Maanantaina kaupunginhallituksessa mm. henkilöstökertomus, Smart & Clean projektiin ja sitä varten perustettavaan säätiöön osallistuminen sekä lausunnot lakiesityksiin koskien vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaista korkotukea ja vuokra-asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännön muuttamista.
Ohessa kokousasiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (osittain Kv-asia)
Käsittelimme jo tilinpäätöksen ennakkotiedon, nyt allekirjoitetaan varsinainen tilinpäätös.
Tässä vielä lyhyesti kertauksena: Tilikauden tulos oli 28 me ylijäämäinen ja vuosikate 155 me. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui reilut 37 me.
Tulos ja vuosikate toteutuivat alkuperäistä talousarviota parempana, mutta syynä oli pääasiassa kiinteistöveroprosentin alarajan korotus ja rahoitustuotot. Ja vaikka tulos ja vuosikate ovat muihin kuntiin nähden kohtuullisia, ovat ne kuitenkin riittämättömät investointitasoon nähden ja alittivat 100 me investointien vaatiman kestävän rahoitustasapainon.
Tämän takia valtuustossa käytiin maanantaina pitkä keskustelu talouden tasapainottamisesta ja tuottavuuden parantamisesta. Ryhmäpuheenjohtajamme Inka Hopsun ollessa ulkomailla pidin vihreiden ryhmäpuheen.
– Kaupunginhallituksen opintomatka Brysseliin 11.-13.5.2016
Matkaan lähtevät kaupunginhallituksen varsinaiset jäsenet sekä valtuuston puheenjohtajisto. Vihreiltä siis lisäkseni Saara Hyrkkö ja Sirpa Hertell. Matkalla tutustutaan mm. Uudenmaan liiton Brysselin toimistoon, EU-alueen tutkimus- ja innovaatioverkostoon, Tekesin toimistoon ja Jyrki Kataisen kabinetin toimintaan.
Lisäksi matkalla käsitellään muutostarpeita ja ehdotuksia luottamushenkilöorganisaation ja johtosääntöjen kehittämiseksi sekä keskeisten luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamiseksi.
– Henkilöstökertomus vuodelta 2015
Henkilöstömäärä oli vuoden 2015 lopussa 14 101 (vuotta aikaisemmin oli 14 051). Muun muassa päivähoitoikäisten lasten määrän kasvu on vaatinut lisähenkilöstöä. Syksyn kasvanut turvapaikanhakijamäärä puolestaan edellytti nopeaa määräaikaisen lisähenkilöstön palkkausta. Lisäys on pääosin kompensoitunut henkilökunnan vähenemisellä muualla.
Vuonna 2015 kaupungissa oli 19,1 asukasta yhtä kaupungin työntekijää kohden (viime vuonna 18,9).
Kesätyöpaikkoja kaupunki tarjosi viime vuonna 750. Lisäksi kaupunki jakoi nuorille 900 kesäseteliä. Espoon kaupungilla oli vuoden kuluessa noin 1 700 harjoittelijaa. Harjoittelijamäärät olivat pienempiä kuin edellisenä vuonna.
Naisten osuus henkilöstöstä oli vuoden lopulla 79,5 prosenttia. Naisten osuus kaupungin johtotason tehtävien hoitajista pysyi samana kuin vuonna 2014 eli 43,6 prosentissa.
Kaupungin palveluksesta jäi vuoden 2015 aikana eläkkeelle 250 henkilöä, keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä nousi 63,7 vuoteen (63,3, vuotta v. 2014). Terveysperusteisten poissaolojen (14,5 poissaolopäivää/henkilö) määrä väheni.
Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä oli vuoden lopulla 5,5% henkilöstöstä (laskua viimevuoteen 0,1 prosenttiyksikköä). Tämä on huolestuttava trendi, kun maahanmuuttajien osuus koko väestöstä samaan aikaan kasvaa (oli vuoden 2015 alussa 13,3%). Vuosien 2010-2015 aikana maahanmuuttajien rekrytointimallilla on kaupungin tehtäviin palkattu yhteensä 129 henkilöä.
Lisä- ja ylityönä tehtyjen töiden määrä kääntyi edellisvuoteen verrattuna kasvuun ollen 76 200 tuntia (59 900 tuntia v. 2014) ja niistä aiheutuva kustannus 2,07 me (1,66 me v. 2014). Ylityötuntien määrän kasvuun todetaan vaikuttaneen erityisesti kesäkuussa voimaan tullut jaksotyöajan muutos.
Henkilöstökustannukset (632 me) kasvoivat edellisvuodesta 0,6% (viime vuonna kasvua oli 2,4%). Vuokratyövoiman käytön kustannukset olivat vuonna 2015 yhteensä 27,0 me (edellisvuonna 24,9 me). Seuren osuus vuokratyövoiman käytöstä oli 86 prosenttia.
Henkilöstökustannusten ja vuokratyövoimakustannusten yhteenlaskettu kasvu oli vuonna 2015 0,9 prosenttia.
Kaupunginjohtajan täyttölupamenettely on tehonnut ja henkilöstökustannusten kasvu on saatu hallintaan. Näistä asioista kysymme tarkemmin:
– Onko mietitty toimenpiteitä maahanmuuttajien osaamispotentiaalin ja työpanoksen paremmaksi hyödyntämiseksi?
– Kertyvätkö lisä- ja ylityöt tietyille toimialoille tai tietyille henkilöille?
– Onko pohdittu, mitä voitaisiin tehdä sille epäsuhdalle, että henkilökunnasta valtaosa on naisia, mutta johtotehtävissä miesten osuus korostuu?
– Mihin tehtäviin vuokratyövoimaa Seuren kautta palkataan ja mikä on palkkataso verrattuna kaupungin työntekijöihin?
Henkilöstökertomuksessa todetaan, että henkilöstötoimikunnissa seurattiin valtakunnallisten muutoshankkeiden valmistelun etenemistä Espoon näkökulmasta ja että tähän nivoutuu hyvin se, että Espoossa tavoitteena on myös kehittää vuorovaikutteisuutta kaupungin henkilöstötoimikunnan ja päättäjien välillä.
Tämä on hyvä asia, kysymme mitä se tarkoittaa käytännössä.
– Osallistuminen Smart ja Clean -projektia varten perustettavan säätiön toimintaan ja rahoitukseen sekä kaupungin edustajien nimeäminen säätiön hallitukseen ja hallintoneuvostoon
Projektin tavoitteena on suomalaisyritysten vähähiilisen liiketoiminnan ja viennin vauhdittaminen, uusien investointien lisääminen sekä uusien työpaikkojen syntyminen alueelle. Tavoitteena on, että pääkaupunkiseutu on maailmanluokan ekologisten ja älykkäiden ratkaisujen referenssialue vuonna 2021.
Kyse on 5-vuotisesta projektista, joka on juridisesti määräaikainen säätiö. Säätiön toiminta liittyy viiteen kärkiteemaan: liikenteeseen ja liikkumiseen, rakentamiseen, energiaan, jäte- ja vesisektoriin, ja kuluttaja-cleantechiin. Digitalisaatio ja kiertotalous läpileikkaavat kaikkia teemoja.
Sitra toimii säätiön perustajana luovuttaen säätiön 50 000 euron peruspääoman. Säätiön taloussuunnitelma perustuu yhteensä 7,5 me lahjoituksiin, josta 1/3 tulee projektissa mukana olevilta kaupungeilta, 1/3 Sitralta ja 1/3 yrityksiltä. Kaupunkien vuotuiset rahoitusosuudet ovat: Helsinki 200 000, Espoo 109 200, Vantaa 86 800, Lahti 75 000 ja Kauniainen 4 000 ja Uudenmaan liitto 25 000 e.
Tekes rahoittaa säätiön valmistelemien projektikokonaisuuksien varsinaista toteutusta hankekohtaisesti sekä osoittaa innovatiivisten julkisten hankintojen ohjelman kautta rahoitusta kaupungeille. Lisäksi valtio ja pääkaupunkiseudun kaupungit (ml. Lahti) ovat neuvotelleet kasvusopimuksen, jossa valtio sitoutuu osoittamaan rahoitusta Smart & Clean -projektin toteuttamiseen 2,5 miljoonaa euroa vuosina 2016-2018.
Säätiön toimijoita ovat seitsemän hengen henkilökunta, 3-9 hengen hallitus, max. 18 hengen hallintoneuvosto sekä Smart & Clean -asiantuntijaverkosto. Espoolla on yksi paikka sekä hallitukseen että hallintoneuvostoon.
Espoon edustajiksi säätiön hallitukseen esitetään Kestävän kehityksen poikkihallinnollisen ohjelman omistaja kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja hallintoneuvoston jäseneksi Kestävän kehityksen poikkihallinnollisen ohjelman puheenjohtaja Sirpa Hertell.
Tämä on kunnianhimoinen projekti, jolla toivottavasti saadaan kestävän kehityksen tavoitteita konkretisoitua kannattavaksi yritystoiminnaksi kaupunkien, yritysten ja valtion yhteistyöllä. Kokonaisuuteen on tarkoitus koota EU-hankkeita, Tekes-rahoitusta, yritysten toimintaa sekä kaupunkien omaa tekemistä. Tavoitteena on uusien yritysten synnyttäminen ja kasvattaminen sekä pohjan luominen suurten yritysten ja potentiaalisten kasvuyritysten yhteistyölle. Tätä Suomi nyt tarvitsee.
Toiminnalle on valittu muodoksi säätiö mm. sen takia, että se on helpompi purkaa kuin yhtiö. Toimina on myös tarkoituksella suunniteltu määräaikaiseksi. Tässä on otettu oppia aiemmin toimineesta Culminatum Innovation Oy:sta, jonka liiketoiminta ajettiin alas, kun toiminta ei vastannut kaupunkien tarpeita.
Hanke on hyvä, mutta toteutuksessa on pidettävä huoli siitä, että toiminta on avointa ja läpinäkyvää säätiömuodosta huolimatta. Tämä pitää varmistaa säätiön säänöissä. Toiminnan käynnistyessä tarkoitus on, hallitus määrittää toiminnalle mittarit, joita seurataan ja joista raportoidaan luottamushenkilöille (tyyliin yksityisten cleantech-yritysten työpaikkojen ja viennin määrän kasvu, CO2-päästöjen kehitys).
– Maarinniitty I, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimusten hyväksyminen, alue 213409, 16. kaupunginosa Pohjois-Tapiola
Tavoitteena on muuttaa liike- ja toimistorakennusten korttelialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Nykyiset parikerroksiset rakennukset puretaan ja tilalle tulee 5-6 kerroksisia kerrostaloja. Samalla rakennusoikeus kaksinkertaistuu.
Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue säilyvää työpaikka-aluetta. Alueen muuttamisen asumiseen puolustaa sen sijoittuminen joukkoliikenneyhteyksien varrelle, palvelujen ja asumisen läheisyyteen. Työpaikkaomavaraisuus on Tapiolassa korkea eikä alueen asuntorakentaminen vähennä kaavan työpaikka-aluevarantoa merkittävästi.
Kaavasta ei ole prosessin aikana saatu yhtään muistutusta ja kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt sen yksimielisesti. Puolestani valmis hyväksyttäväksi. On sen verran pieni kaava, että ei mene valtuustoon.
– Kirkkojärven päiväkodin ja nuorisotilan rakentamisen käynnistämislupa
Vuonna 2013 laskettu tavoitehinta hankkeelle oli 6,1 me (tämän päivän hintatasossa 6,3 me). Tavoitehinta-arvio on sisältynyt kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston 24.3.2014 hyväksymään hankesuunnitelmaan. Päiväkodissa on 126 hoitopaikkaa ja uuden kustannusarvion mukainen hoitopaikan hinta on 45 152 euroa / hoitopaikka.
Hanke kilpailutettiin tammikuussa 2016 ja tarjouksia saatiin vain yksi. Tarjoushinta oli 6,143 me. Hankkeen lisä- ja muutostyövaraus on 6 % 360 000 e ja rakennuttajan kustannukset 512 000 e. Kustannukset yhteensä 7 015 000 e. Lisämäärärahan tarve on siis 0,715 me ja se tarvitaan vuonna 2017.
Tavoitehinnan ja kustannusten ylitys selittyy pääosin seuraavista tekijöistä:
– Suunnitteluvaiheessa kohteen perustamisolosuhteet osoittautuivat ennakoitua vaikeammiksi.
– Rakentamisen tekee kalliimmaksi sekä rakennuksen että pihan suunnittelu ja toteutus pienelle ja perustamisolosuhteiltaan huonolle tontille.
– Pohjaolosuhteet johtivat tontinkäytön uudelleenjärjestelyyn rakennuksen sijoittamiseksi suotuisampaan tontinkohtaan, jolloin tarvitaan Turunväylän suuntaan melumuuri. Kaikki rakenteet joudutaan paaluttamaan ja maapohjan huonon laadun vuoksi myös piha on toteutettava paalulaatalle.
– Hankesuunnitelman ja kustannusten hyväksymisen jälkeen Espoon kaupungin tavoitteena on rakentaa kaikki uudisrakennukset sääsuojan alla, mitä ei ole huomioitu aiemmassa tavoitehinnassa.
Rakennushanke liittyy väistötilojen ketjuttamiseen Kirstin päiväkodin osalta. Jos hankkeen toteutusta ei käynnistetä kevään 2016 aikana, tilapäisistä korjausten väistötilajärjestelyistä syntyy kaupungille kustannuksia.
Edellä kuvattu huomioiden pidetään epätodennäköisenä, että hankkeen uudelleensuunnittelulla saataisiin säästöjä. Koska hinta ylittää valtuuston hyväksymän määrärahan, vaaditaan hankkeen aloittamiseen kaupunginhallituksen päätös.
Tässä taas osoitus siitä, että kun kaupungin julkisille rakennukselle annetaan vaikeasti rakennettavia tontteja, ei edullisesti rakentaminen onnistu. Myös sääsuojaus on kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi olennaista. Koska tällä on kiire, hyväksyisin kustannusylityksen.
– Lausunnon antaminen luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta
Ehdotetun lain tarkoituksena on monipuolistaa valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rahoitusvaihtoehtoja ja ottaa käyttöön uusi lyhytaikaisempi korkotukimalli nykyisen 40 vuoden korkotukijärjestelmän rinnalle. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa valtion lisätalousarvioesityksen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2016.
Pohjaesityksessä lausutaan näin:
”Espoo pitää tärkeänä, että uusia ratkaisuja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisen edistämiseksi kehitetään, mutta pitää kymmenen vuoden rajoitusaikaa liian lyhyenä vastaamaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen pitkäaikaiseen kysyntään pääkaupunkiseudulla.”
”Espoon kaupunki pitää hyvänä, että lyhyen korkotuen malliin on haettu ehtoja, joilla kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa saataisiin lisättyä. Samalla tulisi kuitenkin parantaa myös nykyisen 40 vuoden korkotukijärjestelmän ehtoja. Mikäli ehdotetun lyhyen korkotukimallin ehdot ovat paremmat ja asukasvalintakriteerit väljemmät kuin nykyisessä 40 vuoden järjestelmässä, johtaa se kehitykseen, jossa nykyisen korkotukijärjestelmän käyttö vuokra-asuntojen rakentamisessa vähenee entisestään ja korvautuu lyhyellä korkotuella rakennettavilla vuokra-asunnoilla. Tällainen kehitys pienentää voimakkaasti pitkäaikaisten kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa samalla, kun suuri määrä 1960- ja 70 -luvulla rakennettuja valtion tukemia vuokra-asuntoja vapautuu rajoituksista. Korkotukimallien erilaiset asukasvalintakriteerit johtavat helposti myös asuntokortteleiden ja -alueiden välisten erojen kasvuun ja ei -toivotun segregaation lisääntymiseen.”
Lausunnon huoli on perusteltu. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tarvitaan lisää, eikä niiden rakentamisen kannusteita pidä uusien ratkaisujen myötä toisaalla heikentää.
– Lausunnon antaminen luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännön muuttamisesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettua lakia, aravalakia ja avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annettua lakia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2016.
Pohjaesityksessä lausutaan näin:
”Espoon kaupunki kannattaa normaalien valtion tukemien vuokra-asuntojen yleishyödyllisyyssäännösten muuttamista kohdekohtaisiksi, mutta ei usko sen lisäävän merkittävästi 40 vuoden korkotukijärjestelmällä rakennettavien vuokra-asuntojen määrää. Omistajan lainansaajayhteisöön sijoittamille varoille lasketun kohtuullisen tuoton alentaminen kahdeksasta prosentista neljään sekä pitkä rajoitusaika vähentävät kiinnostusta tuottaa valtion tukemia vuokra-asuntoja tällä järjestelmällä. ARA:n toimivallan lisääminen ja mahdollisuus puuttua yleishyödyllisyyssäännösten vastaiseen toimintaan on kannatettavaa.”
Tähän täytyy vielä paneutua tarkemmin.
– Päätökset ja kirjelmät
– Pääkaupunkiseudun vanhusneuvostojen kannanotto ikääntyneiden liikennepalveluista
Kannanotossa todetaan, että pääkaupunkiseudulla asuu 170 000 yli 65-vuotiasta ja heidän määränsä kasvaa. Vanhusneuvostojen mukaan HSL:n ja HKL:n tulee kehittää joukkoliikennettä niin, että ikääntyneiden tarpeet huomioidaan paremmin. Tärkeintä on, että joukkoliikenne on esteetöntä. Sen lisäksi lähibussien reitistö pitää saada pääkaupunkiseudulla kattavammaksi niitä varten, joille liikkuminen on vaikeaa ja pysäkit liian kaukana.
Niille ikääntyneille ja liikuntaesteisille, jotka eivät pysty käyttämään lähibusseja, tarvitaan kutsuperusteisia liikennepalveluja, jotka ovat helposti saavutettavissa, myös ilman tietokoneen käyttöä.
Lisäksi esitetään, että pääkaupunkiseudun kaupunkien tulee käyttää mahdollisuutta sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen myöntämiseen nykyistä laajemmin. Pääkaupunkiseudun vanhusneuvostot tarjoavat myös asiantuntemustaan ikääntyvien liikennepalvelujen kehittämiseen.
Vanhusneuvostot puuttuvat tärkeään asiaan. Valtaosin on kyse HSL:n toimivallassa olevista asioista, joihin Espoo voi toki lausunnoissaan ottaa kantaa. Suoraan kuntien vastuulla ovat sosiaalihuoltolain mukaisen kuljetustuen piiriin kuuluvat matkat, joissa päätösvaltaa on esimerkiksi matkojen määrän ja omavastuun osalta. Kysymme, mikä on Espoossa tilanne näiden matkojen myöntämisen osalta suhteessa a) tarpeeseen ja b) pääkaupunkiseudun muihin kuntiin.
– Asukasfoorumitoiminta vuonna 2015
Toimivia asukasfoorumeja on Espoossa kuusi ja toimintaa on pyöritetty nyt seitsemän vuotta. Raportit osoittavat, että asukasfoorumitoiminta vaihtelee kovasti alueittain. Raporteista näkyy myös, että toiminnan taso riippuu merkittävästi ohjausryhmän jäsenten aktiivisuudesta ja osaamisesta sekä myös kunkin alueen tilojen suomista mahdollisuuksista. Esimerkiksi Sellon kirjaston tilaisuudet ovat tavoittaneet hyvin väkeä, Espoonlahdesta vastaava tila puuttuua.
Asukasfoorumitoiminnan ongelma on, että toiminta on ulkoistettu pienelle asukasfoorumityöryhmälle, eikä sitä riittävästi ohjata kaupungin toimesta. Myös vapaaehtoistyö tarvitsee onnistuakseen johtamista ja koordinointia. Asia nousi esiin myös valtuustoryhmille tehdyssä kyselyssä, jonka vastausten pohjalta on linjattu, että asukasfoorumien toimintaa arvioidaan ja alueellisten toimielinten osalta tehdään vertailua myös muihin kaupunkeihin asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. On selvää, että toiminta ei nyt kaikilta osin vastaa sille asetettuja tavoitteita vaan tarvitaan aktiivista kehittämistyötä parhaiden käytäntöjen pohjalta. Ja tässä on kaupungin otettava aktiivisempaa roolia.