenteet on yksinkertaistettu.
Keski-Espoon ja Espoonlahden huoltorakennuksiin verrattuna tämä on pienempi ja suhteessa edullisempi.”
– Luottamushenkilöorganisaation arviointi ja kehittäminen
Päätösesitys kuuluu:
Kaupunginhallitus
– nimeää luottamushenkilöorganisaation arviointia ja kehittämistä varten johtoryhmän, johon kuuluvat kaupunginhallituksen puheenjohtajisto, kaupunginjohtaja, strategiajohtaja ja sihteerinä kaupunginsihteeri,
– kehottaa johtoryhmää valmistelemaan ja toteuttamaan valtuustoryhmiä ja kaupunginhallitusta osallistavan prosessin, valmistelemaan ehdotukset luottamushenkilöorganisaation kehittämiseksi ja keskeisten luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamiseksi sekä tuomaan ehdotukset (johtosäännöt) kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi syksyllä 2016.
Prosessi on aikataulutettu siten, että muutostarpeet kartoitetaan valtuustoryhmien kyselyllä ja seminaarilla tammikuussa 2016, kevään aikana valmistellaan muutosehdotukset, jotka käsitellään kaupunginhallituksessa, neuvottleutoimikunnassa sekä valtuustoseminaarissa ja valtuustoryhmissä kesä-elokuussa. Varsinaiset päätökset on tarkoitus tehdä valtuustossa marraskuussa 2016.
Asiaa on valmisteltu kaupunginhallituksen puheenjohtajistossa ja se käytiin läpi neuvottelutoimikunnassa. Pidän osaltani huolen johtoryhmässä, että prosessi on avoin ja kaikki valtuustoryhmät pääsevät vaikuttamaan.
– Kaupunginhallituksen edustajan valinta sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostoon
Demareiden paikka.
– Paikkajakotoimikunnan puheenjohtajan vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali
Saara Matteron (kok.) tilalle Pirjo Kemppi-Virtanen (kok.).
– Suun terveydenhuollon organisaatiomuutoksen edellyttämät ennakoivan rekrytointimallin mukaiset virkojen perustamiset sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset
Suun terveydenhuollon organisaatiota uudistetaan 1.1.2016 alkaen. Muutos on kustannusvaikutuksiltaan neutraali. Suun terveydenhuolto jakautuu jatkossa pohjoiseen ja eteläiseen lähipalvelualueeseen, joita johtavat palvelupäälliköt sekä päivystyksen ja ajanvarauksen lähipalvelualueeseen, jota johtaa ylihammaslääkäri. Lähipalvelualueilla on yhteensä kuusi palveluyksikköä, joissa kussakin on hallinnollisena esimiehenä vastaava hammaslääkäri ja osastonhoitaja. Vastaava hammaslääkäri vastaa palveluyksikön johtamisesta ja toimii hammaslääkärien esimiehenä. Osastonhoitajan vastuulla on hoitotyön johtaminen ja hoitohenkilökunnan esimiestehtävät.
Listatekstistä ei kovin hyvin käy selväksi uudistuksen perusteet. Tämä ei myöskään näytä olleen sosiaali- ja terveyslautakunnassa linjattavana. Ei kuitenkaan ole syytä epäillä, etteikö olisi perusteltu uudistus. Kyselen tästä.
– Kiinteistö Oy Olarinluoma 15 -nimisen yhtiön myynti Oy Sports Car Center Ab:lle
Oy Sports Car Center Ab on tehnyt tontista ostotarjouksen tarkoituksenaan toteuttaa tontille uudet toimitilat, jotka palvelevat usean automerkin tulevaisuuden tarpeita. Tontin pinta-ala on 9 338 m2 ja rakennusoikeus 7 470 k-m2.
Myyntihinta on 2 550 000 euroa (noin 340 e/k-m2). Hinnoittelu perustuu kuntalain mukaisesti käypään arvoon. Myyntihinta sidotaan elinkustannusindeksiin.
Tämä hyväksyttiin elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa yksimielisesti.
– Jäsenen nimeäminen Espoon vammaisneuvostoon toimikaudelle 2015-2016
Sakari Meinilän Tilakeskus -liikelaitoksesta Tiina Riihimäen tilalle.
– KulttuuriEspoo 2030 -ohjelma (Kv-asia)
Ohjelman tarkoitus on hyödyntää taiteen ja kulttuurin näkökulmaa koko kaupungin tulevaisuuden toiminnan linjaamisessa. Kulttuuri ylittää ja läpäisee yhteiskunnan sektoreiden rajoja sekä sosiaalisella että taloudellisella kentällä.
Ohjelman lähtökohtana on, että Espoossa kulttuurilla ja taiteella tulisi olla näkyvämpi rooli mm. kaupunkisuunnittelussa, rakentamisessa, oppimisessa, sosiaalipalveluissa, terveydenhoidossa jne. Tämä ei siis ole kulttuurin tulosyksikön tai kulttuuritoimijoiden tavoiteohjelma, vaan kaikkia kaupungin eri osapuolia ohjaava suunnitelma, joka huomioi tulevaisuuden haasteet.
Ohjelmaa on valmisteltu laajalla joukolla ja valtuustoryhmiäkin on kuultu. Ulkopuolisina asiantuntijoina on työssä käytetty ajatushautomo Demos Helsingistä tutkimusjohtaja Aleksi Neuvosta sekä brittiläistä kaupunkitutkijaa, kirjailija Charles Landrya, joka on Suomessa tunnettu parhaiten Luova kaupunki (The Creative City) käsitteen luomisesta.
Lähtökohtana ohjelmassa on tulevaisuuden neljä megatrendiä, jotka vaikuttavat jo nyt: niukkenevat luonnonvarat, väestön muutos, digitalisaatio sekä yhteiskunnallinen muutos. Näistä tulevaisuuden ilmiöistä on lähdetty miettimään, miten kulttuurin ja taiteen avulla voimme kohdata nämä muutokset. KulttuuriEspoo 2030 huomioi myös kaupungin kehittymisen ja sen miten organisaation tulee lähitulevaisuudessa muuttua, jotta voimme paremmin ja tuottavammin vastata tulevaisuuden kuntalaisen tarpeisiin.
Ohjelma nostaa esiin kärkiä kestävän elämäntavan eettisistä tavoitteista ja tekee näistä kärkitavoitteista konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Toimenpide-ehdotukset ovat poikkihallinnollisia ja niiden toteutumiselle on tärkeää kaupunkitasoinen yhteinen tahtotila.
Tässä realisoituu yksi Vihreiden viime talousarvioon saamista pöytäkirjamerkinnöistä. Kerrassaan hienoa, että päästään valtuustossa linjaamaan kulttuurista tämän ohjelman kautta.
Ohjelma on todella ansiokas, kiitos valmistelijoille poikkihallinnollisesta ja tulevaisuusorientoituneesta näkökulmasta sekä hyvästä laajapohjaisesta valmistelusta.
Ohjelmasta kuitenkin puuttuu kokonaan toimeenpano ja seuranta. Näistä on tarpeen tehdä kirjaukset, jotta ohjelmaa todella ryhdytään toteuttamaan ja tiedetään miten toteutumista seurataan ja arvioidaan.
– Vuoden 2015 nuorisovaltuustovaalien ehdokaslistan vahvistaminen
Nuorisovaltuuston toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausi alkaa vuoden 2016 alusta. Varsinaisia valtuutettuja valitaan 40. Äänioikeus on jokaisella vuonna 2015 vähintään 13 ja enintään 18 vuotta täyttävällä espoolaisella nuorella (synt. vuosina 1997-2002). Kaikilla, joilla on äänioikeus vaaleissa, on ollut oikeus asettua ehdokkaaksi.
Ehdokkaita listalle saatiin 82 (vuoden 2013 vaaleissa ehdokkaita oli 42).
Vaalien äänestyspäivä on 12.11.2015. Vaalitulos tuodaan vahvistettavaksi kaupunginhallituksen kokoukseen 23.11.2015. Jokainen Espoossa opiskeleva äänioikeutettu äänestää omassa oppilaitoksessaan koulupäivän aikana. Niille äänioikeutetuille, jotka eivät opiskele espoolaisessa oppilaitoksessa, järjestetään äänestysmahdollisuus Espoon kaupungin yhteispalvelupisteissä. Kauniaisten kouluissa ja lukioissa opiskelevat nuoret voivat äänestää omassa oppilaitoksessaan. Vastaavasta menettelystä sovitaan myös Omnian kanssa.
Hienoa, että ehdokasmäärä saatiin tuplattua ja tulee aito vaali. Listalta löytyi ainakin yksi tuttu nimi: Nora Nevalainen. Menestystä Noralle!
– Kirstin koulun ja päiväkodin perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia)
Kirstin koulu on valmistunut vuonna 1977. Rakennusta on laajennettu 2001 ja laajennus on muutettu päiväkodiksi 2012.
Koulurakennus on kaupungin kiireellisimpiä peruskorjaushankkeita teknisen kuntonsa ja sisäilmaongelmien vuoksi. Koulun toiminta siirtyi alkuvuodesta 2015 pihalle sijoitettuihin siirtokelpoisiin tiloihin. Päiväkoti toimii edelleen omassa laajennusosassaan.
Kirstin koulun perusparannuksessa tilat muutetaan kolmesarjaiseksi ja uusi oppilasmäärä on 470. Päiväkoti on kuuden ryhmän päiväkoti. Korjattuun rakennukseen tulevat koulun ja päiväkodin lisäksi asukas- ja nuorisotila Sentteri sekä Matikka- ja mediamaa. Matikka- ja mediamaa toimi kaupunkitasoisesti uusiutuvaa oppimista tukevien toiminnallisten tilaratkaisujen mallinnuspaikkana.
Korjauksen yhteydessä pyritään parantamaan rakennuksen kuntalaiskäyttöä ja alueen aktiivista järjestötoimintaa myös muualla rakennuksessa kuin pelkästään Sentterin tiloissa. Tavoitteena on aktivoida rakennuksen tilojen käyttäjiä myös yhteistoimintaan keskenään.
Koulun perusparannus toteutetaan elinkaarimallilla, jossa valittu päätoteuttaja vastaa kohteen suunnittelusta ja 20 vuoden ylläpidosta. Kohde on tarkoitus kilpailuttaa yhdessä Viherlaakson koulun ja lukion kanssa. Hankeen investointiosuuden kustannusarvio on 21,76 me ja se toteutetaan Espoon Toimitilat KOy:n taseeseen.
Rakentamisen on tarkoitus alkaa elokuussa 2017 ja valmista on tammikuussa 2019.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta edellytti kustannusarvion merkittävää alentamista. Tila- ja asuntojaostossa tämä hyväksyttiin yksimielisesti ja päätimme asettaa kattohinnaksi 20 me. Tämä hanke on sinänsä tärkeä ja kiireellinen. Hyvä että tehdään koulun yhteyteen aidosti monikäyttöistä tilaa eri asukkaille.
– Maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet 2015 (Kv-asia)
Kaupungilta on puuttunut selkeä dokumentti, joka kokoaa Espoon kaupungissa käytettävät periaatteet maanhankinnasta ja – luovutuksesta, maankäyttösopimuksista sekä yleisesti kaupungin omistaman maan käytöstä ja kehittämisestä.
Tässäkin yksi vihreä kädenjälki: Olemme vuosikausia vaatineet kaupungilta aktiivista maapolitiikkaa ja maapoliittista ohjelmaa. Nyt vihdoin pääsemme sitä valtuustossa käsittelemään.
Tavoittelimme alkuun linjaavampaa paperia: Valtuustosopimukseen kirjattiin esityksestämme, että tehdään ”maapoliittinen ohjelma”, TATU-tavoitteena on ”maankäytön periaatteet” ja lopputuloksena saatiin ”maanhankinnan ja luovutuksen sekä maanköyttösopimusten periaatteet”. No tästä voi lähteä seuraavalla kierroksella parantamaan.
Virkavalmistelun lähtökohtana on ollut kirjata se mitä jo tehdään ja välttää kaikenlainen poliittinen linjaaminen. Siltä pohjalta on neuvoteltu ryhmien kesken reilun parin kuukauden ajan.
Näistä lähtökohdista, olemme onnistuneet saamaan mukaan vihreille tärkeitä tavoitteita: Aktiivista maanhankintaa, riittävästi tontteja valtion tukemaan asuntotuotantoon, täydennysrakentamisen edistämistä sekä sen, että maanhankinnalla ja -luovutuksella edistetään kestävän kehityksen ja ilmasto-ohjelman tavoitteiden toteutumista. Lisäksi pidän tärkeänä kirjausta, että tontinluovutuksissa huomioidaan erikokoiset ja -tyyppiset toimijat.
Isoin keskustelu käytiin maankäyttömaksujen määräytymisperusteista ja tämä onkin paperin keskeisin linjaus. Lopputulos on tasapainoilua sen välillä, että toisaalta pitää olla porkkanoita asuinalueiden tiivistämiseen ja toisaalta pitää pitää huoli, että kaupunki saa maankäyttömaksuina riittävästi rahaa alueiden infrakustannusten kattamiseen.
Espoossahan ongelma on, että suuri osa maasta on yksityisten omistuksessa, jolloin kaavasta ei ole iloa, ellei maanomistaja sitä toteuta. Ja kun pakkokeinoja ei haluta käyttää (vaikka laki mahdollistaa), on päästävä sopimukseen.
Periaatteissa linjataan, että korvausprosentti on yleensä 40-60% ja sopimuskorvausta peritään merkittävän hyödyn rajan (250 000 e) yli menevästä osasta. Alle 5000 euron sopimuksia ei tehdä.
Esityksestämme paperiin kirjattiin, että periaatteiden vaikuttavuutta ja toimivuutta seurataan elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa vuosittain. Saatujen kokemusten perusteella tarkistetut linjaukset tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi viimeistään syksyllä 2019.
Tärkeintä on, että periaatteet on nyt saatu avoimesti kirjattua. Seuranta osoittaa, ovatko keinot riittävän tehokkaat tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Valtuustokysymys senioritalon käytöstä Espoon keskuksessa (Kv-asia) (Pöydälle 5.10.2015)
Tämä jätettiin viimeksi pöydälle, jotta saataisiin tarkempi vastaus. Ongelma siis se, että kaupunki on vuokrannut tontin senioriasuntoja varten, muttei valvo sitä, asuuko asunnoissa senioreja. Tätä perustellaan vastauksessa seuraavasti:
”Asunto Oy Espoon Valapuisto on vapaarahoitteinen senioreille tarkoitettu asuintalo. Espoon kaupunki valvoo, että tontille rakennetaan senioreille tarkoitettuja asuntoja vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Sen sijaan kaupunki ei valvo sitä, ketkä lopulta asuvat vapaarahoitteisessa asuintalossa. Yhtiön osakkaat päättävät itse yhtiöjärjestyksessä, rajoitetaanko yhtiössä asuvien asumisoikeutta iän perusteella.”
Herää kysymys, mikä merkitys vuokrasopimuksen ehdoilla on, jos niitä ei valvota. Aiheellinen kysymys siis.
– Mäkitupa, asemakaavan ja maankäyttösopimusten ja alueiden luovutusten esisopimusten hyväksyminen, alue 522000, 45. kaupunginosa Kurttila (osittain Kv-asia)
Väljästi rakennettua vanhaa pientaloaluetta tiivistetään ja täydennetään paikalliset erityispiirteet sekä luonto- ja kulttuuriarvot huomioiden. Alueen rakennusoikeus nousee noin 16 000 k-m2:stä noin 53 900 k-m2:iin.
Kaava on ollut vireillä vuodesta 2009. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavan yksimielisesti 17.1.2013. Sen jälkeen on sitten käyty maankäyttösopimusneuvotteluja, joita on yhteensä 17. Yksi kiinteistö on rajattu pois, koska sopimusneuvottelut ovat edelleen kesken.
Kaava on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti. Toivottavasti uudet maankäytön periaatteet vauhdittavat osaltaan neuvotteluja, jotta kaavat saadaan vauhdikkaammin päätökseen.
– Tillinmäki, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimusten ja esisopimusten hyväksyminen, alue 420603, 42. kaupunginosa Saunalahti
Toimitilarakennusten korttelialue muutetaan asunnoiksi ja nykyisen asuinrakennusten korttelialuetta tehostetaan. Lisäksi liikenteellisiä muutoksia Tillinmäentiellä ja Kauklahdenväylällä. Varaus raidejoukkoliikenteellekin on.
Asuinrakentamista tulee noin 10 950 k-m2, mikä on noin 3 100 k-m2 lisäystä nykyiseen asemakaavaan. Kaava-alueen laskennalliseksi asukasmäärä on noin 245 asukasta. Korttelialue sijoittuu kokonaisuudessaan tärkeälle pohjavesialueelle ja kaavamääräyksissä on huomioitu siihen liittyen tarvittavia suojaustoimenpiteitä. Lisäksi kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä on huomioitu kehitettävät liito-oravayhteydet Kauklahdenväylän länsipuolelta Keskuspuiston suuntaan.
Tämä on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksesta koskien Ahertajankulman asemakaavan muutos, alue 211401, hyväksymispäätöstä
Rajanaapuri valittanut, olisi halunnut kaavahankkeeseen mukaan.
Lausunnossa todetaan mm. että arkkitehtikilpailun voittanut ehdotus vaikutti kaavamuutosalueen ja asuinkorttelin muotoutumiseen. Suunnittelun kuluessa käytiin keskusteluja myös valittajan ja toisen maanomistajan edustajien kanssa ja tutkittiin asumista näillä alueilla. Arkkitehtikilpailun voittanut ehdotus on kokonaisuus, jota kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti ei ollut syytä laajentaa lähemmäksi WeeGeen aluetta.
Edelleen todetaan, että kunnalla on lain tarkoittama valta päättää asemakaavasta alueelle sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Ja pyydetään käsittelemään asia kiireellisenä, jotta saadaan asunnot metron vaikutuspiirissä rakentumaan.
– Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset
Liki 50 viranhaltijapäätöstä valvottavaksi. On todella hankalaa, että nämä pitää pyytää yksitellen nähtäväksi. Otsikoista ei käy ilmi kovinkaan selvästi mitä päätökset koskevat. Kyllä nykyaikana pitäisi olla mahdollista rakentaa systeemi, että päätökset olisivat sähköisessä järjestelmässä klikkauksen päässä.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Kaupunginhallituksen jäsen Jouni Särkijärvi (kok) on kannellut apulaisoikeuskanslerille rakennusvalvonnan ohjeita, joissa annetaan Suomen rakentamismääräyskokoelmaa tiukempia määräyksiä esteettömyyteen liittyen.
Apulaisoikeuskansleri vastaa, että rakennusvalvontaviranomaisen kanssa asioivan on voitava helposti erottaa velvoittavat säännökset suosituksista ja edellyttää rakennusvalvonnan selkeyttävän sanamuotoja.
Rakennusvalvontakeskus on nyt poistanut kantelun perusteena olleet kaksi ohjetta nettisivuiltaan. Ohjeet korjataan siten, että sitovat määräykset ja suositusluonteiset ohjeet ovat jatkossa entistä selkeämmin erotettavissa toisistaan.