Karakallio-seuran pj. Aulikki Pentikäinen on kyllä nainen paikallaan – ideoita ja energiaa riittää!
Olipas hienoa pitää perjantaina juhlapuhe Karakallion huollon 50-vuotisjuhlassa. Koolla oli suuri joukko paikallisten taloyhtiöiden hallitusten jäseniä ja asukasaktiiveja. Puheista ja keskusteluista henki rakkaus ja ylpeys omiin kotikulmiin, halu kehittää omaa asuinaluetta vielä paremmaksi.
Espoossa korostetaan kumppanuuksia ja sitä, että kaupunki parhaimmillaan toimii paremman kaupungin rakentamisen mahdollistajana. Maankäytön periaatteiden uudistamisen yhteydessä olemme pähkäilleet erityisesti sitä, miten saisimme vanhojen lähiöiden peruskorjauksiin ja tiivistämiseen vauhtia. Se olisi niin asukkaiden kuin kaupungin etu. Juhlassa aistin tätä yhdessä tekemisen meininkiä. Sen realisoitumisessa perinteisellä ja luotetulla aluehuoltoyhtiöillä voi olla tärkeä ja merkityksellinen rooli.
Ohessa juhlapuheeni, jonka jälkeen juttua riitti juhlavieraiden kanssa.
* * *
Hyvät kutsuvieraat! Bästa gäster!
Vietämme tänään merkittävää tapahtumaa juhliessamme Karakallion huollon 50-vuotista taivalta. On ilo ja kunnia saada tuoda kaupungin tervehdys ja onnittelut arvokkaaseen juhlaanne.
50-vuotisjuhlissa on paikallaan luoda pieni katsaus historiaan:
Taloyhtiöiden omistama huoltoyhtiö on yhtä vanha kuin Karakallio, sillä alueen rakentaminen alkoi 1965. Rakentaminen eteni kortteli kerrallaan siten, että viimeiset talot valmistuivat vanhimmalla alueella 1972.
Vuonna 1956 Espoon maalaiskunta osti 102 hehtaarin suuruisen alueen asuntotuotantoa varten. Vuonna 1961 valtuusto nimitti Karakalliotoimikunnan valmistelemaan alueen rakentamista. Vuonna 1964 solmittiin Espoon kauppalan ja Helsingin Asunto-osuuskunta Hakan kanssa Karakallio I -sopimus, joka käsitti kauppalan omistaman maan. Myöhemmin Espoon kauppala ja Rakennuskunta Haka solmivat Espoon ensimmäisen aluerakentamissopimuksen, joka perustui valtuuston hyväksymälle kaavalle.
Karakallion asukasluku oli v. 1976 vajaa 4500 asukasta ja on kasvanut tuosta reilulla tuhannella ollen nyt reilu 5500. Asukkaita on saman verran kuin noin puolessa Suomen kunnista.
Karakalliossa on paljon sitä, mitä asukkaat Espoossa arvostavat:
Alue saa kiitosta luonnonläheisyydestä, viihtyisyydestä, rauhallisuudesta ja kylämäisyydestä. Sitä pidetään sopivana lapsiperheille, asunnot ovat monessa yhtiössä tilavia ja pihoilla on tilaa leikkiä.
Palveluita voisi olla enemmänkin ja suunnitelmia niiden lisäämiseksi onkin jo tehty. Toisaalta palveluiden vähäisyyttä on kompensoinut alueen rauhallisuus ja turvallisuus, kun ulkopuolinen liikenne on pysynyt vähäisenä.
Alueen arvoa lisää se, että kaupunki on aikanaan panostanut myös julkisiin palveluihin: Tämä Karatalo on toiminut lähes 30 vuotta asukkaiden kulttuurin, taiteen ja vapaa-ajan monipuolisena harrastus- ja tapahtumapaikkana. Täällä voidaan sanoa, että kulttuuri on lähipalvelu!
Arvoisat kuulijat,
Palataan tähän päivään ja tulevaisuuden haasteisiin:
Karakallio on rakennettu väljästi metsään ja täällä on paljon matalia hissittömiä kerrostaloja. Muun muassa näistä syistä alue on potentiaalinen kohde niin energiakorjauksille kuin lisä- ja täydennysrakentamiselle.
Pääosa alueen rakennuskannasta on nyt peruskorjauksen tarpeessa. Vaaditut hissien rakentamiset nelikerroksisiin taloihin, linjasaneeraukset ja julkisivujen peruskorjaukset viivästyvät monesti, koska tulevat taloyhtiöille ja asukkaille kalliiksi.
Ikääntyvät asukkaat puolestaan tarvitsisivat esteettömiä ja pienempiä asuntoja, joita alueella ei ole tarjolla. Siksi alueella ei vapaudu perheasumiseen soveltuvia asuntoja.
Aluehuoltoyhtiöillä on tärkeä rooli korjausrakentamisessa ja sen vauhdittamisessa. Niillä on pitkän linjan kokemusta ja vankka alueen tuntemus. Ne tuntevat talot ja talojen rakentamistavat sekä koko taloyhtiöiden pitkän historian. Ja usein aluehuoltoyhtiöt ovat olleet mukana aluerakentamiskohteen rakentumisesta saakka. Tästä hyvä esimerkki on Karakallion Huolto.
Pitkäjänteinen kiinteistönpito ja lähiöiden rakennetun ympäristön laadun laajempi tarkastelu ovat edellytyksiä asuntojen arvon säilymiselle ja asumiskustannusten kohtuullisuudelle.
Lähiöiden rakennuskannan ylläpitoon ja korjaamiseen liittyviä haasteita on paljon: Laajamittainen korjaustarve, energiatehokkuuden ja esteettömyyden tavoitteet ja uudet vaatimukset, rakennusten arvonlasku etenkin taantuvilla alueilla sekä kiinteistönpitoon ja korjausosaamiseen liittyvät puutteet.
Näiden ratkomisessa aluehuoltoyhtiöt ovat avainasemassa. Kun useat naapuriyhtiöt kokoavat tarpeensa yhdeksi projektiksi, hankkeen koko kasvaa tarjoajia kiinnostavaksi ja – suurella todennäköisyydellä – sen hinta asuntoa kohti pienenee.
Monin paikoin naapuritaloyhtiöt ovat hyvin samankaltaisia niin kooltaan kuin rakennusteknisesti. Myös vastaukset niiden ongelmiin ovat usein sangen yhteneviä. Ja kun taloyhtiöiden toimintaa koordinoimaan on vastuutettu sama isännöintiorganisaatio ja aluehuoltoyhtiö, saadaan toiminta mahdollisimman sujuvaksi.
Eikä taloyhtiöiden yhteistoiminnan ainoana syynä tarvitse olla korjausrakentaminen. Mitä kehittävämmin taloyhtiöissä suhtaudutaan alueella asumiseen, sitä enemmän yhtiöt voivat yhteistoiminnallaan myös saavuttaa.
Arvoisa juhlaväki,
Kaupunki haluaa osaltaan olla vauhdittamassa vanhojen lähiöiden korjausrakentamista.
Espoota kehitetään vahvasti viiden kaupunkikeskuksen ja raideliikenteen ympärille. Länsimetron kehityskäytävästä puhutaan paljon, mutta yhtä tärkeää on kehittää junaradan vartta. Täältä Karatalolta on Leppävaaran asemalle vajaat neljä kilometriä. Liikenneyhteydet siis toimivat ja tämä onkin oiva paikka täydennysrakentamiselle.
Kaupungin maankäytön periaatteita uudistettaessa yksi keskeinen lähtökohtamme on ollut vanhojen lähiöiden tiivistämisen vauhdittaminen. Haluamme pilotoida uusia keinoja tähän ja Karakallio voisi hyvin olla kokeilujen kohteena.
Lähiöiden kunnostaminen on myös tärkeä osa kaupungin ilmastotyötä. Asumisen osuus suomalaisen hiilijalanjäljestä on noin 30%. Suunnitelmallisella kiinteistönpidolla voidaan merkittävästi vaikuttaa alueen kiinteistöjen elinkaareen, energiatehokkuuteen ja asumisviihtyvyyteen.
Kun kaupunki selvitti, mitkä ovat tehokkaimmat keinot vähentää ilmastopäästöjä ja kolmanneksi nousi lähiöiden korjausrakentamisen vauhdittaminen. Yksi tekeillä olevan ja vuoteen 2020 ulottuvan ilmastonmuutoksen torjunnan toimenpideohjelman tavoitteista tuleekin koskemaan taloyhtiöiden tietoisuuden lisäämistä korjausrakentamisen vaikutuksista sekä täydennysrakentamishankkeiden edistämistä peruskorjausten yhteydessä.
Tässä aluehuoltoyhtiöllä, kuten Karakallion Huollolla, on tärkeä rooli. Aluehuoltoyhtiön, taloyhtiöiden hallitusten ja kaupungin yhteistyöllä voidaan selättää peruskorjausikään tulevien lähiöiden haasteet ja kunnostaa lähiöt energiaviisaiksi ja viihtyisiksi.
Haemme siis mallia, jossa yksittäisissä taloyhtiöissä tehtävät päätökset tukisivat myös Espoon kaupungin strategisia kestävän kehityksen tavoitteita.
Moni voi mielessään nyt kysyä, miksi omaa rakkaaksi käynyttä ja viihtyisäksi koettua asuinaluetta pitäisi kehittää?
Muun muassa siksi, että asukasmäärän kasvaessa alueen lähipalveluiden taso säilyy ja jopa monipuolistuu, alueen arvostus kasvaa ja kaupunki saa pääomaa alueen katuverkoston ja muun infran kehittämiseen. Lisäksi asuntoihin syntyy luontaista kiertoa, jolloin suuret perheasunnot vapautuvat lapsiperheille ja vastaavasti varttuneempi väestö voi siirtyä uusiin, esteettömiin asuntoihin.
Karakalliossa aluekehitys onkin jo käynnistynyt ja kaavahankkeita on vireillä:
– Karakallion ostoskeskus kokee muodonmuutoksen ja sen yhteyteen tulee palveluiden lisäksi asuntoja
– NCC suunnittelee tiivistämiseen sopivalla Bertta-konseptillaan asuntoja Kalasääksentien ja Rastaalantien väliin ja hankkeessa on mukana myös Karakallion huolto
– Espoon asunnoilla on oma hankkeensa Karakalliontien ja Lähderannantien kaakkoiskulmauksessa, tämän kaavoitus on alkuvaiheessa.
Mikä sitten on kaupungin rooli aluekehittämisessä?
Kaupunki vastaa omien rakennustensa peruskorjauksesta, joka samalla nostaa palvelutasoa: Rastaalan alakoulun kunnostus valmistui vuonna 2010, Karakallion yläkoulun puolestaan 2014. Karamäen nykyisen päiväkodin tilalle rakennetaan 6-ryhmäinen uudisrakennus, jonka on määrä valmistua vuonna 2018.
Lisäksi kaupunki kartoittaa omistamiensa maiden täydennysrakentamispotentiaalia ja mahdollistaa täydennysrakennushankkeita. Tätä työtä on järkevä tehdä yhdessä taloyhtiöiden, Karakallion huollon ja muiden maanomistajien kanssa. Viihtyisyyden ja turvallisuuden kannalta on tärkeää, että kaupunki pitää myös huolta ja kehittää paikallista katuverkostoa ja puistoja.
Ja myös Karakallion huollon rooli on aluekehittämisessä ensiarvoisen tärkeä: Se voi toimia alueen kiinteistökehittäjänä, tiedon ja hyvien kokemusten jakajana sekä pääkoordinoijana kehitettäessä ryhmäkorjaushankkeita.
Hyvä juhlaväki,
Olen itse melkein paljasjalkainen espoolainen ja asunut melkein koko ikäni noin kuuden kilometrin pyörämatkan päässä täältä. Usein olen tästä ohi pyöräillyt ja vehreää asuinaluetta ihaillut.
Toivotan kaupungin puolesta kaikkea hyvää Karakallion ja Karakallion huollon seuraavalle 50-vuotistaipaleelle ja toivon, että yhteistyö kaupungin ja alueen toimijoiden välillä tiivistyy tulokselliseksi kumppanuudeksi, jolla asuinaluetta saadaan uudistettua sen viihtyisyys ja luonnonläheisyys säilyttäen!
Kiitos Karakallion huollolle arvokkaasta työstä Espoon ja espoolaisten asukkaiden hyväksi!
Ja iloista iltaa meille kaikille!