Tässä raporttia eilisestä kaupunginhallituksen kokouksesta, esityslista avattuna löytyy täältä. Isoin vääntö käytiin sote- ja itsehallintouudistusta koskevasta lausunnosta, josta syntyi kelvollinen lopputulos.
Kokouksen alkuun saatiin varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavaisen info maan hallituksen varhaiskasvatusoikeutta rajaavasta uudistuksesta. Asia on huomenna päätettävänä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa ja tulee sieltä kaupunginhallituksen kautta valtuuston 15.2. kokoukseen. Vihreiden aloitteesta asiasta tehtiin lapsivaikutusten arviointi päätöksenteon tueksi.
Uusi laki turvaa kaikille lapsille varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Varhaiskasvatusta on lain mukaan järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat muussa työssä päätoimisesti.
Lain mukaan lapsella on lisäksi oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen vanhemman osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lisäksi varhaiskasvatusta on järjestettävä nykyisen laajuisena, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai se on muutoin lapsen edun mukaista.
Vihreät ovat puolustaneet nykyistä yhdenvertaista päivähoito-oikeutta kaikille. Se toisi turvaa niin lapsille kuin vanhemmillekin nykyisessä pätkä- ja silpputöiden maailmassa. Lisäksi vanhempien kulloisenkin tilanteen arviointi aiheuttaa turhaa byrokratiaa ja eriarvoistaa lapsia. Espoossa on myös hyviä kokemuksia kevyemmän kerhotoiminnan järjestämisestä päivähoidon vaihtoehdoksi niille perheille, joissa toinen vanhempi on syystä tai toisesta kotona.
Helsinki on päättänyt säilyttää rajattoman päivähoito-oikeuden kaikille lapsille. Toivottavasti saamme Espoossa aikaan yhtä viisaan päätöksen. Espoon Vihreät järjestää aiheesta keskustelutilaisuuden Sellon kirjastossa to 28.1. klo 18. Keskustelua alustaa Espoon varhaiskasvatuksen johtaja Titta Tossavainen. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan.
– Lausunnon antaminen hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja SOTE-uudistuksen askelmerkeiksi (Kv-asia) (pöydälle 11.1.2016)
Lausunnosta käytiin kokouksen aikana vielä ryhmien väliset neuvottelut, joiden lopputuloksena saatiin aikaan yksimielinen lausunto. Vihreiden ryhmä teki taas ansiokasta työtä muutosesitysten sorvaamisessa ja se tuotti tulosta. Saimme mukaan tärkeitä lisäyksiä Helsingin seudun toimivista ja demokraattisista päätöksentekorakenteista, siitä että erityisesti monet sosiaalipalvelut kannattaa jatkossakin tuottaa paikallisesti ja että kunnille jäävien hyvinvointia lisäävien palveluiden rajapinnat erityisesti sosiaalipalveluihin on huomioitava paremmin.
Yleisesti ottaen pidän tärkeänä sitä, että lausunnossa korostetaan kaupunkipolitiikan merkitystä sekä tarvetta metropolialueen ja suurten kaupunkiseutujen erillisratkaisulle.
– Espoon kaupungin tietoturvapolitiikka
Tämä jäi pyynnöstämme pöydälle. Nostimme esiin mm. seuraavia huomioita, kiitos Jyrki Kasville ja Kirsi Louhelaiselle, jotka ryhmämme ICT-asiantuntijoina kommentoivat paperia:
– Tietoturvapolitiikassa mainitaan useita ohjeita ja dokumentteja, jotka jäävät strategiassa irralleen, ilman omistajaa ja roolia: tietoturvaohjeet, tietoturvallisuuden hallintamalli, valmiussuunnitelma, tietoturvauunnitelma. Kokonaisuuden toimivuuden hahmottamisen kannalta tämä on ongelmallista.
– Vastuiden ja tehtävien määrittely keskittyy paljolti tietoturvallisuuden rakennusvaiheeseen, mutta ei käsittele vastuita ja tehtäviä häiriö- ja poikkeustilanteissa, joissa ne ovat kriittisiä.
– Kaupungin sijaan pitäisi puhua koko kaupunkikonsernista
– Kaupungin omistaman ja hallinnoiman tiedon tulisi olla mahdollisimman julkista ja avointa ellei erikseen ole syytä muuhun. Tästä tulisi selkeästi linjata. Tietoturvallisuus ei tarkoita tiedon salaamista ja avoimuus vaatii tietoturvan hallintaa.
– Tietoturvapolitiikan suhde laajempaan riskien hallintaan tulisi kuvata (tiedon kulku, vastuut, tehtävät)
– Tietoturvapolitiikan ja tietoturvasuunnitelman raja on häilyvä, mutta kriittisten toimintojen kartoittaminen on niin keskeinen toimenpide, että se olisi syytä avata myös politiikassa.
– Poikkeusoloissa palvelutarpeet muuttuvat, esimerkiksi asukkaita voidaan joutua evakuoimaan, jolloin osoiterekisterit ja potilastiedot on oltava käytettävissä. Valmisuusuunnitelmien lisäksi tarvitaan toimintakykyä eli on oltava kapasiteettia, jota ei välttämättä normaalioloissa tarvita. Myös roolit ja vastuut muuttuvat häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Näiden näkökulmien tulisi näkyä tarkemmin myös tietoturvapolitiikassa.
– Tietoturva on jatkuva prosessi eli toimintaa on seurattava, raportoitava ja kehitettävä. Lisäksi tietoturvaa on testattava käytännön harjoituksilla sekä luotava valmiit viestintäkäytännöt eri tilanteisiin. Lähtökohtana on muistettava, että aukotonta tietoturvaa ei ole, ja ennemmin tai myöhemmin se pettää. Siksi on valmistauduttava myös vahinkojen minimointiin. (resilienssi)
– Viestinnän merkitys ei korostu tietoturvapolitiikassa riittävästi. Erityisesti poikkeustilanteissa ja niiden selvittämisessä viestinnässä onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää ja siihen on oltava omat suunnitelmansa.
– Oikaisuvaatimukset elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksistä myydä kaksi asuntotonttia SRV Rakennus Oy:lle
Byman oli vaatimusten tekijänä jäävi osallistumaan käsittelyy. Varamiehensä Seppo Huhta (ps.) esitti, että vaatimukset hyväksytään. Esitykset raukesivat kannattamattomana.
– Valtuuston päätöksen 21.12.2015 § 179 Kehä I:n parantamisen käynnistäminen Keilaniemessä täytäntöönpano
Byman esitti hylkäystä, esitys raukesi kannattamattomana.
– Valtuustoaloite terveys- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin järjestämisestä Ämmässuon kaatopaikan ympärillä sijaitsevien asuinalueiden asukkaista (Kv-asia)
Esittelijä muutti vastausta siten, että ehdotettuihin toimiin ympäristön seurannan ja valvonnan parantamiseksi ryhdytään. Muilta osin vastausta pidettiin hyvänä.
– Valtuustoaloite valvontakameroiden saamiseksi kaikkiin Espoon kouluihin ja oppilaitoksiin (Kv-asia)
Hyväksyttiin keskusteluitta.
– Valtuustokysymys Keilaniemen tunnelisuunnittelusta (Kv-asia)
Hyväksyttiin kesusteluitta. Tämä juna meni jo.
– Finnoo-Djupsundsbäcken, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 441600, 31. kaupunginosa Kaitaa (Kv-asia) (pöydälle 11.1.2016)
Esittelijä täydensi selostusosaa pysäköinnin osalta, jotta tuli selväksi miten normin mukainen tilapäinen pysäköinti on tarkoitus alueella järjestää.
Byman esitti palautusta, joka kannattamattomana raukesi.
– Valtuustoaloite Espoon Nupurin Mustanpurontien ja Arkiniityntien vesihuoltoasian pikaiseksi ratkaisemiseksi (Kv-asia)
Yritettiin saada vastaukseen tarkennusta valtuuston aiempien linjausten sekä kesävesijohdon rakentamisen osalta, jotta näiden perään ei tarvitsisi valtuustossa kysellä. Varsinkin kun valtuusto asian jo kertaalleen palautti. Esittelijä lupasi pieneltä osin täydentää. No keskustelu jatkuu valtuustossa.
– Keran osayleiskaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 19 §), alue 132700
Saatiin kaavasta esittely ja hyväksyttiin se yksimielisesti suuremmitta keskusteluitta. Asia onkin huolella kaupunkisuunnittelulautakunnassa valmisteltu.
– Asunto Oy Soukantie 14:n liiketilaosakkeiden ostaminen ja myyminen Soukan metroasemaan liittyen
Hyväksyttiin keskusteluitta yksimielisesti.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Tillinmäen asemakaavan muutosta, alue 420603, koskevasta valituksesta
Pysyttiin yksimielisesti kaavapäätöksen takana.