Kaupunginhallituksen kevätkausi alkaa maanantaina. Isoimpana asiana kokouksessa on lausunnon antaminen SOTE- ja itsehallintoalueuudistuksesta. Kaavapuolella hyväksyttäväksi tulee ensimmäinen Finnoon alueen asemakaavoista, Finnoo-Djupsundsbäcken. Alla asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Lausunnon antaminen hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja SOTE-uudistuksen askelmerkeiksi (Kv-asia)
Iso asia, joka vaatii vielä pähkäilemistä ja ryhmien välisiä neuvotteluja. Kaupungin ennakkotiedotteeseen on tiivistetty lausuntoehdotuksesta olennainen. Asiastahan päättää toki lopullisesti valtuusto 25.1. eli tuo on vain virkamiesten näkemys.
Uudellemaalle vaaditaan erityistarkastelua ja muusta maasta poikkeavaa ratkaisua merkittäväst suuremman asukasmäärän takia. Tämä on minusta perusteltua. Espoo esittää, että Uudellamaalla sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen organisoitaisiin yhden sijaan 3-6 alueelle. Tuottajiksi ehdotetaan tuottajapooleja tai Espoon valtakunnallisena kokeiluna muodostamaa yhteiskunnallista yritystä, joka tuottaisi sote-palvelut osin itse ja osin kilpailuttamalla yksityisiä palveluntuottajia sekä ostaisi erikoissairaanhoitoa HUS:lta.
Koska uudistus on Suomen mittakaavassa valtava, ehdotetaan sen aloittamista asteittain pohjoisesta etelään kuten kansanterveys- ja perusopetuslaissa tehtiin. Näin uudistus aloitettaisiin alueilta, joilla sen tarve on suurin.
Maanantaina asiasta käytiin evästyskeskustelu neuvottelutoimikunnan, kaupunginhallituksen ja sote-lautakunnan kesken. Sen pohjalta lausuntoluonnos jalostui nyt listalla olevaan muotoon.
Keskeinen ongelma on, että uudistusta tehdään pienten ja syrjäisten maakuntien tarpeista käsin kaupunkipolitiikan ja suurten kaupunkien näkökulman loistaessa poissaolollaan. Ja metropolialueella on vielä omat erityiskysymyksensä. Espoon lausunnossa esitetään soten osalta melko lailla nykytilan säilyttämistä, vaikka Espoossakin on koettu ongelmaksi se, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat eriytyneet, jolloin hoidon laatu ja kustannustehokkuus kärsivät. Toisaalta on huoli siitä, että uudistus menee terveydenhuolto edellä ja sosiaalipalveluista (jotka ovat tyypillisesti paikallisia) ei puhuta juuri lainkaan. Ja omat kysymyksensä liittyvät itsehallintoalueiden muihin tehtäviin. Uusimaa on liian iso esimerkiksi suurten kaupunkien elinkeinopolitiikan tai Helsingin seudun joukkoliikenteen hoitamiseen. Toisaalta niitä kannattaa hoitaa yhteisesti Helsingin seudun kaupunkien ja kehyskuntien kesken.
Espoon lausunto on osin sekava ja siinä menevät sekaisin sote ja itsehallintoalueet sekä isot linjat ja pienet yksityiskohdat. Soten osalta lausunnossa on myös ristiriitaisuuksia, jotka on tarpeen selkiyttää.
Vantaan lausunnossa (kaupunginhallituksessa myös ensi maanantaina) on mielestäni onnistuttu hyvin kiteyttämään keskeiset huolet ja tarjoamaan myös ratkaisuja. Samaa toivon Espoon lausuntoon. Mm. demokratiaa, pääkaupunkiseudun yhteistyön rakenteita ja metropoliratkaisua on siinä nostettu hyvin esiin. Helsingin seudun yhteistyö on saatava toimimaan saumattomasti ja mieluusti myös selkein ja läpinäkyvin yhteisin päätöksentekorakentein.
Olennaista olisi nostaa lausunnossa esiin ne asiat, jotka Espoon näkökulmasta ovat sote-sektorilla ongelmallisia ja ehdottaa, miten uudistuksella tulisi näitä ratkoa. Nyt lausuntoa leimaa liiaksi tavoite säilyttää nykytila Espoon kannalta mahdollisimman muuttumattomana.
Keskustelu pääkaupunkiseututasolla jatkuu pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmässä 22.1., jonne on kutsuttu itsehallintoalueen tehtävistä esitystä valmisteleva Lauri Tarasti. Vihreää linjaa olemme pohtineet myös yhdessä pääkaupunkiseudun vihreiden kesken. On tärkeää, että Uudenmaan osalta uudistuksen valmistelussa ovat vahvasti myös alueen suuret kaupungit ja muutkin kunnat mukana.
Asia jäänee pöydälle seuraavaan kaupunginhallituksen kokoukseen 18.1. ryhmien välisiä neuvotteluja varten. Jos kiinnostuit enemmän, lausuntoehdotus löytyy täältä.
– Paikkajakotoimikunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (pöydälle 14.12.2015)
Kokoomuksen paikka.
– Valtuuston, kaupunginhallituksen sekä sen jaostojen jäsenten osallistuminen FCG Finnish Consulting Group Oy:n ja Suomen Kuntaliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin vuonna 2016
Lista koulutuksista, joihin valtuuston, kaupunginhallituksen ja sen jaostojen jäsenet voivat osallistua ilman kaupunginhallituksen erillispäätöstä. Koulutustapahtumat on valittu siten, että ne osaltaan tukevat Espoon menestymisen kannalta tärkeiden asioiden edistämistä luottamushenkilöroolista käsin. Luottamushenkilöiden koulutuksiin osallistumiseen on vuosittain varattu 14 000 euron määräraha.
– Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varhaiskasvatusjaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Demareiden paikka.
– Finnoo-Djupsundsbäcken, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 441600, 31. kaupunginosa Kaitaa (Kv-asia)
Asuntoja noin 1 750 asukkaalle Finnoon metrokeskuksen välittömään läheisyyteen. Kaava-alue sijoittuu molemmin puolin Kaitaantietä. Alue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa.
Asumisen lisäksi alueelle on tulossa yhtenäiskoulu lähiliikuntapaikkoineen, puroa reunustava puisto sekä itä-länsisuuntainen virkistys- ja ekologinen yhteys. Alueen halki kulkee itä-länsisuuntaisesti myös pyöräilyn laatureitti. Läntisen pysäköintilaitoksen yhteyteen on mahdollista sijoittaa 400 k-m2 myymälätilaa.
Kaupunkimaisen ympäristön ekologisuutta, viihtyisyyttä ja terveellisyyttä lisäävät asuinkortteleiden pihojen maanvaraisuus, pihoille tulevat istutukset sekä alueen autopaikkojen keskittäminen. Kaavaehdotuksessa esitetyt hulevesiratkaisut noudattavat Espoon kaupungin hulevesiohjelman periaatteita.
ELY-keskuksen kanssa on neuvoteltu liito-oravien huomioimisesta ja nähtävillo olon jälkeen määritettiin liito-oravien läntinen ydinalue ja tarkistettiin suojeltavan alueen rajaus.
Muistutuksia tuli runsaasti asukasyhdistyksiltä ja asukkailta. Niissä kaavan tehokkuutta pidetään liian suurena ja suurempi osa alueesta haluttaisiin säästää kokonaan rakentamiselta. Rakennuksia pidetään liian korkeina verrattuna viereiseen pientaloalueeseen ja niiden etäisyyksiä nykyisistä taloista liian pieninä. Kiinteistöjen arvon laskua pelätään. Pysäköintilaitoksia pidetään huonona ja vaikeasti ylläpidettävänä ratkaisuna.
Vastineissa tähdennetään, että kaavan rakentamistehokkuus perustuu kaupungin eteläosien tiivistämiseen, MAL-sopimuksen asuntotuotantotavoitteisiin sekä länsimetron jatkamiseen Matinkylästä Kivenlahteen. Finnoon alueelle tavoitellaan 15 000 asukasta vuoteen 2035 mennessä. Vastapainoksi tiivistyville asuntoalueille Espoossa panostetaan myös luonnonsuojelualueisiin ja puistoihin, jotka kytkeytyvät toisiinsa viheryhteyksien kautta. Kaava-alueesta jää puistoiksi ja viheralueiksi noin 39 %.
Finnoo-Djupsundsbäcken on kaavataloustarkastelun pilottikohde. Arvioiden mukaan kaava-alueesta saatavat tontinmyyntitulot kattavat laskennallisen osuutensa Finnoon alueen infrastruktuurin rakennuskustannuksista.
Tätä kaavaa on tehty huolella kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja lautakunta hyväksyi sen yksimielisesti. On siis puolestani ok, vaikka asukkaat ymmärrettävästi kokevat asuinalueensa viihtyisyyden kärsivän.
– Valtuustokysymys Tapiolan taseyksikön investointien metron rakentamiseen liittyvästä määrärahasta (Kv-asia)
Harriet Klarin (sd.) kysymys, josta käytiin jo valtuustossakin keskustelua. Tapiolan taseyksikön investointeihin jouduttiin lisäämään yli 40 me, kun Länsimetro Oy on tehnyt kaupungille kuuluvia metroaseman rakentamiseen liittyviä töitä. Kysymyksessä kysytään, miten tällainen tilanne on päässyt syntymään, missä vaiheessa asia on tullut ilmi, kuka on hyväksynyt määrärahan ylityksen, onko käytäntö yleinen ja onko tästä aiheutunut ylimääräisiä kuluja kaupungille.
Vastauksessa todetaan, että Länsimetron suunnittelun ja rakentamisen edetessä asemien ympäristöä on samalla kehitetty voimakkaasti ja tämä on heijastunut asemien suunnitelmiin.
Erityisen isoja muutoksia on tapahtunut Tapiolan keskuksessa.
Kaupunkikeskuksen kehittäminen on edellyttänyt, että Länsimetro Oy on muuttanut omia suunnitelmiaan muuttuvien vaatimusten mukaisesti. Kaikki muutokset on hyväksytty Länsimetro Oy:n hallituksessa ja lisätyöt on teetetty kunkin aseman urakoitsijalla urakkakilpailun kautta saaduilla hinnoilla. Samalle työmaalle ei ole mahdollista tuoda toista urakoitsijaa, koska vastuusuhteet vaarantuisivat.
Lähtökohta on se, että Länsimetro Oy vastaa vain metroasemien ja metrolinjan rakentamiskustannuksista, joista valtio maksaa sovitun osuuden. Maankäytön kehittämiseen liittyvistä kustannuksista vastaa Espoon kaupunki, joka saa myös hyödyn maankäytön kehittämisestä. Tapiola-Otaniemi-Keilaniemi-alueella maankäytön kehittämiseen liittyvät kaupungin investoinnit kanavoidaan Tapiolan taseyksikön kautta.
Tapahtuneesta ei ole aiheutunut kaupungille ylimääräisiä kuluja, vaan päinvastoin tämä on ollut kaupungille edullista. Länsimetro Oy on vienyt metrohanketta eteenpäin tiukassa aikataulussa ja reagoinut metron aikaansaamaan voimakkaaseen maankäytön kehittämiseen.
Lopuksi kuitenkin todetaan, että Länsimetron II vaiheen yhteydessä on perusteltua kehittää budjetointia ja kustannusraportointia asemaseutujen osalta. Eli selvästi tässä on petrattavaa.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valitusten johdosta; Lommila, alue 630102, asemakaavan muutoksen hyväksyminen
Kaavasta ovat valittaneet Uudenmaan ely-keskus ja Espoon ympäristöyhdistys (Espyy).
Ely-keskus perustelee valitustaan sillä, että kun Lommilan kaava kaatui Helsingin hallinto-oikeuden päätöksellä 26.6.2015, kaupunki ei uudessa käsittelyssä huomioinut sitä, että maakuntakaava oli ehtinyt sillä välin muuttua.
Nyt voimassa oleva 2. vaihemaakuntakaava sallii Lommilaan vain paljon tilaa vaativaa seudullisesti merkittävää erikoistavaran kauppaa. Ely-keskus katsoo, että asemakaava olisi tullut valmistella uudelleen ottaen huomioon muuttunut maakuntakaava. Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle voidaan osoittaa sellaista merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa.
Espyy perustelee valitustaan sillä, että määräykset eivät riittävästi turvaa Glomsjoen meritaimenkannan ja hyvän ekologisen tason säilymistä ja toteaa, että alueella asiointi perustuu selvitysten mukaan pääsääntöisesti yksityisautoiluun eikä hankkeen seudullisia vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi. Lisäksi kaava on yleiskaavan vastainen.
Kaupungin lausunnossa perustellaan Lommilan kytkeytyvän Espoon keskuksen palveluihin ja olevan 2. vaihemaakuntakaavan mukainen. Lisäksi vedotaan siihen, että koska hallinto-oikeus hylkäsi jo kertaalleen kaavan sisältöä koskevat valitukset, niitä ei enää pitäisi ottaa käsittelyyn. Ja pyydetään asian käsittelemistä kiireellisenä, koska kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottava asemakaava. Lommilan asemakaavan muutokseen liittyvien hankkeiden on katsottava olevan elinkeinoelämän ja työllisyyden kannalta tärkeitä.
Kannatimme valtuustossa hylkäystä ja perustelin asiaa juuri tuolla ely-keskuksen maakuntakaava-argumentilla. Valtuustossa hylkäys kaatui äänin 50-20, 2 tyhjää. Vihreä ryhmä jätti kokonaisuudessaan asiaan eriävän mielipiteen. Emme siis nyt voi yhtyä esitykseen, että valitukset tulisi kumota.
Kokosin valtuustokäsittelyn yhteydessä Lommilan vaiheet yhteen blogikirjoitukseen.
– Oikaisuvaatimus koskien Matinkylän Liikekiinteistö Oy:n osakkeiden myyntiä
Kaupunginhallituksen jäsen Kurt Bymanin (sit.) oikaisuvaatimus. Byman teki samansisältöisen esityksen kh:n käsittelyn yhteydessä, mutta se raukesi kannattamattomana.
Oikaisuvaatimuksen mukaan asian otsikointi on virheellinen ja harhaanjohtava, koska kysymys on kiinteistöjalostuksesta. Oikaisuvaatimuksen mukaan kaupunki sitoutuisi esisopimuksen hyväksyessään muuttamaan liikekiinteistön tontin asemakaavaavaa, siten että 4 700 k-m2 liikerakennusoikeutta muutetaan vähintään 14 000 k-m2 asuinrakennusoikeudeksi. Edelleen oikaisuvaatimuksen mukaan esisopimuksessa sitoudutaan kaupungin kannalta liian alhaiseen maankäyttökorvaukseen.
Oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi. Selostuksessa todetaan, että päätöksen liitteenä olevassa esisopimuksessa on erikseen todettu, ettei kaupunki esisopimusta hyväksymällä sitoudu kaavamuutoksen hyväksymiseen tai maankäyttösopimuksen tekemiseen ostajan kanssa.
Matinkylän ostoskeskuksen korttelissa on vireillä kaavamuutos (Matinmetsä, 310216). Kaavamuutos ja maankäyttösopimusneuvottelut hoidetaan kaupungin toimivaltaisten viranomaisten toimesta eikä viranomaisten päätöksentekoa ole rajattu.
Espoon kaupunki omistaa Matinkylän Liikekiinteistö Oy:n osakkeista 6,4 %. Asiassa on myös huomioitava, että kaupungin omistusosuus yhtiöstä alittaa 10 %. Mikäli ostaja saisi ostettua vähintään 90 % yhtiön osakkeista, se on osakeyhtiölain nojalla oikeutettu lunastamaan kaupungin omistamat vähemmistöosakkeet.
Vähän samantyyppinen tapaus oli Tapiolassa toisinpäin. Kaupunki osti Keilahallin talon liikekiinteistöt. Neuvotteluissa yksi pienen liiketilan omistaja vaati kiinteistöstään hintaa, joka perustui kaavoituksen tuomaan arvioituun hyötyyn. Kaupunki ei tähän suostunut, vaan osti liikekiinteistön sen arvon mukaisella hinnalla. Kaavoitus on sitten oma prosessinsa.
– Teknisen toimen johtajan sijaisten määrääminen
Henkilövaihdosten takia päätetään, että teknisen toimen johtajan sijaisena hänen estyneenä ollessaan toimii hallinto- ja kehittämisjohtaja Harri Kivinen ja hänen estyneenä ollessaan kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen.