Huomenna tila- ja asuntojaostossa melko lyhyt lista, mutta tärkeitä asioita. Selostuksissa kuullaan pyynnöstäni Jousenkaaren koulun tilannekatsaus. Lapset ja henkilökunta oireilevat ja korjauksia on jo tehty ja suunnitteilla. Hankala tilanne, joka pitää saada pian ratkottua.
Karhusuon koulun hankesuunnitelma on hyväksyttävänä. Prosessi on ollut pitkä ja on haettu mahdollisimman hyvää ratkaisua. Uutta paikkaa ei koululle löytynyt, vaikka jaosto edellyttin sen selvittämistä.
Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Kokouksessa kuultava selostus
Selostuksia tällä kertaa listalla ainoastaan yksi:
– Jousenkaaren koulun tilannekatsaus (Maija Lehtinen)
Koululla on sisäilmaongelmia, joita on korjattu ja lisäkorjauksia suunnitellaan. Vanhemmat ovat todella huolissaan oirehtivien ja sairastavien lastensa puolesta. Henkilöstöstä 8/32 on ilmoittanut oireilevansa sisäilmasta johtuen. Kouluterveydenhoitajan ilmoituksen mukaan oppilaista ilmoittaa oireilevansa 8%, oppilaita yhteensä 328.
Viimeisin tiedote koulun tilanteesta lähti 14.3. Nyt pitää löytyä ratkaisut terveellisen ja turvallisen kouluympäristön turvaamiseksi oppilaille ja henkilökunnalle. Ja asiasta on tiedotettava avoimesti ja reaaliaikaisesti myös vanhemmille. Siksi pyysin asian jaoston listalle.
– Karhusuon koulu ja kirjasto, uudisrakennus, hankesuunnitelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia)
Hankesuunnitelman hyväksymisen lisäksi esitetään päätettäväksi, että hankkeeseen haetaan suunnitteluratkaisua ja toteutusmallia, jolla hankkeen tavoitekustannukset ovat enintään 25 me (kustannusarvio on 27,4 me).
Oppilaspaikan hinta on 39 538 e / oppilaspaikka. 25 milj. euron tavoitehinnalla oppilaspaikan hinta olisi 36 075 e / oppilaspaikka. Oppilaspaikan keskiarviohinta kouluissa on 41 299 e / oppilaspaikka.
Kyseessä on hanke, josta edellytimme 17.8.2015 kokouksessa, että ennen hankesuunnitelman hyväksymistä selvitetään vaihtoehdot toteuttaa tarvittava lisärakentaminen laajempaa aluetta palvelevasti ja kustannustehokkaasti siten, että tarvittavat oppilaspaikat ovat käytössä 2020 mennessä.
Hankesuunnitelmassa selostetaan, että eri vaihtoehtoja on tutkittu, mutta päädytty kuitenkin siihen, että paras paikka koululle on tämä. Hanke on kuitenkin muuttunut siten, että nyt vanhat sisäilmaongelmista kärsineet rakennukset esitetään purettavaksi kokonaan. Lisäksi päiväkoti on erotettu tästä hankkeesta, koska sen saattoliikennettä ei saatu turvallisesti järjestettyä.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on päiväkodin osalta lausunut, että Tilapalvelujen tulee viipymättä osoittaa koulun lähialueelta ratkaisu, jolla puuttuvat ja korvaavat varhaiskasvatuspaikat toteutetaan. Kysyn tästä kokouksessa.
Kyseessä on kaupungin oma hanke, joka pitää siis sisällään yhtenäisen peruskoulun 1-9-luokkalaislle (693 oppilasta) sekä kirjastotilat ja mahdollisuuden nuorisotoimintaan. Käyttöön uusi rakennus on määrä saada kesäkuussa 2020.
Ennen uuden koulun valmistumista joudutaan turvautumaan väistötiloihin. Oppilaat siirtyivät väistöön jo vuoden alussa sisäilmaongelmien takia. Alkuun käytetään Lagstadin koulun tiloja. Viimeistään vuoden 2017 alusta siirrytään Karhusuon koulun urheilukentälle rakennettavaan uuteen kaksikerroksinen väistökouluun, jonne mahtuu 270 oppilasta. Ennen koulu- ja kirjastorakennusten purkamista valmistuu erillinen siirtokelpoinen keittiö- ja ruokasali- ja kirjastorakennus tai vaihtoehtoisesti keittiö- ja ruokasali- ja kirjasto sisältyvät samaan rakennukseen uuden väistökoulun kanssa.
Uusi koulu edellyttää kaksikaistaisen kiertoliittymän rakentamista Gumbölentien, Nupurintien ja Karhuniityntien liittymään. Kyseiseen liittymään on suunniteltu myös Nupurintien alittava alikulku jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Kyseisen liittymän parantamiseksi on tarkoitus käynnistää tiesuunnitelma vuoden 2016 alussa. Rakentamaan voitaisiin päästä vuosina 2018-2019, jos näistä tiesuunnitelmista ei valiteta. Nämä miljoonaluokan tiejärjestelyt olivat yksi syy, miksi halusimme selvittää vielä vaihtoehtoisia paikkoja koululle.
Uusi koulurakennus palvelee alueen asukkaita myös iltakäytössä. Liikuntasali oheistiloineen on lukittavissa erilleen muista tiloista ja sinne on erillinen sisäänkäynti. Toinen asukkaiden käytössä oleva tila on kirjasto ja mahdollisesti ruokasali sen yhteydessä, käden taidon tilat sekä muutama opetustila, joita voi käyttää kokoustilana. Näitä tiloja käytetään myös nuorisotoiminnassa. Kirjastoon tulee kulunvalvontajärjestelmä, joka mahdollistaa omatoimikäytön, kun henkilökuntaa ei ole paikalla. Kirjastoon tulee myös mediapaja, joka varustetaan monipuolisella tietotekniikalla koulun oppilaiden, nuorten ja muiden kuntalaisten käyttöön. Hyvä, että tilojen monikäyttöä on huolella mietitty.
Hankesuunnitelmassa on varauduttu myös kosteudenhallintaan. Kohteelle laaditaan suunnitteluvaiheessa kosteudenhallinta-asiakirja ja urakkavaiheessa kosteudenhallintasuunnitelma. Sääsuojauksella on estettävä kosteudelle arkojen materiaalien kastuminen sateista tai jään ja lumien sulamisesta. Tämä on nykyään käytäntö jo kaikissa kaupungin hankkeissa. Ja pitää ollakin.
Tämä on perusteellisesti valmisteltu hanke, jossa on tehty töitä kustannusten saamiseksi alas valtuuston linjausten mukaisesti. Vaikka lopputulos ei ehkä ole optimaalinen, pidän Pohjois-Espoon koulupaikkojen tarpeen takia tärkeänä, että hanke pysyy aikataulussa. Siksi olen valmis hyväksymään tämän nyt eteenpäin.
– Kamreerintie 5, monitilatoimiston hankesuunnitelman hyväksyminen
Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen noin 140 henkeä työskentelevät tällä hetkellä kolmessa eri osoitteessa. Tiivistämällä henkilöstö Kamreerintielle toimitilaa vapautuu yli 1 200 m2. Monitilatoimistohanke toteuttaa Espoon keskuksen hallinnollisten toimitilojen tilankäyttövisiota. Uudet tilat on määrä ottaa käyttöön elokuussa 2017.
Kamreerintie 5:n tiloja hallinnoivan Kiinteistö Oy Espoon Asematorin omistavat Citycon ja Espoon kaupunki. Uutta työskentelytapaa tukevat tilat suunnitellaan käyttäjä- ja toimintalähtöisesti nykypäivän teknologiaa hyödyntäen. Espoon Talouspalveluiden tilojen tehostaminen ja nykyaikaistaminen tehdään vapaaehtoisena pilottikohteena.
Kustannustavoitteeksi on asetettu toteutuneiden pilottikohteiden kustannusten perusteella 1 100 e/m². Huoneistoneliöitä on 2 172 htm², jolloin hankkeen rakennuskustannukset ovat yhteensä 2,39 me. Vuoden 2016 investointiohjelmassa hallinnon tilatehokkuuden parantamiselle on varattu 2 me/v vuosille 2016 – 2020.
Rakennukselle on tehty rakennus- ja talotekninen kuntoarvio toimenpide-ehdotuksineen. Muutosten yhteydessä parannetaan ilmanvaihtoa ja sisäilmanlaatua, jonka kustannusten jaosta on sovittava Kiinteistö Oy Espoon Asematorin kanssa. Samalla tehtävää ikkunaremonttia ei ole laskettu monitilatoimistomuutoksen kustannustavoitteisiin, vaan se on puhtaasti Kiinteistö Oy Espoon Asematorin kustannus.
Kamreerintie 5:ssa työskenteleville on osoitettava terveelliset ja turvalliset väistötilat remontin ajaksi. Osa henkilöstöstä voi siirtyä osoitteeseen Kamreerintie 2 Espoon Tietotekniikkapalveluilta vapautuviin tiloihin. Pelastuslaitokselta vapautuu marraskuussa 2016 osoitteessa Itätuulentie 2 tiloja, jotka ovat käytettävissä, jos ne todetaan turvallisiksi ja terveellisiksi. Väistö kestää remontin ajan eli 7-8 kk.
Palveluliiketoimen johtokunta on hyväksynyt Kamreerintie 5 monitilatoimiston hankesuunnitelman 16.12.2015.
Tämä on hyvä hanke, joka lisää kaupungin tilatehokkuutta.
– Tilakeskus-liikelaitoksen vuoden 2015 tilinpäätöksen hyväksyminen
Tilikauden tulos oli 14,6 me ylijäämäinen ja toteutuneet investointimenot olivat 117,8 me (budjetti oli 129,1 me).
Valmistuneet uudisrakennus- ja peruskorjaus-, laajennus- sekä perusparannuskohteet:
– Painiityn päiväkoti ja avoin päiväkoti
– Jorvin bussinkuljettajien taukotila ja WC
– Merisaappaan koulu ja Espoonlahden lastenkoti / peruskorjaus
– Leppävaaran uimahalli / peruskorjaus ja maauimala
Valmistuneet väistötilat ja lisätilat:
– Kirstin siirtokelpoinen väistökoulu
– Mattlidens skolan lisätilat
– Päivänkehrän koulun väistötilat (Kuitinmäen kenttä)
– Rödskogs skolan väistötilat
– Pohjois-Tapiolan koulun väistötilat
– Suvelan asukaspuiston väistötilat Kirstin kouluun
Valmistuneet elinkaarta jatkavat hankkeet ja palveluverkon vaatimat muutostyöt:
– Mankkaan yläasteen koulu / elinkaarta jatkava hanke
– Viherlaakson terveysasema / elinkaarta jatkava hanke + palveluverkkomuutostyöt
– Kalajärven Ruskatalon tilojen palveluverkkomuutostyöt
– Taavinkodin muistipalvelukeskuksen palveluverkkomuutostyöt
– Aallonhuipun päiväkoti / elinkaarta jatkava hanke
Kaupungin rakennusomaisuutta on entisestään keskitetty Tilakeskus-liikelaitokselle. Liikelaitokseen siirrettiin Suurpellon päiväkoti, Kiinteistö Oy Opinmäen Kampuksen ja Asunto Oy Espoon Klariksentie 2:n oman pääoman sijoitukset Suurpellon taseyksiköstä sekä peruskaupungin omistamat Kiinteistö Oy Espoon sairaalan, Espoon Elä ja Asu Oy:n ja Kiinteistö Oy Opinmäen Kampuksen osakekannat.
Tämän vuoden alusta Tilakeskus-liikelaitos ja Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitos yhdistettiin. Yhdistymisellä tavoitellaan tuottavuuden kasvua sekä säästöjä 6 me edestä vuosina 2016 ja 2017. Ensimmäisen vuoden arvioidaan olevan haastava paitsi tuottavuus- ja säästötavoitteiden osalta, myös organisaatioiden yhdistymisen ja uuden liikelaitoksen identiteetin luomisen osalta. Liikelaitos velkaantuu tilikauden 2016 aikana suhteessa peruskaupunkiin, koska toiminnasta saatava rahavirta ei riitä kattamaan investointitasoa. Esimerkiksi Kirstin siirtokelpoisen koulun vuosivuokra on 1,5 me.
Tilakeskus-liikelaitoksessa henkilömäärä oli vuoden 2015 lopussa 91. Tilapalvelut-liikelaitoksessa on vuoden 2016 alusta palveluksessaan 649 henkilöä.
Haasteita ei tule puuttumaan, mutta liikelaitosten yhdistäminen tuo onnistuessaan mahdollisuuden kehittää tilahallintaa kokonaisuutena, jolloin toivottavasti päästään myös sisäilmaongelmissa nykyistä paremmin ennaltaehkäisemään hätäväistöjen tarvetta. Se vaatii toki riittävästi rahaa elinkaarta pidentäviin ja muihin korjauksiin.
– Tilapalvelut-liikelaitoksen käyttösuunnitelma vuodelle 2016
Vuoden 2016 sitovat tulostavoitteet ovat:
– Liikelaitoksen vuoden 2016 tulostavoite on 15,9 me ylijäämäinen tulos ennen varauksia.
– Liikelaitoksen talonrakennusinvestointien hankkeiden toteutuminen valtuuston päättämän talousarvion sekä taloussuunnitelman investointiohjelman aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.
Vuoden 2016 käyttösuunnitelman investointimenot ovat 94,7 me, josta uudisrakentamisen talonrakennusinvestoinnit ovat 68,5 me, sisältäen 7,2 me elinkaarta jatkaville hankkeille.
Sisäilmakorjauksiin varattujen rahojen riittävyys huolettaa edelleen. Korjaushankkeita joudutaan karsimaan joka vuosi ja se johtaa siihen, ettei pienillä korjauksilla enää selvitä. No tämän vuoden talousarviosta päätettiin joulukuussa ja nyt joudutaan elämään sen mukaan. Tilojen kokonaishallinnan näkökulmasta palveluverkkotarkastelu olisi olennainen.