Tässä tämän aamun päätökset, esityslista avattuna löytyy täältä.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Kuultiin asuntopäällikkö Anne Savolaisen selostus asunto-ohjelman seurannasta. Se luvattiin lisätä pöytäkirjan liitteeksi.
Jaosto oli tyytymätön tapaan, jolla raportti tuotiin käsiteltäväksi. Päätimmekin Jouni Särkijärven (kok.) esityksestä kehottaa valmistelemaan jaoston seuraavaan kokoukseen asian asunto-ohjelman seuranta ja pyytämään vastaukset asianomaiselta vastuutaholta niihin ohjelman kohtiin, joissa on jääty sen tavoitteesta.
Lisäksi peruspalvelujohtaja Juha Metso kertoi, että turvapaikanhakijoiden määrän tuomasta asuntojen lisätarpeesta on käyty keskustelua mm. Espoon Asuntojen kanssa ja tilanteeseen pyritään varautumaan. Espoon osalta kyse lienee muutamien tuhansien ihmisten lisäyksestä asuntojonoon. Samaan aikaan kuulimme, että Espoon Asunnot on jäänyt 100 asuntoa 300 asunnon vuositavoitteesta, puhumattakaan, että olisi pystytty kasvattamaan määrää kohti ohjelmassa linjattua 400 asuntoa.
Opiskelija-asuntojen osalta tilanne on se, että HOAS hakee tontteja hyvin rajatuilta alueilta, jolloin sopivia ei ole löytynyt. Otaniemessä sentään Aalto Village -hanke on menossa eteenpäin.
– Träskändan kartanon vuokraaminen
Kuulimme tarkemman selostuksen asiasta, mutta emme silti olleet valmiita näillä tiedoin päättämään asiasta. Tein seuraavan esityksen, jonka valmistelimme yhdessä varapuheenjohtaja Kirsi Åkerlundin (kok.) kanssa ja joka hyväksyttiin yksimielisesti:
1. Päätöksenteon pohjaksi jaostolle tuodaan seuraavat lisäselvitykset:
– Kaupungin osuus toiminnan edellyttämistä korjaus- ja kunnostustöistä sekä tarjoajien sitoumus 3 M€ ylittävien kunnostustöiden osalta
– Onko Forenomin tarjouksen mukainen majoitustoiminta toteutettavissa vähemmillä muutostöillä, jolloin esimerkiksi alakerran tilat olisi mahdollista säilyttää paremmin historiaa kunnioittaen?
-Onko Forenomin majoitustoiminnan edellyttämille raskaille muutostöille mahdollista saada rakennuslupaa ottaen huomioon rakennuksen suojelumerkintä?
– Mikä on tarjousten mukaisen toiminnan edellyttämien investointien vaikutus kiinteistön arvoon ja jatkokäyttöön vuokrasopimuksen irtisanomisen/vuokra-ajan päättymisen jälkeen?
– Mitkä ovat vuokralaisen velvoitteet tilojen palauttamisesta vuokra-ajan päättymisen jälkeen?
– Ilman henkilökuntaa toimivan hotellitoiminnan sopivuus historiallisesti arvokkaaseen kiinteistöön, jossa sisätilojen arvo ei saa alentua.
– Lisäarvon tuottaminen kuntalaisille, esimerkiksi kohtuullisen vuokratason määrittäminen kokoustiloissa
– Arvio tarjousten mukaisen toiminnan taloudellisesta realistisuudesta ja riskeistä kaupungille.
2. Jaoston päätettäväksi valmistellaan vuokrasopimuksen ehdot seuraavasti:
– Tiloissa ei voi harjoittaa kunnan tai muun julkisen organisaation ostopalvelua.
– Tiloissa harjoitettavan majoitustoiminnan tulee kunnioittaa rakennuksen historiallista arvoa, joten sen pitää olla hotellitoimintatyyppistä.
– Vuokralaisen huolto-, ylläpito- ja käyttökustannusvelvoitteet tulee määritellä siten, että vuokralaisen huolto- ja ylläpitovelvoitteiden jälkeen kaupungin vastuulle jäävät peruskorjaukset ja niihin liittyvät velvoitteet.
– Kaikille vuokrattavan neuvottelutilan vuokratason oltava kohtuullinen siten että neuvottelutila on vuokrattavissa kilpailutusehtojen mukaan yleisesti käyttöön eikä vuokrataso sitä tosiasiassa estä.
Lisäksi jaostolle tuodaan tiedoksi saadut tarjoukset sekä vuokrasopimusmalli.
Asia on herättänyt paljon kysymyksiä myös asukkaissa ja haluamme saada vastaukset avoimiin kysymyksiin ennen päätöksentekoa. Itse haluan varmistua ennen kaikkea raskaiden muutostöiden vaikutuksesta ja hotellitoiminnan luonteesta. Tärkeintä on varmistaa, että tuleva toiminta säilyttää talon historiallisen arvon ja että talo saadaan aidosti avoimeksi asukkaille ja asukkaiden käyttöön.
– Viherlaakson koulun ja lukion perusparannuksen ja laajennuksen hankesuunnitelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia)
Jaosto siis palautti tämän 28.9.2015 uudelleen valmisteluun ja kehotti tilakeskusta tutkimaan mahdollisuutta laskea kustannusarviota erityisesti tutkimalla, päästäänkö tähän purkamalla myös toiseksi vanhin rakennus. Lisäksi tuli selvittää, mikä vaikutus tällä olisi hankkeen toteutusaikataululle.
Nyt saimme perustelut sille, miksi myös toiseksi vanhin rakennus kannattaa säilyttää ja että myös purkamisvaihtoehto on valmistelussa selvitetty. Emme lähteneet kiistämään näitä perusteluita enää tässä vaiheessa, vaan hyväksyimme hankesuunnitelman yksimielisesti. Nyt vaan ponnekkaasti uusimaan prosesseja, jotta vastaava harkinta päästään jaostossa valmistelun alkuvaiheessa.
Tässä vielä perustelut sille, miksi tulisi edetä hankesuunnitelman mukaan:
Rakennuksen 2 purkamista ja rakennusten 2, 3 ja 5 korvaamista yhtenäisellä uudella rakennusosalla tutkittiin jo hankesuunnitteluvaiheessa. Tälle vaihtoehdolle laskettiin vertailuhinta 17.4.2015, joka oli 532 000 euroa kalliimpi kuin rakennus 2:n säilyttävä vaihtoehto. Jäävät rakennukset 1 ja 6, asettivat reunaehdot massoittelulle jolloin uuden osan sijoittelu ei paljoakaan poikennut nykyisestä esisuunnitelmasta. Massasta tuli hyvin syvärunkoinen, joka vaikeutti monien tilojen sijoittelua ja luonnonvalon saantia.
Rakennuksissa on tehty hankesuunnitelman pohjaksi vuosien 2012-2015 aikana lukuisia sisäilmaselvityksiä, haitta-ainekartoituksia ja kuntotutkimuksia. Edellä mainittujen tutkimusten ja selvitysten mukaan rakennus 2 on ”rakennusteknisesti hyvälaatuinen ja korjattavissa hyvään kuntoon” ja vertailulaskelman perusteella sen korjaaminen on halvempaa kuin korvaaminen uudisrakennuksella. Näiden tietojen pohjalta hankesuunnittelun lähtökohdaksi on otettu rakennusten 1 ja 2 säilyttäminen.
Edelleen todetaan, että Kaupunginmuseon lausunnon mukaan vuonna 1955 valmistunut toisen toteutusvaiheen koulurakennus on lähes yhtä arvokas vanhimman rakennusosan kanssa ja myös tämä rakennus tulee säilyttää. Jos rakennus 2 esitettäisiin purettavaksi, ongelmaksi hankkeessa tulisi todennäköisesti rakennusluvan saaminen.
Hankesuunnitelman päivitys kestäisi tilakeskuksen arvion mukaan vähintään 2-3 kuukautta. Tämä vaarantaisi hankkeen aikataulun. Hankkeen elinkaarisopimus on tarkoitus kilpailuttaa 4a- paketissa yhdessä Kirstin koulun kanssa. Hankinnassa ovat parhaillaan käynnissä markkinavuoropuhelut ja urakka-asiakirjojen laadinta.
– Lainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella
TA-Asumisoikeus Oy hakee korkotukilainan puoltoa asumisoikeustalohankkeen rakentamista varten Kalajärvelle. Puollettiin myöntämistä, mutta käytiin taas keskustelua siitä, mikä on kaupungin rooli, kun harkitaan ketkä ovat oikeutettuja valtion tukeen ja pitäisikö asumisoikeusasuntoja asumismuotona tukea, kun Jonna Löflund (ps) esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Palautusesitys raukesi kannattamattomana.
Valmistelussa olisi vielä syytä kirkastaa kunnan ja ARA:n rooleja, jottei samaa keskustelua tarvitse käydä joka kerta. Pyysin vuosi sitten selvitystä ARAsta ja näin minulle vastattiin:
Kaupungin puolto on edellytys, että voi hanke päästä ARAn harkintaan. ARA valvoo yleishyödyllisten yhteisöjen yleishyödyllisyysedellytysten noudattamista sekä yksittäisten asuntokohteiden rajoitusten mukaista käyttöä mm. vuokran- ja käyttövastikkeen määritystä. Jos valvonnassa havaitaan säännösten vastaista menettelyä tai on muita lainoituskelpoisuutta vähentäviä tai estäviä tekijöitä, ei ARA luonnollisestikaan hyväksy kohdetta korkotukilainan piiriin, vaikka esimerkiksi kunta puoltaisi kohdetta.
ARAn mielestä on tärkeää, että kunta itsenäisesti ja mielellään myös perusteluja esittäen harkitsee rakennettavien vuokra- ja asumisoikeus-asuntokohteiden sijaintia ja asuntojen tarvetta pitkällä aikavälillä sekä kunkin asuntojen omistajien toiminnan soveliaisuutta oman kuntansa alueella. ARAn vastuulla on päättää, saavatko kunnan puoltamat hankkeet lainoitusta ja valvoa rajoitusten alaisten asuntojen lainmukaista käyttöä.