Eilen valtuustossa vietiin päätökseen kokonaisen toimialan purkaminen. Valtuustokauden alussa päätettiin tilaaja-tuottaja mallista luopumisesta ja nyt se tapahtuu käytännössä.

Pääosin valmistelu on edennyt niin kuin pitääkin. Konsernihallinnon osalta on kuitenkin syytä olla tarkkana, että lopputulos on tarkoituksenmukainen, johtaminen selkiytyy ja riittävä luottamushenkilöohjaus saadaan varmistettua.

Alla puheenvuoroni kokonaisuudessaan. Tämä aihe ei juuri herättänyt keskustelua, mutta halusin tuoda esiin vihreiden huolet evästyksenä jatkovalmistelua varten.

Raporttini koko valtuuston kokouksesta löytyy Espoon Vihreiden sivuilta.

Suurimman shown eilisessä kokouksessa varasti Kehä I:n kattamisesta päättäminen Keilaniemen kohdalla. Jälleen kerran päädyttiin väittelemään sisältöjen sijaan prosesseista: Kuinka valmistelu on puutteellista eikä tiedetä mistä päätetään. Ja päätetään lopulta palauttaa asia ilman perusteluita – ja pitää ylimääräinen kokous 21.12. jotta voitaisiin tehdä niitä päätöksiä (kustannus kaupungille 30 000 euroa + muutaman ihmisen joululomasuunnitelmat uusiksi).

Teimme vihreiden ryhmässä paljon töitä, jotta saimme vastauksia heränneisiin kysymyksiin ja riittävät edellytykset päätöksenteolle. Siksi olisimme olleet valmiita tekemään jo eilen päätöksiä. Mutta kyllä turhauttaa, että valmistelua ei saada sille tasolle, että valtuustossa päästäisiin tekemään päätöksiä riittävän tiedon pohjalta. Pitää vaan olla vielä sitkeämpi kaupunginhallituksessa ja vaatia painokkaammin avointa ja perusteellista valmistelua.

*   *   *

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Nyt tehty esitys palveluliiketoimen purkamiseksi vastaa valtuuston aiempia linjauksia ja on pääosin hyvin valmisteltu.

Kiinteistöpalveluiden yhdistäminen Tilakeskukseen on erittäin perusteltua. On tärkeää, että jatkossa kiinteistöjen rakennuttaminen ja kunnossapito ovat samassa organisaatiossa, jolloin kokonaisvastuu on samoissa käsissä. Hyötyjen pitää näkyä kustannussäästöinä ja sisäilmaltaan terveellisinä tiloina.

Myös kaupunkitekniikan yhdistäminen tekniseen keskukseen tuo samat hyödyt kadunrakentamisen ja ylläpidon puolella. Jatkossa on vain yksi tilaaja, joka vastaa urakoista ja valvoo niiden toteuttamista.

Nyt tarvitaan teknisellä toimialalla hyvää johtamista, jotta yhdistymiset eivät jää näennäisiksi, vaan lopputuloksena syntyy toimiva organisaatio, jossa päällekkäisyydet on karsittu, toimenkuvat ovat selkeät ja toiminta tehokasta.

Sen sijaan jäljelle jäävien palveluliiketoimen tukipalveluja tuottavien liikelaitosten osalta tilanne ei ole yhtä selkeä.

Kaupunginhallitus linjasi, että ne yhdistetään konserniesikunnan toimintoihin. Virkavalmistelu on tuottanut mallin, jossa näistä liikelaitoksista sekä kaupunkitiedon tulosyksiköstä, Espoo Tietotekniikka -tulosyksiköstä ja hallinto- ja kehittämisyksiköstä muodostetaan konsernihallinnon sisään uusi konsernipalveluiden kokonaisuus. Sen johtoon tulisi nykyinen liiketoimintajohtaja, joka olisi edelleen osa konsernijohtoa.

Tämä malli siis synnyttää konsernihallinnon sisään ikäänkuin ”minitoimialan”, kun konsernipalveluja johtava liiketoimintajohtaja rinnastetaan edelleen johtosäännöissä toimialajohtajiin.

Jatkossa on pystyttävä osoittamaan, miten tämä muutos sujuvoittaa organisaatiota ja johtamista ja vähentää byrokratiaa, eikä lisää sitä. Tarkoituksena on käydä läpi toimialojen esikuntien ja konsernipalveluiden välistä työnjakoa ja mahdollisia päällekkäisyyksiä. On tärkeää, ettei tätä työtä tehdä konsernipalveluiden ehdoilla vaan että johtamista kehitetään hyvässä yhteistyössä toimialojen kanssa.

Olemme valmiita hyväksymään tämän muutoksen, mutta pidämme tärkeänä, että myös konsernipalveluiden ja niiden johtamisen osalta organisaatiota tarkastellaan laajemmin osana kaupungin johtamisen kokonaisuutta johtosääntöuudistuksen ja TATU-2:sen yhteydessä.

Kysyimme myös, onko liiketoimintajohtaja oikea nimitys toimenkuvan muuttuessa. Vastaukseksi saimme, että toimenkuvaan kuuluu myös konserniohjausta liiketoimintaan liittyvissä asioissa. Tähänkin on tarpeen palata organisaation laajemmassa tarkastelussa.

Suuri huolemme uudistuksessa kohdistuu siihen, että vaikka konsernipalvelut muodostavat ”minitoimialan”, niille ei ole tässä mallissa suoraa luottamushenkilöohjausta. Konsernipalveluissa tulee olemaan kaupungin kannalta strategisesti varsin merkittävät toiminnot: ICT ja hankinnat. Ne on tärkeä saada luottamushenkilöiden parempaan ohjaukseen. Olemme aiemmin esittäneet ICT-jaostoa kaupunginhallituksen alle samaan tapaan kuin Helsingissä on. Hankintatoimen osalta on ollut suuri huoli siitä, riittävätkö resurssit ja osaaminen varsin vaativassa toimintakentässä.

Arvoisa puheenjohtaja,

Jotta kaikille on selvää, että nyt tehdään johtosääntöihin vain uudistuksen kannalta välttämättömät muutokset ja näihinkin voidaan tarvittaessa palata, hyväksyimme kaupunginhallituksessa yksimielisesti lisäyksen, että johtosääntöjen laajempi tarkastelu ja tarvittavat muutokset valmistellaan päätettäväksi luottamushenkilöorganisaatiouudistuksen yhteydessä syksyllä 2016.

Johtosääntöjen muihin epäkohtiin siis palataan ja tehdään tarvittavat muutokset ensi vuoden aikana.

Ja jotta jatkossa varmistetaan myös riittävä luottamushenkilöohjaus, teen seuraavan toivomuksen, joka on jaettu teille numerolla 3:

Valtuusto toivoo, että luottamushenkilö- ja johtamisuudistuksen yhteydessä varmistetaan ICT-toimintojen ja hankintojen riittävä poliittinen ohjaus.