Tässä maanantain kaupunginhallitusasiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Listan lisäksi kokouksessa käydään evästyskeskustelu koskien luottamushenkilöorganisaation uudistusta. Tähän on kutsuttu myös varajäsenet mukaan.
– Palveluliiketoimen toimialan ja sen liikelaitosten lakkauttaminen ja siitä aiheutuvat tarkistukset johtosääntöihin (Kv-asia) (Pöydälle 23.11.2015)
Jätettiin esityksestämme pöydälle.
Palveluliiketoimen toimialalle jäävistä ns. hallinnollisista liikelaitoksista on siis tarkoitus muodostaa konsernihallinnon sisään uusi konsernipalveluiden kokonaisuus. Sen johtoon tulisi nykyinen liiketoimintajohtaja, joka olisi edelleen osa konsernijohtoa.
Esitys herättää paljon kysymyksiä. Mietin, lisääkö tämä johtotason byrokratiaa, syntyykö konsernihallinnon sisään ”minitoimiala” ja onko liiketoimintajohtaja oikea nimitys toimenkuvan muuttuessa.
Mietin myös, miten on tarkoitus organisoida luottamushenkilöohjaus hankintatoimen ja ICT-toimintojen osalta, jotka molemmat ovat strategisesti erittäin merkittäviä kaupungin palvelutuotannon kannalta.
Julkisessa keskustelussa on ollut myös johtosääntöjen muita muutostarpeita koskien mm. rahoitusjohtajan valintaa (nyt kaupunginjohtaja yksin valitsee) ja kaupunginjohtajan sekä toimialajohtajien rajattomia hankintavaltuuksia.
Jos päädytään siihen, että tässä vaiheessa pidättäydytään tekemään vain välttämättömät muutokset, jotka johtuvat suoraan palveluliiketoimen lakkauttamisesta, pidämme tärkeänä, että kaupunginhallitus toteaisi tämän päätöksessään, että johtosääntöjen laajempi tarkastelu ja tarvittavat muutokset valmistellaan päätettäväksi luottamushenkilöorganisaatiouudistuksen yhteydessä syksyllä 2016.
– Asunto Oy Soukantie 14:n liiketilaosakkeiden ostaminen Soukan metroasemaa varten
Esitetään ostettavaksi Asunto Oy Soukantie 14 -nimisen yhtiön osakkeita Timo Wuokolta hintaan 142 865,51 euroa ja Aku Lundströmiltä hintaan 103 186,97 euroa.
Soukan metroaseman toinen sisäänkäynti tulee sijoittumaan tontilla olevan rakennuksen liikerakennussiiven kohdalle. Kaupunki ja Länsimetro Oy ovat neuvotelleet tarvittavan määräalan omistusoikeuden hankkimisesta. Määräalalla sijaitseva liikerakennussiipi tullaan purkamaan metroaseman toteuttamiseksi kevään 2016 aikana.
Liiketilojen osakkeenomistajia on neljä, joista nyt esitetään ostettavaksi kahden yksityishenkilön omistamat tilat. Näiden tilojen korvaamisesta on neuvotteluissa päästy yksimielisyyteen.
Toisessa nyt ostettavista tiloista toimii englanninkielinen yksityinen päiväkoti ja nämä tilat myydään vuokralaisineen. Päiväkodin vuokrasopimus on mahdollista irtisanoa vain kolmen vuoden välein ja jotta rakennuksen purkaminen olisi mahdollista metron edellyttämässä aikataulussa, on irtisanomisen tapahduttava tämän vuoden puolella.
Neuvotteluja asunto-osakeyhtiön ja kahden muun liiketilaosakkeita omistavan tahon kanssa jatketaan aktiivisesti ja Asunto Oy Soukantie 14:n ylimääräinen yhtiökokous on suunnitteilla joulukuussa.
– Yhteistoimintasopimuksen hyväksyminen Espoonlahden keskuksen kehittämiseksi (Kh-asia)
Esitetään hyväksyttäväksi yhteistoimintasopimus Espoon kaupungin, Länsimetro Oy:n, Citycon Finland Oy:n ja Kiinteistö Oy Lippulaivan välillä.
Cityconilla on ollut suunnitteluvaraus Lippulaivan alueen kehittämistä varten kesäkuusta 2012 lähtien. Päätöksessään 3.6.2013 elinkeino- ja kilpailukykyjaosto edellytti aiesopimuksen tekemistä hankkeen vauhdittamiseksi.
Citycon on yhteistyössä kaupungin kaupunkisuunnittelun ja Länsimetro Oy:n kanssa jatkanut yhteen sovittavaa suunnittelutyötä kauppakeskuksen laajentamiseksi ja metron vaatimien sekä muiden tilojen sijoittamiseksi alueelle. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 10.6.2015 päättänyt ehdottaa kaupunginhallitukselle Espoonlahden keskuksen asemakaavamuutoksen hyväksymistä.
Espoonlahden metroaseman yhteyteen on tarkoitus rakentaa rakennuskokonaisuus, jossa sijaitsee bussiterminaali, liike- ja palvelutiloja, asuntoja sekä pysäköintitiloja siten, että uusi kokonaisuus liittyy toiminnallisesti olemassa olevaan Lippulaivan kauppakeskukseen ja on liiketilojen osalta sen laajennus.
Kyseessä on monimutkainen sopimuskokonaisuus, joka pitää sisällään paljon asioita, joista sovitaan vasta myöhemmin. Sopimuksessa ei puhuta rahasummista. Sopimuksessa kaupunki jättää vielä auki sen, sijoitetaanko kaupungin kulttuuritilat tähän rakennuskokonaisuuteen vai ei. Tämä on kaupungin kannalta olennainen kysymys, koska kulttuuritilat pitää myös Espoonlahteen tavalla tai toisella järjestää. On kuitenkin tärkeää, että otetaan oppia aiemmista kaupunkikeskusten isoista remonteista. Esimerkiksi Matinkylän palvelutorin ylläpitokustannusten nousu ei saa toistua Espoonlahdessa.
Tämä hyväksyttiin ekyssä yksimielisesti, vaikka moni asia jää siis sovittavaksi ja päätettäväksi myöhemmin. Pidettiin kuitenkin tärkeänä hankkeen vauhdittamista.
Cityconin suunnitelma sulkea koko Lippulaiva remontin ajaksi on herättänyt asukkaissa paljon huolta. Toinen tärkeä näkökulma on kevyenliikenteen turvallisten ja esteettömien reittien varmistaminen pitkän remontin aikana.
Alueen asukkaiden (erityisesti vanhukset ja lapsiperheet) kannalta on mahdoton ajatus, että palvelut pitäisi hakea kolmen vuoden ajan Matinkylästä asti. Näihin kysymyksiin kaivataan vastauksia:
Miten esitetyssä korvaavassa parakkikaupparatkaisussa on mietitty liikenteen järjestäminen turvallisesti, jos ajatellaan, että se oikeasti korvaisi Lippulaivaa? Missä vaiheessa Citycon kertoo, mitkä liikkeet ja palvelut väliaikaiseen parakkikauppaan mahtuisivat?
Citycon on väittänyt, että remontti myöhästyisi vuodella jos se tehtäisiin osissa eli sulkematta koko kauppakeskusta. Mihin tämä väite perustuu ja kumpi vaihtoehto olisi asukkaiden kannalta parempi? Onko Cityconilta vaadittu tähän kunnon perusteluja ja eri vaihtoehtojen tarkastelua asukkaiden näkökulmasta?
Olennaista on saada palvelut ja liikennejärjestelyt toimimaan Espoonlahdessa pitkän remontin aikana.
– Eteva kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen (Kv-asia)
Jäsenkuntien joukosta poistetaan Hämeenkosken kunta, koska se liitetään 1.1.2016 osaksi Hollolaa. Lisäksi tehdään uuden kuntalain edellyttämä tekninen muutos.
Kaupunki kuuluu Eteva kuntayhtymään, jolla on laissa säädetty viimesijainen järjestämisvastuu kehitysvammaisten erityishuollosta säädetyistä tehtävistä. Lisäksi Eteva kuntayhtymä tuottaa perussopimuksensa mukaisesti myös muita vammais- ja sosiaali- sekä kuntoutuspalveluja.
Kaupunki ostaa Etevalta palveluja vuosittain tehtävän palvelusopimuksen mukaisesti. Vuonna 2015 palvelusopimuksen tilaus sisältää perhehoidon, asumis-, työ- ja päivätoimintaa sekä muita tukipalveluja noin 100 asiakkaalle arviolta noin 6,1 milj. eurolla.
– Nuorisovaltuustovaalien uusintaäänestys ja nykyisen nuorisovaltuuston toimikauden jatkaminen
Esitetään, että nuorisovaltuustovaalien uusintaäänestys suoritetaan tammikuun 2016 lopussa ja että nykyinen nuorisovaltuusto jatkaa toimikauttaan siihen asti, kunnes uutta nuorisovaltuustoa koskeva vaalitulos saadaan kaupunginhallituksessa vahvistettua.
Viime kokouksessa saimme selostuksen valitettavasta virheestä koskien 12.11. pidettyjä nuorisovaltuustovaaleja. Nuorisovaltuustovaaleissa äänestyspäivänä 12.11.2015 tapahtui virhe ehdokaslistan osalta.
Tehdyn selvityksen mukaan yhteensä 15 koulussa ja lukiossa, koulutuskuntayhtymä Omniassa sekä yhteispalvelupisteissä äänestettiin oikean ehdokaslistan mukaan. Virheellistä ehdokaslistaa äänestyspäivänä oli käytetty 31 espoolaisessa yläkoulussa ja lukiossa sekä Kasavuoren koulussa Kauniaisissa ja Kauniaisten lukiossa. Selvityksen yhteydessä kävi ilmi, että Kaitaan koulussa ja lukiossa sekä Postipuun koulussa ei äänestystä järjestetty ollenkaan.
Tapahtuneen virheen perusteella koko vaali suoritetaan uudestaan. Lisäksi äänestysohjeita tarkennetaan siten, että äänestystapahtuma olisi mahdollisimman yhteneväinen kaikissa äänestystoimipisteissä.
Uusien vaalien ajankohdasta ja toteuttamisesta on neuvoteltu kaupungin opetuspuolen, koulutuskuntayhtymä Omnian ja nykyisen nuorisovaltuuston kanssa. Nuorisovaltuusto on sitoutunut päätösehdotuksessa esitettyihin menettelyihin.
Hyvä että nuorisovaltuustoa on kuultu asian valmistelussa. Toivottavasti ehdokkaat jaksavat nyt toistamiseen tehdä vaalityön ja toivottavasti nuoret saadaan motivoitua myös äänestämään uudelleen.
– Kiinteistötoimitusmaksutaksan muuttaminen (Kv-asia)
Tarkistamisesitykset perustuvat kokonaiskustannusten kustannuskehitykseen. Maksuissa on otettu myös huomioon toimitusten rekisteröinnistä aiheutuvat kustannukset. Taksan rakenne ja sanamuoto noudattaa kuntaliiton ohjeita.
Suhteellisen pieniä korotuksia. Esitys hyväksytty teknisessä lautakunnassa yksimielisesti.
– Valtuustokysymys palvelutorien omistaja- ja tilapolitiikasta, kumppanuuksista kansainväliseen kiinteistö- ja hoivabisnekseen sekä verosuunnittelusta ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista (Kv-asia)
Kari Uotilan (vas.) ja 12 muun allekirjoittajan tärkeä kysymys, johon ei ole vielä vastausta.
– Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan tavoitteet
Esitetään hyväksyttäväksi seuraavat tavoitteet:
1.1
Kaava-alueella varaudutaan Länsiradan myötä noin 60 000 uuteen asukkaaseen ja noin 11 000 uuteen työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä. Mitoitus tarkentuu suunnittelutyön kuluessa.
1.2
Kaupunkirakenteen toiminnallista eheyttä vahvistetaan täydennysrakentamisella ja palvelut keskitetään sitä tukeviksi. Tuetaan pientalorakentamisen kehittymistä.
1.3
Mahdollistetaan Länsiradan uusien asemanseutujen rakentaminen.
1.4
Alueiden identiteettiä vahvistetaan korostamalla niiden ominaispiirteitä ja mahdollistamalla erilaiset asumisen muodot. Kehitetään monipuolista asuntokantaa sekä edistetään alueiden houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä.
1.5
Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämistä korostetaan alueiden suunnittelussa ja täydennysrakentamisessa. Parannetaan keskusten välisiä joukkoliikenneyhteyksiä ja lyhennetään matkaketjuja sekä edistetään kulkutapojen valintamahdollisuuksia.
1.6
Siniviherrakenne turvataan ekologisena ja toiminnallisena kokonaisuutena sekä kulttuuriympäristöjen monimuotoisuutta kehitetään alueen identiteetin ja vetovoimaisuuden vahvistajana.
a) Kulttuuriympäristöarvot tunnistetaan ja suunnittelussa otetaan huomioon arvokkaat ja merkittävät kulttuuriympäristökokonaisuudet sekä niiden alueelle tarjoamat maisemalliset erityispiirteet. Kulttuuriympäristöjä kehitetään nykyajan vaatimukset huomioonottavalla tavalla.
b) Kyläkokonaisuuksia ja maaseutumaisia kulttuurimiljöitä kehitetään niiden perinteisiä arvoja kunnioittaen.
c) Riittävän laajojen pelto- ja metsäalueiden eheys mahdollistetaan.
d) Riittävän laajat ja yhtenäiset viheralueet sekä niiden väliset yhteydet turvataan. Virkistysalueiden saavutettavuutta parannetaan seudullinen merkitys huomioonottaen.
e) Kävelyn ja pyöräilyn verkostot muodostetaan osaksi viheralueiden verkostoa sekä kokonaisliikenneverkkoa.
1.7
Energiaratkaisuissa luodaan edellytykset laajempaa aluetta palvelevalle, uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvalle tuotannolle sekä paikallisesti tuotettavalle uusiutuvalle energialle.
1.8
Luodaan edellytykset järjestää yhdyskuntatekninen huolto kestävällä tavalla ja varmistetaan sille riittävät alueet.
1.9 Strategiset alueet
Espoon keskuksen vetovoimaa ja elinvoimaisuutta vahvistetaan osana Espoon kaupunkiradan kasvu- ja kehityskäytävää. Edistetään lähialueiden kytkeytymistä kaupunkirataan erityisesti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen keinoin. Alueen roolia vahvistetaan läntisen seudun (Espoo, Kirkkonummi, Vihti) liikenteellisenä solmuna ja palvelurakenteen keskuksena. Aluetta kehitetään kaupunkimaisena, monipuolisten palvelujen ja kohtaamispaikkojen keskuksena. Keskustan läheisyydessä mahdollistetaan kaupunkimaisen pientaloasumisen täydentyminen.
Kehä III:n aluetta vahvistetaan työpaikka-alueena ja osana metropolialueen elinkeinovyöhykettä. Turunväylän ja Nupurintien käytävän merkitystä työpaikka-alueena vahvistetaan tulevan Länsiradan toteutumisen myötä ja mahdollistetaan seudullisen ekoteollisuusalueen toteutuminen.
Pohjois-Espoon ja Vihdintien käytävän merkitystä vahvistetaan seuturakenteessa. Kalajärven alueen yhteyksiä muualle Espooseen ja yli kuntarajojen parannetaan. Liikenneverkkoa kehitetään tasapuolisesti siten, että se tukee alueen elinvoimaisuutta sekä joukkoliikenteen järjestämistä.
Espoonkartanon kyläalueet tunnistetaan ja niiden elinkelpoisuutta vahvistetaan korostaen maisemallisesti ehjien kyläkokonaisuuksien ja maaseutumaisten kulttuurimiljöiden merkitystä. Tavoitteena on Espoonkartanon alueen toimintojen sekä niiden edellyttämien yhteyksien säilyttäminen ja kehittäminen.
Tämä on valtavan suuri työ, jota on tehty huolella ja asukkaita osallistaen. Asukkailta on myös saatu hyvää palautetta valmistelutyöstä. Myös pieni joukko luottamushenkilöitä on ollut ohjausryhmässä, meiltä kaupunkisuunnittelulautakunnan vpj. Kirsi Louhelainen.
Lautakunnassa tavoitteita hiottiin ja nuo hyväksyttiin yksimielisesti. Viimeksi eilen siellä käytiin keskustelua, että yleiskaavatyö pitäisi saada ripeästi eteenpäin, jotta myös Pohjois-Espoolle saadaan edellytykset kehittyä. Nyt rakentaminen paljolti seisoo koska ely on edellyttänyt yleiskaavatasoista tarkastelua ennen asemakaavoitusta puhumattakaan poikkeusluvista.
Siis hyvä näin ja työ jatkukoon.
– Kiinteistön ostaminen Kivenlahden kaupunginosasta
Esitetään ostettavaksi (mikäli valtuusto myöntää rahat) Pollux Oy:ltä Kivenlahden kaupunginosasta 4,48 ha kiinteistö rakennuksineen 9 850 000 eurolla.
Kiinteistö sijaitsee Kiviruukin teollisuusalueella Kivenlahdessa. Maanomistaja on esittänyt kiinteistön myymistä kaupungille. Kiinteistö sijaitsee noin 600–700 metrin etäisyydellä tulevasta Kivenlahden metroasemasta. Se on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Voimassa olevassa Etelä-Espoon yleiskaavassa se on osoitettu osittain teollisuus- ja varastoalueeksi ja osittain asuntoalueeksi. Alueelle on tarkoitus laatia uusi osayleiskaava alueen maankäytön kehittämiseksi.
Kiinteistöllä sijaitsevissa rakennuksissa, kerrosalaltaan yhteensä 9 378 k-m2, toimii Atoy Oy:n toimisto sekä autohuoltohalli / korkeavarasto. Neuvotteluissa on sovittu, että Atoy Oy vuokraa rakennukset kaupungin Tilakeskus -liikelaitokselta täysin kunnossapitovelvoittein. Vuokra-aika on viisi vuotta.
Kiinteistön hankkiminen kaupungin omistukseen lisää mahdollisuuksia kehittää Kiviruukin alueen maankäyttöä kaupungin tarpeiden mukaan alueen yleiskaavatyön etenemisen myötä.
Kauppahinnan arvioinnissa kiinteistön maapohja arvioidaan nykyisen käyttötarkoituksen mukaisesti teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena. Arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon kiinteistön hyvä sijainti tulevan metroaseman läheisyydessä ja tulevan maankäytön tuoma korkeampi odotusarvo. Maapohjan arvoksi on hinnoiteltu 8 375 000 euroa ja rakennuksien arvoksi 1 475 000 euroa. Kokonaishinnaksi muodostuu 9 850 000 euroa.
Maankäytön periaatteiden mukaista järkevää maanhankintaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelta.
– Kehä I:n parantamisen käynnistäminen Keilaniemessä (Kv-asia)
Esitetään valtuustolle sen hyväksymistä, että Kehä I:n parantamisen ensimmäisen vaiheen rakentamiseen Keilaniemessä voidaan ryhtyä.
Tässä taustaa:
Valtuusto hyväksyi 21.5.2012 Keilaniemen asemakaavan ja aiesopimuksen valtion kanssa Kehä I:n parantamisesta Keilaniemessä. Kaavassa Keilaniemen metroaseman viereen on suunniteltu neljä korkeaa asuintornitaloa, joiden kohdalla Kehä I katetaan ja tunnelin kummassakin päässä nykyiset valo-ohjatut tasoliittymät muutetaan eritasoliittymiksi.
Aiesopimuksen hyväksymisen yhteydessä valtuusto edellytti, että tiejärjestelyn rakentaminen voi alkaa vasta, kun valtuusto on siitä erikseen päättänyt sekä kiirehti rahoitusjärjestelyjen valmistelua siten, että kaupunginhallitus rakentamispäätöksen yhteydessä esittää valtuustolle hyväksyttäväksi sopimusjärjestelyt, joilla Kehä I:n parantamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa tontinmyyntituloilla kokonaisuudessaan tinkimättä asemakaavassa ja muissa suunnitelmissa esitetyistä laatutavoitteista. Tämän päätöksen tavoitteena on minimoida kaupungin riski. Valmistelussa kaupunginhallitukselle selvitetään vaihtoehtoja, jotta varmistetaan tehtävän ratkaisun edullisuus kaupungille.
Kaupungin riskin minimoimiseksi on kehitetty ratkaisu, jossa Kehä I:n uudistustyö ja asuintornitalot rakennetaan vaiheittain. Kehä I:n uudistamisen ensimmäisellä vaiheella luodaan edellytykset kahden eteläisimmän asuintornitalon toteuttamiselle ja se rahoitetaan näiden kahden asuintornitalon tontin myynnistä saatavilla tuloilla.
Vaiheittainen ratkaisu vahvistettiin valtion kanssa 2.6.2015 allekirjoitetussa tarkistetussa Kehä I:n parantamista Keilaniemessä koskevassa aiesopimuksessa, jonka kaupunginhallitus hyväksyi 15.6.2015. Keskeinen periaate on edelleen se, että kaupunki vastaa hankkeen suunnittelusta ja rakentamisesta sekä kaikista rakentamiskustannuksista ja lisäksi tunnelin käyttökustannuksista.
Ensimmäisessä vaiheessa kahden eteläisimmän asuintornitalon kohdalle rakennetaan reilut 200 m pitkä betonitunneli, jonka päälle tulee puisto. Ensimmäisen vaiheen tuloksena saadaan myös nykyistä sujuvampi ja turvallisempi liikenneympäristö kahden liikennevaloliittymän korvautuessa eritasoliittymillä Keilaniemen alueella.
Kehä I:n uudistaminen Keilaniemessä perustuu tiesuunnitelmaan, jonka liikennevirasto hyväksyi 29.6.2015. Hyväksymispäätös on täytäntöön pantavissa valituksista huolimatta.
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 16.11.2015 kahden eteläisimmän asuintornitalotontin myynnistä SRV Rakennus Oy:lle. Tonttien peruskauppahinnat ovat yhteensä 40 me. Lisäksi tonteista peritään lisäkauppahintaa, joka on 20 % asuntojen velattomista myyntihinnoista siltä osin kuin hinnat ovat yli 7 000 euroa/asm2. Lisäkauppahinnan arvioidaan olevan yhteensä vähintään 8 me.
Kaupunki järjesti Kehä I:n parantamisesta Keilaniemessä urakkakilpailun, jonka perusteella rakennuskustannukset ovat 46 me. Kehä I:n parantaminen Keilaniemessä saadaan siis rahoitettua kahden ensimmäisen asuintornitontin myynnistä saatavilla tuloilla.
On tärkeää Kehä I:n parantamistyöt aloitetaan tammikuussa 2016, jotta työ voidaan sovittaa metrotyömaan louhintoihin. Myöhemmin se olisi huomattavasti kalliimpaa. Ensimmäisen asuintornitalon rakentaminen päästään käynnistämään vasta keväällä 2018, koska asuintornitalojen korttelialuetta käytetään alkuvaiheessa Kehä I:n parantamisen tilapäisiin liikennejärjestelyihin.
Kehä I:n parantamistyön toinen vaihe on ajankohtainen, kun kaksi pohjoisinta asuintornitonttia myydään. Tämä kestänee useita vuosia. Taloudellisesti toinen vaihe on kaupungin kannalta edullisempi kuin ensimmäinen vaihe. Toisessa vaiheessa Kehä I:n parantamistyö on suppeampi ja asuntorakentamisoikeutta on 4 400 kem2 enemmän kuin ensimmäisessä vaiheessa.
Tarkistetun aiesopimuksen mukaan kaupunki käynnistää vuoden 2015 aikana maankäytön kehittämisen suunnittelun Tapiolantien ja Hagalundinkallion kohdalla. Suunnittelun tavoitteena on Tapiolan ja Otaniemen yhdistäminen tunneloimalla Kehä I ja luomalla mahdollisuuksia asuntojen sekä toimitilojen lisärakentamiselle. Suunnittelun tavoitteena on löytää lopullinen ratkaisu Kehä I:lle Tapiolantien kohdalla ja välttää Tapiolantien tilapäisen eritasoratkaisun toteuttamistarve. Tapiolantien ja Kehä I:n risteys voi olla toistaiseksi valo-ohjattu tasoliittymä.
Mikäli maankäytön suunnittelu ja Hagalundinkallion lopullisen ratkaisun toteuttaminen ei etene, sitoutuu Kaupunki aloittamaan Keilaniemen tiesuunnitelman mukaisen ratkaisun rakentamisen Tapiolantielle vuoden 2020 aikana, ellei toisin sovita.
Suhtaudun hankkeeseen kriittisesti lähinnä sen takia, että kannesta huolimatta lopputuloksena on valtava eritasoliittymä keskelle kaupunkirakennetta. Tehdään siis melkoista autokaupunkia metroaseman välittömään läheisyyteen. Myös tunnelin käyttökustannukset jäävät kaupungin maksettavaksi.
– Green Net Finland ry:stä eroaminen (pöydälle 23.11.2015)
Tämä jäi viime kokouksessa esityksestämme pöydälle. Odotamme lisäselvitystä siitä, mit yhdistyksen puitteissa on tehty.