Tässä maanantain kaupunginhallituksen asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Tärkein asia on talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman päivityksen (TATU2) linjaukset. Yritys on löytää niistä ryhmien välillä yhteinen näkemys jatkovalmistelun pohjaksi.
– Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU2) hyötytavoitteiden ja linjausten hyväksyminen (Kv-asia) (pöydälle 29.2.2016)
Tämä jäi siis viikko sitten pöydälle, jotta ryhmät ehtisivät muodostaa kantoja ja neuvotella.
Lähtökohtamme on, että nyt hyväksyttävät linjaukset ovat ohjeellisia siten, että ne sekä valtuustossa käytävä keskustelu toimivat jatkovalmistelun evästyksinä. Varsinaiset neuvottelut käydään kehysneuvottelujen yhteydessä touko-kesäkuussa kun on tarkemmin tiedossa, mitä luvut ja investointiohjelma pitävät sisällään.
Päätöksen yhteydessä olisi siis varmistettava, että kehysneuvotteluihin saadaan riittävän perusteelliset tiedot 10 vuoden investointiohjelman sisällöstä sekä tulopohjan rakenteesta. Neuvotteluille on varattava riittävästi aikaa, jotta asiat ehditään käydä läpi (avoimen ja riittävän yksityiskohtaisen valmistelun pohjalta) ja myös ryhmillä on aikaa muodostaa kantansa.
Muutama sana pohjaesityksen linjauksista:
Investointikatto 280 me/v seuraavan 10 vuoden ajan pitää sisällään keskimäärin noin 130 me/v infrahankkeisiin ja 68 me/v omiin tilahankkeisiin + 27 me/v yhtiöiden kautta rahoitusvastikkeina. Raidejokeri ja kaupunkirata varaudutaan toteuttamaan valtion ja Helsingin kaupungin kanssa sovittavalla aikataululla vuoteen 2030 mennessä.
Pyysimme tarkempaa selvitystä siitä, mitkä hankkeet on karsittu pois kymmenen vuoden investointiohjelmasta verrattuna toimialojen esityksiin (360 me/v). Virkamiesvastaus oli, että tällä hetkellä ei oteta kantaa yksittäisiin hankkeisiin, vaan tavoitteena on saada kehysneuvotteluihin sellainen investointiohjelmaehdotus joka mahtuu kehykseen ja jolla voidaan turvata peruspalvelut sekä kaupungin kasvun vaatima infrarakentaminen. Valmistelun lähtökohta on, että toimitilojen osalta on hyvin pitkälle keskityttävä peruspalveluihin ja kaikkiin muihin hankkeisiin suhtaudutaan kriittisesti.
Olen huolestunut siitä, mahtuvatko edes kaikki kasvavan lapsimäärän edellyttämät koulu- ja päiväkotihankkeet ehdotetun investointikaton alle. Ja miten varaudutaan siihen, että hätäväistöjä tulee myös tulevaisuudessa. Mikään ei viittaa siihen, että niiltä voitaisiin tällä korjaustahdilla välttyä. Viimeisimpänä esimerkkinä on Niipperin koulu, josta lapset siirrettiin väistötiloihin hiihtoloman jälkeen ja nykyisen koulurakennuksen kohtalo on auki. Jos ei väistöihin varauduta, on lasku moninkertainen. Pitää myös varmistaa, että hätäväistöihin liittyvät väistötilakustannukset eivät aiheuta muiden koulu- ja päiväkotihankkeiden viivästymistä tai leikkaamista opetuksen resursseista.
Lisäksi puutumme ainakin siihen, että maan hallituksen esityksiä palvelutason karsimiseksi ja maksujen nostamiseksi ei Espoossa pidä viedä käytäntöön ilman tapauskohtaista harkintaa. Palvelut minimiin ja maksut maksimiin ei ole kestävä tie. Ei myöskään ole realismia ajatella, että yli 4000 asukkaalla kasvavan kaupungin palvelut voitaisiin tuottaa vuodesta toiseen samalla henkilöstömäärällä, vaikka työn tehostamiseen pitääkin kaikin keinoin pyrkiä.
Tulopuolta pitäisi myös avata neuvotteluja varten tarkemmin. Espoolla on tällä hetkellä peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahastossa reilu 500 me. Tässä taloustilanteessa olisi syytä arvioida rahaston tuoton käytön lisäksi rahaston vähittäistä purkamista investointien rahoittamiseksi. Sitä vartenhan rahasto on aikanaan perustettu Espoon sähkön myynnistä saaduilla rahoilla.
Myös verotuksen tasoa on syytä tarkastella yhtenä keinona tulopohjan kasvattamiseen. Espoossa kunnallisvero on nyt 18,0%, Helsingissä 18,5% ja Vantaalla 19,0%. Asukkaiden maksutaakan kasvattaminen näinä aikoina ei tosin ole ongelmaton ratkaisu sekään. Myös työllisyystoimien vaikutus toimeentulotukimenoihin pitäisi avata. Pitkäaikaistyöttömyys tulee kaupungille kalliiksi.
– Palveluliikelaitosten johtokunnan alaisten liikelaitosten tilinpäätökset 2015
Liikelaitokset lakkautettiin viime vuoden lopussa. Kaupunginhallitus toimii palveluliikelaitosten johtokuntana siihen saakka, kunnes palveluliiketoimen liikelaitosten vuoden 2015 tilinpäätökset on hyväksytty.
Tämä on siis poikkeusmenettely, kun liikelaitokset on purettu. Käyn tilinpäätökset läpi viikonlopun aikana.
– Vuoden 2016 valtionosuuspäätökset
Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alussa ja valtionosuuden määräytymisperusteet muuttuivat. Peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Espoo maksaa verotulontasausta muun Suomen hyväksi tänä vuonna 162,8 me.
Päätösten mukaan valtionosuuksia jää Espoolle tänä vuonna 57,5 me, joka on 1,6 me vähemmän kuin talousarviossa. Espoo on kuitenkin saamassa lisää rahaa maahanmuuttajien perusopetuksen valmistavan opetuksen rahoitukseen, jolloin valtionosuudet tulevat vastaamaan vuoden 2016 talousarviota.
Paljon on käyty keskustelua siitä, onko oikein, että Espoo joutuu tasaamaan tässä taloustilanteessa yli 160 me verotuloistaan muun Suomen hyväksi. Sote-uudistuksella etsitään ratkaisua tähänkin ongelmaan, kuluuhan sote-palveluihin valtaosa kuntien tuloista.
– Tynnyripuisto, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 312005, 23. kaupunginosa Matinkylä (Kv-asia)
Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan koulun, uimahallin, muiden liikuntatilojen ja nuorisotilan, hotellin sekä liike-, toimisto- ja palvelutilan, asuntojen sekä Matinkylän metroaseman läntisen sisäänkäynnin rakentaminen nykyisen Tynnyripuiston eteläosaan. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on päättänyt, että Olarin lukio siirtyy Meri-Matin kouluun. Liikunta- ja nuorisolautakunta puolestaan on esittänyt, että erillisen nuorisotilan sijaan nuorisotila sijoitettaisiin uimahallin yhteyteen.
Tynnyripuistosta ja Tiistinniitystä kehitetään Matinkylän keskustapuisto. Puistojen kautta järjestetään sujuvat kevyen liikenteen yhteydet alueen läpi.
Autopaikoista käytiin pitkä keskustelu kaupunkisuunnittelulautakunnassa, joten niistä on listalla tarkka selostus:
Keskustakorttelin ja uimahallin autopaikat sijoittuvat muutamaa liikuntaesteisten paikkaa lukuun ottamatta pysäköintilaitokseen keskustakorttelin ja Tynnyritien alle. Alueen suunnittelussa on varauduttu siihen, että myös koulun autopaikat on mahdollista sijoittaa em. pysäköintilaitokseen. Koulun käyttäjät voivat erillisin sopimuksin pysäköidä myös lähialueen muissa pysäköintilaitoksissa kuten kauppakeskus Ison Omenan ja Matinkylän metrokeskuksen pysäköintilaitoksissa sekä Suomenlahdentien ja Tiistiläntien risteyksen kaakkoispuolella olevassa Kala-Matin pysäköintitalossa. Kyseistä pysäköintitaloa on mahdollista korottaa ja sen ylimääräisen pysäköintikapasiteetin hyödyntämisestä voidaan neuvotella.
Lisäksi on saattopaikkoja ja liikuntaesteisten paikkoja Tynnyritien saattoympyrässä sekä katujen varsilla. Saattoliikenteen ratkaisujen on katsottu olevan riittäviä myös lukion tarpeisiin, mutta niitä on mahdollista tarkastella uudelleen katusuunnitelmavaiheessa esimerkiksi osoittamalla niitä nykyisen viherkaistan paikalle.
Polkupyörien pysäköintipaikoista ehdotetaan annettavaksi korttelikohtaiset määräykset. Lisäksi metroaseman läheisyyteen tulee sijoittaa vähintään 50 polkupyöräpaikkaa.
Lautakuntavaiheessa kaavasta rajattiin Länsiväylän varsi pois ja sinne tutkitaan liikerakentamista, joka suojaisi puistoa. Lisäksi lautakunta linjasi, että Tynnyripuiston rakennusten julkisivuja tulisi kehittää siten, että rakennusten katutasoista tulee avoimia jalankulkuun houkuttelevia ympäristöjä liiketila-, yhteisötila- tai muiden vastaavien ratkaisujen avulla.
Tätä kaavaa on tehty lautakunnassa huolella. Meri-Matin koulun ja Matinkylän uimahallin rakentaminen on järkevää tehdä nyt, kun alueella myllätään muutenkin. Siksi kaava on tärkeää saada eteenpäin. Vihreät olivat aktiivisia lautakuntavaiheessa erityisesti alueen puistojen osalta ja tuo lisäys houkuttelevasta jalankulkuympäristöstä ja kivijalkaliiketiloista tuli myös meiltä. Pysäköintiratkaisuja pidämme riittävinä. Ison omenan alle on tulossa suuri määrä parkkipaikkoja ja läheistä parkkitaloa voidaan korottaa, kuten selostuksessa todetaan.
– VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen
Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy on pääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen) sekä VR:n omistama kalustoyhtiö, jonka tehtävänä on hankkia ja omistaa HSL:n liikenteessä tarvittava uusi junakalusto ja järjestää sen kunnossapito. Yhtiö vastaa myös rahoituksen järjestämisestä junakalustohankinnoille. Se vuokraa hankkimansa kaluston HSL:lle pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla.
Yhtiön junat mahdollistavat osaltaan, että pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä voidaan kilpailuttaa. Yhtiötä perustettaessa lähdettiin siitä, että jos ja kun liikennettä aletaan kilpailuttaa, VR luopuu yhtiön osakkeista. HSL:n tarkoituksena on, että 1.4.2016 käynnistyvällä suorahankintajaksolla valmistaudutaan kilpailuttamiseen siten, että kilpailutettu liikenne alkaa kesällä 2021.
Espoon omistusosuus on yhtiöstä on 12 % ja osuus VR:ltä ostettavien osakkeiden kauppahinnasta 15 000 e. Prosessi näyttäisi etenevän suunnitelmien mukaan.
– Espoon vesihuollon toiminta-alueen 2016 hyväksyminen
Espoon alueella toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueet päivitetään vuosittain. Vesihuollosta vastaa pääosin HSY ja päivitys on tehty yhteistyössä HSY:n kanssa. Espoossa toimii lisäksi Suvisaariston vesiosuuskunta, Rinnekodin vesilaitos sekä Puotisten Vesi Oy. Vesihuollon toiminta-alueen tärkein oikeusvaikutus kuntalaisen kannalta on se, että vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on pääsääntöisesti liitettävä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja jätevesiviemäriin.
Olin lautakuntavaiheessa yhteydessä virkamiehiin, koska valtuusto hyväksyi tämän vuoden talousarvion yhteydessä seuraavan pöytäkirjamerkinnän:
”Selvitetään Espoossa vesihuollon kunnallistekniikan ulkopuolella olevat alueet ja käydään läpi niiden kunnallistekniikan rakentamisen kiireellisyysjärjestys. Priorisoidaan Mustanpurontien alue kiireelliseksi kunnallistekniikan selvityskohteeksi. Ennen kunnallistekniikan valmistumista kaupunki huolehtii siitä, että Mustanpurontien asukkaat saavat puhdasta käyttövettä.”
Tämän johdosta esittelijä lisäsi teknisen lautakunnan kokouksessa päätösehdotukseen seuraavaa:
”Vastauksena valtuuston neuvottelutoimikunnan Mustanpurontien alueen vesihuoltoa koskevaan pöytäkirjamerkintään nro 14 (23.11.2015) lautakunta toteaa, että Espoossa vesihuollon kunnallistekniikan ulkopuolella olevat alueet on selvitetty vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimisen yhteydessä vuonna 2013. Alueet on priorisoitu suunnitelman laatimisen yhteydessä vuonna 2013. Mustanpurontien alueen kaivojen laatuongelmien selviämisen jälkeen priorisointi on laskettu uudelleen ja alue ei edelleenkään noussut lähivuosina rakennettavaksi. Mustanpurontien alueen asukkaat saavat puhdasta käyttövettä halutessaan yleisestä vesipostista Nupurinkalliontien varrella, jonka kaupunki sitoutuu pitämään toiminnassa jatkossakin. Alueen kaivovesiselvitysten perusteella kaivoista on saatavissa puhdasta käyttövettä estämällä pintavesien pääsy kaivoihin ja huoltamalla kaivot säännöllisesti.”
Demarit vastustivat tuota lisäystä ja esittivät, että lautakunta päättäisi käynnistää vesihuollon suunnittelun Mustanpurontien alueelle. Esitys hävisi äänin 9-2, 2 poissa eli demarit jäivät yksin.
Olemme pitkään etsineet ratkaisua, jolla Mustanpurontien vesiongelmat saataisiin ratkaistua kaivojen veden pilaannuttua. 21.12.2015 päivätyssä Rambollin tekemässä kaivovesiselvityksessä ei ole arvioitu melun, pölyn tai tärinän vaikutusta kaivoihin, joten sen pohjalta ei voida sanoa varmasti, onko räjäytyksillä ollut osuutta kaivovesien pilaantumiseen. Selvityksessä todetaan, että teoriassa tärinä voi vaikuttaa esim. alueella olevien kaivojen rakenteisiin. Ja että Takapellon alueen tärinävaikutuksia on seurattu Mustanpurontien alueella ja tärinästä on tekeillä erillinen selvitys.
Kunnallistekniikan rakentamista järkevämpi ratkaisu tässä tilanteessa olisi se, että asukkaiden rikkoutuneet kaivot korjattaisiin. Kesävesijohtokin toisi helpotusta vain sulan maan aikaan. Toivottavasti tärinäselvitys tehdään pikaisesti ja saadaan selvyys, onko Rudus räjäytyksineen syyllinen kaivojen rikkoutumiseen ja siten velvollinen maksamaan korjausten kustannukset.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Nuorisovaltuusto raportoi kaupunginhallitukselle kaksi kertaa vuodessa toiminnastaan ja tekemiensä aloitteiden etenemisestä. Listan liitteenä raportti syksyn 2015 osalta.
Nuorisovaltuuston tekemät aloitteet:
– Espoon keskuksen kevyen liikenteen väyliä kehitettävä
– ManiMiitti – kouluruokaan lisättävä rahaa
Nuorisovaltuuston tekemät kannanotot:
– Vegaaniruoka ei perustu sairauteen
– Kaikissa kouluissa äänestettävä uudelleen nuorisovaltuustovaaleissa
Espoon keskuksen kevyen liikenteen kehittämistä koskevaan aloitteeseen saatiin vastaus teknisen ja ympäristötoimen esikunnasta projektijohtaja Mikko Kiviseltä 23.2.2016. Vastaus saatiin noin kuukauden kuluessa aloitteen hyväksymisestä.
Vanhempi aloite laillisesta graffitiseinästä edistyy ja graffitiseinä rakennetaan Matinkylään skeittiparkin yhteyteen. Rakentamisen pitäisi alkaa tänä keväänä.
Nuorisovaltuusto on jakanut Espoon alueisiin, joille kullekin valitaan aluepuheenjohtaja. Aluepuheenjohtajat ovat kutsuneet alueen nuorisovaltuutettuja ja muita nuoria koolle pohtimaan alueen toimintaa, toiveita ja parannusehdotuksia. He ovat tuoneet tapaamisten terveiset ja aloiteideat kaikille tiedoksi yleiskokouksissa.
Näitä raportteja on ilo lukea. Toiminta kehittyy hyvään suuntaan, kiitos nuorisotoimen ja aktiivisten nuvalaisten.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksista, jotka koskevat valtuuston päätöstä Kehä I:n parantamisen käynnistämisestä Keilaniemessä
Päätöksestä on jätetty kaksi valitusta. Toisessa valituksessa on mukana seitsemän asunto-osakeyhtiötä sekä Tapiolan Kilta ry, toisen on tehnyt yksityishenkilö. Valitukset liittyvät tornitonttien myyntiin (josta valtuusto ei päättänyt) sekä valmistelun puutteellisuuteen. Lausunnossa pyydetään ensisijaisesti jättämään valitukset tutkimatta ja toissijaisesti hylkäämään valitukset perusteettomina.
Tässä on takana vuosien vääntö, kun asukkaat ovat yrittäneet saada Keilaniemen tornihankkeen edellyttämiä liikennejärjestelyjä riittävän etäälle nykyisestä asutuksesta. Itsekin olen näitä asioita tuonut esiin päätöksenteon eri vaiheissa, mutta valitettavan laihoin tuloksin.
Vaikka vastustimme hanketta ja kaavaa valtuustossa, en näe valituksissa sellaisia perusteita, joilla päätös pitäisi kumota. Sen sijaan toteutuksessa on ilmennyt vakavia ongelmia, mm. kallion räjäytyksiä vaativan väliaikaisen kevyenliikenteen väylän rakentaminen aivan asuintalojen nurkalle. Näihin on puututtava, jotta hanke saadaan toteutettua siten, että nykyisten asukkaiden asuinympäristöön aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa ja vaurioita.