Tässä huomisen kaupunginhallituksen kokousasiat avattuna. Pitkä lista ja monta tärkeää asiaa, mm. Raide-Jokeri, esteettömyysohjelma, vastaus valtuustokysymykseen koulujen sisäilmaongelmista sekä otto-oikeuden käyttö Jousenkaaren koulun väistöstä. Tällä kertaa postauksestakin tuli pitkä, toivottavasti olennainen erottuu joukosta. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Teknisen lautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)

Jarkko Korpi (ps) on muuttanut pois Espoosta.

– Ympäristölautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)

Maria Taipale (ps) on muuttanut pois Espoosta.

– Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Asunnot Oy:n otettavalle lainalle vuokra-asuntokohteiden kertalyhenteisten lainojen osittaista jälleenrahoittamista varten (Kv-asia)

Espoon Asunnot anoo Espoon kaupungilta omavelkaista takausta noin 12 me tasalyhenteiselle lainalle 15 vuodeksi. Kyse on lainojen uudelleenjärjestelystä, takaisinmaksuaika on sama kuin alkuperäisillä lainoilla.

– Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiön lainalle (Kv-asia)

Hankesuunnitelman mukaan keskuskeittiön rakentamiskustannukset ovat 17,78 me. Rakentamisaikana kustannustaso saattaa nousta ja sen lisäksi rakennuskustannusten arvonlisävero on rahoitettava kunnes saadaan takaisin verottajalta. Tämän takia omavelkaista takausta haetaan 19,6 me lainalle.

– Vuoden 2016 huhtikuun kuukausiraportti (Kv-asia)

Valtuuston päättämän alkuperäisen talousarvion mukaan kaupungin vuosikate on 115,5 me (tavoitetaso 180 me) ja tilikauden tulos 19 me alijäämäinen. Toimialojen ennusteiden mukaan toimintakate ja vuosikate olisivat toteutumassa 4,5 me heikompana. Niissä on kuitenkin ylivarovaisuutta (erityisesti henkilöstökulujen ennusteissa ylivarauksia). Kaupunkitasolla katteiden arvioidaan toteutuvan 15 me parempana kuin valtuuston alkuperäinen päätös.

Muutamia poimintoja raportista:

– Verotulojen kasvu edellisvuoteen on 4,4 me eli käytännössä lähellä 0 %. Kun valtionosuudet lasketaan mukaan, on kokonaisverorahoituksen kasvu 2,3 %.

– Henkilöstön osalta erityisesti sosiaali- ja terveystoimen ja siellä perhe- ja sosiaali-palvelujen henkilöstömäärä on kasvanut vuoden aikana, yhteensä 145 henkilöllä. Myös sivistystoimen henkilöstömäärä on kasvanut vuoden aikana sadalla.

– Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksut nousivat maaliskuun alussa, muttei maan hallituksen mahdollistaman maksimin mukaan, koska lautakunta torppasi virkamiesten esityksen. Se alentaa tuloja noin 2 me/vuosi. Tulojen vajausta pyritään kattamaan menovähennyksin. Kysyn, mitä nuo menovähennykset käytännössä ovat.

– Työttömien määrä on kasvanut vuoden aikana 7,7 %. Pitkäaikaistyöttömien voimakas kasvu (+33,2 %) lisää työmarkkinatuen menoja, ylityksesi arvioidaan 1,9 me. Sosiaali- ja terveystoimen koko vuoden ennuste on 1,7 me alijäämäinen kasvaneiden työmarkkinatuen menojen sekä asiakasmaksutulojen pienenemisen takia.

– Sivistystoimessa menojen arvioidaan ylittyvän 1, 2 me. Kotikuntakorvaukset muissa kunnissa koulua käyvistä oppilaista nousevat 2 me vuodelle 2016. Ylityksestä noin 1 me katetaan TATU-toimenpiteillä. Tämä kuulostaa paljolta, kysyn mitä toimenpiteet ovat.

– Kevätkuukausina päivähoitopaikka järjestettiin keskimäärin 580 lapselle yli ennakoidun. Lapsia on siirtynyt ennakoitua enemmän kotihoidon tuelta kunnalliseen ja yksityiseen varhaiskasvatukseen.

– Kaupunginkirjaston kävijä- ja koko kirjaston lainausmäärät ovat laskeneet 2%. Erityisesti Kirjasto Omenan saavutettavuus on kärsinyt ympäristön rakentamisesta. Sen sijaan lähikirjastojen kävijä- ja lainausmäärät ovat kasvaneet voimakkaasti.

– Kiinteistönhoidossa valmistellaan alueen 2 ulkoistusta. Lisäksi kattolumien ja talvikunnossapidon sekä IV-puhdistusten kilpailutukset ovat valmisteilla. Kysyn milloin on tulossa päätöksentekoon.

– Tilapalveluissa sisäilmaprosessin päivitys jatkuu ja samalla on neuvoteltu työterveyden ja ympäristöterveyden kanssa sisäilmakäytänteistä. Tärkeää, että tässä päästään eteenpäin.

Liitteenä myös tulostavoitteiden seuranta. Olemme vuosittain kiinnittäneet huomiota siihen, että tavoitteiden seurantaan tarvitaan selkeät ja konkreettiset mittarit. Toivottavasti seuraavalla kaudella tähän päästään.

– Uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset vuonna 2016

Kaupungin organisaatiossa tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jotka edellyttävät henkilöstörakenteen tarkistamista. Nyt tuodaan päätettäväksi yhteensä 13 uuden viran ja toimen perustaminen sekä 45 virkaa ja toimea koskevaa muutosta ja lakkautusta. Uusista viroista ja toimista 12 on teknisluonteisia vakanssien perustamisia, joista ei aiheudu pysyviä kustannusvaikutuksia tai henkilöstömäärän kasvua.

Vakanssien muutoksissa ilahduttavaa on kahden kestävän kehityksen projektikoordinaattorin vakinaistaminen suunnittelijoiksi. Tilapalveluissa saadaan vahvistusta sisäilmakorjauksiin yhden rakenneinsinöörin verran.

– Raide-Jokerin hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia)

Päätösesitys kuuluu:

– hyväksytään Raide-Jokerin hankesuunnitelma
– kehotetaan jatkamaan suunnittelua ja toteuttamaan hanke niin, että kustannusarvio on yhteensä 275 me, josta Espoon osuus 66,6 me
– päätetään, että hanke rahoitetaan budjettivaroin ja toteutusedellytykset varmistetaan budjetin hyväksymisen yhteydessä.

Koska hanke on suuri ja merkittävä, referoin listatekstiä vähän pidemmin:

Hankesuunnitelman ovat teettäneet yhteistyössä Helsingin ja Espoon kaupungit, Liikennevirasto ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Se esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja tekniselle lautakunnalle 20.1.2016.

Raide-Jokeri on lähivuosien keskeinen seudullinen maankäytöllinen ja liikenteellinen investointihanke, joka mahdollistaa merkittävän tiivistämis- ja täydennysrakentamispotentiaalin radan ympäristössä. Raide-Jokeri parantaa poikittaisen liikenteen palvelutasoa ja lisää joukkoliikenteen luotettavuutta. Espoossa se parantaa erityisesti Leppävaaran, Otaniemen ja Keilaniemen saavutettavuutta ja lisää siten alueiden vetovoimaa myös työpaikka-alueina.

Valtion ja Helsingin seudun kuntien kesken neuvottelemassa maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL -sopimuksessa 2016 – 2019 Raide-Jokerin toteuttaminen on yksi liikennettä koskevista toimenpiteistä, joilla pyritään edistämään sopimuksen keskeisiä tavoitteita eheästä yhdyskuntarakenteesta, yhteisvastuullisesta asuntopolitiikasta ja toimivasta liikennejärjestelmästä.

Laajalahden Natura-alueeseen kohdistuvista vaikutuksista on tehty erillinen Natura-arviointi sekä yhteisvaikutusten arviointi alueen muiden hankkeiden kanssa (mm. Kehä I). Raide-Jokerin ei ole todettu heikentävän Natura-alueen olosuhteita.

Raide-Jokerin radan kokonaispituus on noin 25 km, josta noin 16 km sijoittuu Helsingin alueelle ja 9 km Espooseen. Linja on koko osuudeltaan kaksiraiteinen ja rata on sijoitettu pääosin omalle ajouralle. Raide-Jokeri korvaa bussilinjan 550. Vuoroväli on arkisin ruuhka-aikoina 5 minuuttia ja päivällä 10 minuuttia.

Raide-Jokeri -linjalle on suunniteltu 33 pysäkkiparia. Espoo esittää hankesuunnitelman pysäkkien lisäksi jatkosuunnittelussa tutkittavaksi uuden pysäkin lisäämistä Perkkaantielle. Pysäkin vaikutusalueelle on suunniteltu lähivuosina voimakasta asuinrakentamista, mutta pysäkin lisäämisen vaikutuksia koko linjan liikennöintiin pitää tarkastella huolellisesti.

Hankearvioinnissa matkustajamääräksi on arvioitu noin 88 000 matkustajaa arkivuorokaudessa vuonna 2025 ja noin 102 000 matkustajaa vuonna 2040. Linjan muuttamisen bussilinjasta raitiolinjaksi arvioidaan kasvattavan matkustajamääriä noin 35 %:lla vuoden 2025 tilanteessa ja noin 40 %:lla vuoden 2040 tilanteessa.

Raide-Jokerin kalustotarve on 22 kpl 45 metrin vaunuja tai 26 kpl 30 metrin vaunuja sekä lisäksi kolme varavaunua. Kaluston kokonaisinvestoinniksi on arvioitu 85–95 me.

Yhteenveto hankkeen kustannuksista:

Rataosuus
Helsinki (valtion rahoitusosuus vähennettynä) 123,9
Valtion rahoitusosuus 54,6
Espoo (valtion rahoitusosuus vähennettynä) 66,6
Valtion rahoitusosuus 29,4
Yhteensä 274,5

Varikot
Helsinki 49,5
Espoo 14,9 (sijainti Laajalahdessa Turunväylän ja Kehä I:n risteyksen kupeessa)

Muut väyläjärjestelyt
Helsinki 9,8
Espoo 1,8 (lähinnä liittymäjärjestelyjen parantamista välttämättömiä toimia laajemmin)
Valtio (Kehä I)*13,2 (neuvotelut Espon ja valtion välillä kesken)

Kalusto
Helsinki 95  (vaikuttaa Espoon talouteen HSL:n infrakorvausjärjestelmän kautta)

Koko hanke yhteensä 458,7

Helsinki (valtion rahoitusosuus vähennettynä) 278,2
Espoo (valtion rahoitusosuus vähennettynä) 83,3
Valtio (sis. Kehä I) 97,2

Merkittävin hankesuunnitelman ulkopuolinen väyläjärjestely Espoon puolella on edellä mainittu Kehä I:n Laajalahden kohdalla oleva tasauksen muutos. Se kuuluu erillisiin Uudenmaan ely-keskuksen maanteiden kehittämishankkeisiin, eikä sitä ole sen vuoksi sisällytetty hankkeen kustannuksiin. Kustannusjaosta on tarkoitus sopia erikseen käynnissä olevassa tiesuunnitelmaprosessissa. Koska Kehän tasauksen laskeminen tulisi joka tapauksessa tulevaisuudessa tehtäväksi, Espoon näkemys on, että kustannus kuuluu valtiolle.

Tämän aikataulusta kysyn tarkemmin. Tiesuunnitelmaan liittyy myös Turvesuontien ja Kehä I:n muuttaminen eritasoliittymäksi.

Käyttö- ja liikennöintikustannukset:

Raide-Jokerin infran kunnossapitokustannuksiksi on arvioitu 1,6 – 2 me vuodessa. Vastaavasti runkolinjan 550 nykyisen infran kunnossapidosta on arvioitu säästyvän noin 0,5 me vuodessa, jolloin vuosittainen kunnossapitokustannusten kasvu olisi 1,1–1,5 me.

Raide-Jokerin arvioidut liikennöintikustannukset ovat noin 17,9 me vuodessa vuosina 2025–2040. Runkolinjan 550 arvioidut liikennöintikustannukset ovat vastaavasti noin 14,7 me vuodessa. Hankearvioinnin perusteella Raide-Jokeri kuitenkin lisää joukkoliikenteen käyttöä, ja lipputulojen kasvuksi on vuonna 2025 arvioitu 1,3 me. Vuosina 2025 – 2040 vuosittaiseksi liikennöintikustannusten nettokasvuksi on siten arvioitu 2,3 me.

Raide-Jokerin kunnossapito ja käyttö ovat kalliimmat kuin bussijokerilla, mutta kustannusten matkustajanousua kohti on alussa arvioitu olevan nykytasolla ja laskevan vuoteen 2040 mennessä runsaat 15 % matkustajamäärien kasvun myötä.

Raide-Jokerin hyötyinä liikenteen näkökulmasta ovatkin mm. parantuva joukkoliikenteen täsmällisyys ja vertailuvaihtoehtoa parempi matkustajakapasiteetti sekä sitä kautta paraneva palvelutaso linjaa ympäröivällä vyöhykkeellä. Joukkoliikenneyhteydet paranevat myös vyöhykkeeltä säteittäisiin suuntiin, sillä linjaa käytetään merkittävästi liityntäyhteytenä lähijuniin ja metroon. Merkittävimmät yhteiskuntataloudelliset hyödyt liittyvätkin joukkoliikennematkustajiin kohdistuviin matka-aika- ja palvelutasohyötyihin (197,3 me).

Kannattavuuslaskelman perusvaihtoehdossa Raide-Jokerin hyöty-kustannussuhde on 0,7 toteuttamisvuodelle 2025 arvioituna. Suhde jää alle yhteiskuntataloudellisen kannattavuusrajan (1,0), mutta on samansuuruinen muiden viimeaikaisten raidehankkeiden tulosten kanssa (Länsimetron jatke ja Kaupunkirata).

Raide-Jokerin hyödyt kaupungin kannalta perustuvat pitkälti maankäytöllisiin hyötyihin, joita uusi raitiotie mahdollistaa. Raide-Jokerin linjan vaikutusvyöhykkeellä on käynnissä olevaa asemakaavoitusta noin 581 000 k-m², mikä vastaa noin 12 900 asukasta. Tästä valtaosa tullee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi MAL-sopimuskauden 2016–2019 aikana. Jo lainvoimaistuneiden asemakaavojen alueella Keilaniemessä ja Perkkaalla on kaavavarantoa 6800 asukkaan tarpeisiin. Lisäksi asemakaavoituksen alustavissa visioissa vaikutusvyöhykkeelle on hahmoteltu asumista 3000 asukkaalle.

Edellä oleva huomioon ottaen HSL:ssä on arvioitu, että Raide-Jokerilla on noin 2,5 %:n korotusvaikutus matkalippujen hintoihin. Korotustarve perustuu HSL jäsenkunnille kohdistuvaan infrakustannusten kasvuun. Vihreät ovat jo pitkään aktiivisesti vaatineet eri yhteyksissä inrakorvausperusteiden uudelleen tarkastelua, jotta suuret lipunhintojen korotukset voidaan estää.

Espoon maksuosuus kasvaa Raide-Jokerin myötä ensimmäisen vuoden osalta 2,37 me. Vaikutus pienenee jonkin verran seuraavina vuosina poistettavan pääoman ja korkokulujen pienentymisen myötä.

Raide-Jokerin toteuttamisen edellyttämien asemakaavan muutosten valmistelu on käynnissä sekä Helsingissä että Espoossa. Tavoitteena on tuoda kaavamuutokset päätöksentekoon vuoden 2016 aikana. Raide-Jokerin varrelle syntyvien uusien asuntotuotantoa lisäävien kaava-alueiden kaavamuutokset toteutetaan kaavoituksen työohjelman puitteissa.

Raide-Jokerin toteuttamisen tavoiteaikataulu on rakentamisen käynnistäminen soveltuvin osin jo vuonna 2017. Raide-Jokerin rakentamisajaksi on arvioitu noin neljä vuotta. Alustavan aikataulun mukaan Raide-Jokerin operointi voisi alkaa arviolta elokuussa 2021.

Vaikka hanke tuo lyhyellä aikavälillä lisäkustannuksia, se on syytä nähdä pitkän tähtäimen investointina kestävään kaupunkirakenteeseen ja liikkumiseen. Raide-Jokerin toteuttaminen on edellytys pikaratikkaverkoston rakentamiselle Espoossa. Mm. Suurpellon suunnittelu perustuu keskeisesti siihen, että alueen halki kulkee pikaratikka. Raide-Jokeri on myös tärkeä seudullinen yhteishanke, jossa Espoon kannattaa olla mukana, varsinkin kun valtiokin on saatu osarahoittajaksi.

– Valtuustokysymys koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi sekä tarvittavan lisätilan rakentamiseksi kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin (Kv-asia)

Olin keskeisesti valmistelemassa tätä valtuustokysymystä, joka jätettiin kaikkien valtuustoryhmien puheenjohtajien nimissä. Sen allekirjoitti peräti 56 valtuutettua ja samassa kokouksessa käytiin asiasta kolmen tunnin keskustelu. Valtuuston tahtotila on siis harvinaisen selvä: Koulut on saatava kuntoon.

Vastaus on kattava ja perusteellinen ja antaa kaivattua tietopohjaa etsiä kehysneuvotteluissa ratkaisu, jolla koulukorjauksiin varataan riittävät resurssit. Ohessa muutamia keskeisiä pointteja vastauksesta. Hyvä että nämä on nyt virallisesti todettu ja koottu yhteen virkamiesten toimesta:

– Espoossa on 220 päiväkotia ja 149 koulua. Tilapalvelut pyrkii vuosittain korjausvelan kasvun pysäyttämiseen. Korjausvelan kasvun pysäyttämistä vaikeuttaa Espoon väkiluvun kasvusta johtuva uudisrakentamisen tarve, joka johtaa rahojen riittämättömyyden vuoksi peruskorjausten lykkäämiseen. Kun peruskorjausinvestointeja lykätään tai rakennetaan uutta, korjausvelka kasvaa. Vuosikorjausohjelmaa laadittaessa joudutaan vuosittain priorisoimaan korjauksia, jotta määrärahat riittävät kiireellisiin ja välttämättömiin korjauksiin.

– Sähköinen huoltokirja on otettu käyttöön ja seuraavaksi käynnistetään rakennusten kohdekohtaisten huolto-ohjelmien laadinta ja kunnossapidon pitkän tähtäimen PTS-suunnittelu.  PTS-suunnitelmien avulla pystytään ennakoimaan paremmin rakennusten korjaamiseen tarvittava määräraha tulevaisuudessa. Rakennuskohtaisten PTS-suunnitelmien avulla muutetaan korjaustoiminnan painopistettä enemmän ennakoivaan kunnossapitoon. Tämä vaatii kuitenkin nykyistä enemmän korjausmäärärahoja sekä sen, että peruskorjauksia ei investointikaton vuoksi lykätä liian montaa vuotta eteenpäin.

– Yhdessä toimialojen kanssa on aloitettu yhteisen tila- ja palveluverkon kehitysprojekti, jossa päivitetään 2010 laadittu palveluverkko-ohjelma ja tehdään koko Espoon laajuinen tila- ja palveluverkkoselvitys. Palveluverkon tehostamiseksi selvitetään mitkä päiväkodit ja koulut voidaan peruskorjauksen yhteydessä laajentaa ja mistä voidaan kokonaan luopua. Palveluverkon kehittäminen johtaa pienien yksiköiden vähenemiseen ja tilojen monikäyttöisyyden tehostamiseen ja käyttöasteen parantamiseen.

– Menettelytapaohjeita sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi on päivitetty. Tilapalveluiden tavoitteena on sisäilmaongelmien nopea ja tehokas ratkaiseminen, jotta väistötilojen tarve vähenee. Toiminnassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota siihen, että korjaustyöt käynnistyvät nopeasti, viestintä on oikea aikaista ja että teetettävät tutkimukset tukevat nopeaa päätöksentekoa. Tilapalveluissa on aloitettu asiakkuuksien kehittämisprojekti, ja nimetyt asiakaspäälliköt ovat jatkossa mukana sisäilmakohteissa merkittävässä roolissa tukemassa avointa tiedon kulkua ja yhteistyötä eri osapuolien kanssa.

– Aiempien vuosien aikana kasvanutta korjaustarvetta on vaikea saada lyhyellä aikajänteellä alenemaan, joten elinkaarta jatkaviin hankemäärärahoihin tarvittaisiin vuosittain lisärahoitusta. Nykyinen määräraha on 6,7 me, joka kohdistetaan akuuteimpiin korjauksiin. Jotta saisimme aikaa korjata tilannetta, elinkaarta jatkaviin korjauksiin tarvittaisiin lisää vähintään 50 %.

– Investointikatto johtaa voimakkaaseen investointien priorisointiin ja karsintaan. Kun korjausvelka vuosittain kasvaa ja samalla alennetaan investointien määrää, vähennetään peruskorjausten toteuttamisen mahdollisuutta. Korjausvelka kasvaa koska suunniteltujen hankkeiden väliin tulee uusia hankkeita, jotka siirtävät suunniteltuja peruskorjauksia tai korjauksiin käytetyt määrärahat eivät ole riittävät. Tämä johtaa entisestään kasvaviin sisäilmaongelmiin ja väistötilojen tarpeeseen. Sivistystoimi on tuonut investointilistan karsinnassa esiin sen, että investointilistauksesta puuttuu useampia tärkeitä hankkeita. Listalle on nostettu palveluverkon kannalta kaksi merkittävää alueellista koulua, Karhusuon koulu ja Nauriskasken koulu ja päiväkoti. Nämä ovat sivistystoimen palveluverkon kannalta ehdottoman tarpeellisia. Investointilistalla olevat hankkeet ovat kaikki tarpeellisia joko kuntoarvionsa tai toimialan palveluverkkosuunnitelman mukaan. Jo pelkästään noiden yllä mainitun kahden koulun lisääminen listalle aiheuttaa investointikaton ylittymisen vuosina 2020 – 2023 noin 3-4 me.

– Tilapalveluilla on tällä hetkellä vuokrattuna leasing-sopimuksilla kaksi väistötilaa, jotka tulevat sopimuksen päättymisen jälkeen lunastettavaksi kaupungin omistukseen. Näiden väistötilojen kuukausivuokra on 116 764 e / kk ja niiden lunastushinta on 3 009 352 e. Väistötiloina toimivat myös Kutojantien ja Rehtorintien kiinteistöt. Kutojantie on vuokratila, jonka keskivuokra 1.1.2017 on 11,64 e / m2/ kk. Rehtorintie on kaupungin omistuksessa.

– 10 vuoden investointiohjelmassa on huomioitu koulujen, päiväkotien ja muiden kaupungin kohteiden korjaustarpeen määrärahat ja uudiskohteet. Jos palveluverkon ja toisaalta myös kohteen kuntoarvion mukaan esitetyt kaikki sivistystoimen investointihankkeet haluttaisiin toteuttaa, investointikaton tulisi olla vuonna 2017 noin 5 me, 2018 noin 18 me, vuonna 2019 noin 44 me, vuosina 2020 – 2021 noin 35 me, vuonna 2022 noin 17 me ja vuonna 2026 noin 4 me suuremmat.

– Vuoden aikana syntyneet yllättävät korjaustarpeet vaikuttavat suunnitellun korjausohjelman toteuttamiseen ja korjausten aikataulussa pysymiseen. Yllättävät korjaukset siirtävät aina muita suunniteltuja korjauksia vuosia eteenpäin. Näin on käynyt esimerkiksi Jousenkaaren koulun ja Niipperin koulun osalta, joiden peruskorjausta on jouduttu aikanaan siirtämään määrärahojen puuttuessa. Peruskorjausten lykkääminen on aina tietoinen riski. Jotta voisimme reagoida yllättäen vuoden aikana nouseviin korjaus- ja väistötarpeisiin, vaikuttamatta investointilistalle sijoitettuihin hankkeisiin määrärahareserviä tulisi olla vähintään noin 10,0 me/v.

Toivottavasti kaupunginjohtaja ottaa nämä realiteetit huomioon omissa kehys- ja talouasarvioesityksissään.

– Valtuustokysymys Matinkylän terveyspalvelujen siirrosta Tapiolaan ja Puolarmetsän terveysaseman Ison Omenan palvelutorille (Kv-asia)

Demarit tekivät valtuustokysymyksen asiasta, joka käsiteltiin jo kertaalleen kaupunginhallituksessa. Vastauksessa on selostettu vielä kerran perusteellisesti, miten päätöksenteko on edennyt ja miksi. Minusta on tehty perusteltuja päätöksiä, mutta viestintä ei ole onnistunut, minkä takia asia tuli matinkyläläisille yllätyksenä. Kyse on siis lyhyestä väistöstä Tapiolaan, jonka jälkeen Matinkylän terveysaseman palveluita käyttävät pääsevät takaisin tutulle  peruskorjatulle terveysasemalle.

Kysymykseen liittyi myös se, että sopimus Puolarmetsän terveysasemapalvelujen järjestämisestä tehtiin Mediverkon kanssa ja kun Mehiläinen osti Mediverkon, siirtyi sopimus mukana. Kaupungin ja Mediverkon välillä solmittu sopimus ei salli tällaisessa tilanteessa sopimuksen purkua. Kaupungilla on sen sijaan mahdollisuus irtisanoa sopimus 6 kk irtisanomisajalla. Puoli vuotta on kuitenkin liian lyhyt aika saada terveysasemaa toimimaan omana työnä.

– Valtuustokysymys Pohjois-Espoon poikkeuslupakäytännöstä (Kv-asia)

Ulf Johanssonin (Vårt Esbo) kysymys Pohjois-Espoon poikkeuslupakäytännostä ja erityisesti Bodomjärven ympäristön poikkeuslupamenettelystä sekä uusien rakennusten tyylistä ja väristä.
Valtuustokysymyksessä mainitaan esimerkkinä Kunnarlantien varrella oleva vuonna 2014 valmistunut vaaleanpunainen kivitalo.

Vastauksessa selostetaan perusteet, joilla lupa on aikanaan myönnetty. Lisäksi todetaan, että Pohjois- ja keskiosien yleiskaavan suunnittelutyön edetessä kaupunkisuunnittelukeskuksessa on erityisesti tarkasteltu ja tarkennettu edellytyksiä, miten ja milloin suunnittelutarveratkaisuja ja poikkeamisia voidaan puoltaa ja käytännössä linjaa on tiukennettu. Lisäksi huomioidaan maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus ja se täyttyvätkö muut yleiset rakentamisen edellytykset.

– Valtuustokysymys Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta (Kv-asia)

Leena Luhtasen (sd) kysymys. Tähän ei vielä ole vastausta. Asia tulee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston käsittelyyn 6.6.

– Viherlaakso eteläinen, asemakaavan muutoksen ja maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 150518, 61. kaupunginosa Henttaa

Asemakaavanmuutosalue sijaitsee Viherlaaksossa Turuntien eteläpuolella Kavallinmäellä. Paikalle tulee liike- ja toimistorakennusten tilalle 4-kerroksinen kerrostalo.  Tontin länsireunassa olevan tehdaskiinteistön vanhin osa suojellaan. Se on rakennettu 1930-luvun puolivälin jälkeen guttaperkkatehtaaksi. Tarkka rakentamisajankohta ja suunnittelija eivät ole tiedossa.

Tämä on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti.

– Vastaus oikaisuvaatimuksiin, jotka koskevat kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston muutettua päätöstä myydä kaksi tonttia Keilaniemestä

Kurt Byman (sit.) ja yksityishenkilö jatkavat taistelua Keilaniemen tornien myyntipäätöksen kumoamiseksi. Oikaisuvaatimusten mukaan päätös on tehty vastoin markkinalain säännöksiä, kun tonttien myyntiä ei ole kilpailutettu julkisella tarjouskilpailulla. Kaupunginhallituksen vastauksessa perustellaan, miksi on toimittu niin kuin on toimittu.

Edellisessä kaupunginhallituksessa käsittelimme samansisältöisiä valituksia. Tämä asia ratkeaa siis lopulta oikeudessa.

– Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin esteettömyysohjelman hyväksyminen

Esteettömyysohjelmaa olemme kiirehtineet moneen otteeseen, hyvä että vihdoin tulee päätettäväksi.

Päätösesitys on, että kaupunginhallitus hyväksyy ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle.

Esteettömyysohjelmassa määritellyillä tavoitteilla tähdätään Espoon kehittämiseen, palveluiden tuottamiseen, rakentamiseen ja korjaamiseen kaikille asukkaille esteettömäksi. Esteettömän ympäristön ja palveluiden edistämiseen pyritään eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja vuorovaikutteisella suunnittelulla, jossa käyttäjäkeskeisyys on otettu huomioon.

Vuoteen 2020 mennessä on tarkoitus rakentaa ja parantaa kaupungin palveluita, työpaikkoja, yleisiä alueita, julkisia ja yksityisiä palvelurakennuksia ja joukkoliikenteen ratkaisuja esteettömiksi ja saavutettaviksi. Erityisesti palveluita ja tiedonsaantia tuotetaan kaikille toimiviksi ja saavutettaviksi. Tavoitteiden saavuttamisessa keskeisellä sijalla on eri osapuolten ja eri toimialojen sekä tulosyksiköiden sitoutuminen esteettömyysohjelman toimeenpanoon talous- ja toimintasuunnitelmien resursoinnilla taloussuunnitelman puitteissa.

Esteettömyyden edistämistä edesauttaa poliittisen päätöksenteon ja kaupungin johdon sitoutuminen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi. Toivottavaa olisi, että eri toimialojen taloussuunnitelmiin osoitettaisiin erillinen rahoitus esteettömyydelle ja saavutettavuudelle. Lisäksi kaupungin eri toimialojen ja niiden tulos- ja toimintayksiköiden poikkihallinnollista yhteistyötä on syytä kehittää edelleen siten, että esteettömyyttä ja saavutettavuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Fyysisen ympäristön lisäksi tulee tarkastella myös psykososiaalisen (asukkaat, asiakkaat, työntekijät) esteettömyyden toteutumista.

Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Vammaisneuvosto seuraa ohjelman etenemistä.

Ohjelma on hyvin laadittu ja nyt on tärkeää, että se saadaan muuttumaan todeksi. Valtuustossa viime maanantaina kannatin Liisa Kivekkään (sd) toivomusta, että ohjelma viedään valtuuston päätettäväksi. Toivomus hyväksyttiin yksimielisesti. Kyllä tämä ohjelma minusta ansaitsisi valtuustotason hyväksymisen  ja sitä kautta sitoutumisen.

– Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan tarkistaminen

Ympäristönsuojeluviranomaisen taksaa esitetään tarkistettavaksi siten, että nykyisin rakennusvalvonnan taksassa olevat maa-aineslain mukaiset lupamaksut lisätään ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan. Myös maa-aineslain mukainen valvontamaksu lisätään ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan.
Nämä ovat lainsäädäntöön liittyviä muutoksia ja hyväksytty ympäristölautakunnassa yksimielisesti.

– Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen 2016 – 2019 hyväksyminen

Tämä hyväksyttiin jo kertaalleen, mutta valtio halusi vielä muutoksia, joten nyt tarkistettu versio tuodaan päätettäväksi.

Sopimuksesta on poistettu lause: ”Osapuolet pitävät tärkeänä, että Helsingin seudun liikennejärjestelmän runkona toimii edelleen kokonaisvaltaisesti järjestetty joukkoliikennejärjestelmä”.

Sen sijaan samaa asiaa on selvennetty allekirjoituspöytäkirjassa lisäämällä seuraava kappale:

”Todettiin, että joukkoliikenteen järjestämisestä säädetään EU-lainsäädännössä niin sanotussa palvelusopimusasetuksessa (PSA). Lausunnoilla nyt olevassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi liikennekaareksi ei ehdoteta puututtavan toimivaltaisten viranomaisten toimivaltuuksiin kuntien joukkoliikenteen järjestämiseksi. Viranomaisten toimintakeinot tulevat palvelusopimusasetuksesta.”
Liikenne- ja viestintäministeriö on myös laatinut allekirjoituspöytäkirjan liitteeksi muistion, jossa edelleen täsmennetään Liikennekaari-lakihankkeen vaikutuksia toimivaltaisten viranomaisten toimivaltuuksiin. Sopimukseen esitetty muutos LVM:n täsmennyksineen selventää HSL:n viranomaisasemaa.

Aika erikoista, että kertaalleen sovittu neuvottelutulos avattiin. Mutta asia tulee selväksi näinkin ja tärkeintä on, että Helsingin seudun joukkoliikennettä voidaan jatkossakin suunnitella ja järjestää kokonaisuutena.

– Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on käyttänyt otto-oikeutta Jousenkaaren koulun väistöpäätökseen (ks. seuraava kohta).

– Jousenkaaren koulun väistöt lukuvuonna 2016-2017

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 18.5.2016 päätös Jousenkaaren koulun väistöstä herätti sen verran keskustelua, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markus Torkki käytti otto-oikeutta.

Päätösesitys on, että lautakunnan päätös pysyy voimassa. Selostusosassa esitetään väistöpäätöksen perustelut opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksen pöytäkirjaa perusteellisemmin ja korjataan esityslistassa ja kaupungin tiedotteessa ollut virhe, että Tilapalvelut -liikelaitoksen toimitusjohtaja olisi tehnyt 12.5.2016 päätöksen Jousenkaaren koulun tilojen sulkemisesta. Sen sijaan Tilapalvelut-liikelaitos on ilmoittanut sivistystoimelle, että Jousenkaaren koulun suunnitellut korjaukset ovat niin laajoja, että niitä ei ehditä saada valmiiksi kesän aikana, eikä pieniä osakorjauksia ole myöskään kannattavaa toteuttaa erillisinä.

Todella valitettavaa, että valmistelu on ollut epäselvää ja perustunut osin väärään tietoon ja tiedottamiseen. Otto-oikeudella on tarkoitus selkiyttää asia tältä osin. Päätös ei muutu, koska väistön perusteet ovat olemassa.

Pidän tärkeänä, että kaupunginhallitus linjaisi tässä kohtaa myös jatkovalmistelua siten, että kaupunginhallitus edellyttäisi että vaihtoehtoina selvitetään Jousenkaaren koulun korjaus ympäristöterveyden edellyttämän korjaussuunnitelman mukaisesti, siirtokelpoisten tilojen hankkiminen Tapiolaan sekä mahdolliset muut tilaratkaisut Tapiolassa siten että koulu voi palata Tapiolaan syyslukukauden 2017 alussa.

Lisäksi pidän tärkeänä, että koulun henkilökuntaa, vanhempia ja oppilaita kuullaan eri vaihtoehdoista avoimesti ennen päätöksentekoa. Kuuleminen on myös opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan linjausten mukaista.