Ohessa ensi maanantain kaupunginhallitusasiat avattuna. Lyhyt lista, kun viikko sitten oli edellinen kokous. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

Raide-Jokeri jäi viimeksi pöydälle ja on tarkoitus viedä 13.6. valtuustoon.  Eli valtuustoryhmät käsittelevät asiaa ryhmäkokouksissaan maanantaina kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen ja valtuustolle järjestetään ennen ryhmäkokouksia aiheesta info.

Vihreiden ryhmä kannattaa hanketta, joka on Espoossa kauan odotettu ensiaskel pikaratikkaverkoston rakentamiselle.

– Valtuustoaloite alueellisesta kielikokeilusta Espoossa (Kv-asia)

Teemu Lahtisen (ps) ja 11 muun valtuutetun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että Espoo hakee lupaa alueelliseen kielikokeiluun hallitusohjelman mukaisesti ja että Espoo selvittää kokeilulla mahdollisuudet valita toisen kotimaisen kielen tilalle joku muu kieli.

Maan hallituksen kokeiluesitys pitää sisällään kaksi kohtaa: Kokeilu, jossa vieras kieli alotettaisiin jo 1. luokalla ja kokeilu, jossa toisen kotimaisen opiskelu olisi vapaaehtoista.

Vastauksessa todetaan, että kielenopetuksen aloittaminen 1. luokalla tarkoittaisi tuntiresurssin lisäämistä. Yhden vuosiviikkotunnin hinta koko ikäluokalle on Espoo-tasoisesti noin 330 000 euroa.

Toisen kotimaisen valinnaisuus edellyttää lainsäädäntömuutoksia, joista ei vielä ole tarkempaa tietoa. Jos tähän Espoossa lähdettäisiin, se tarkoittaisi, että osa oppilaista ei oppisi toista kotimaista lainkaan. Kokeilun kohteeksi joutuville lapsille ja nuorille tämä tarkoittaisi rajoitettuja valintamahdollisuuksia tulevissa opinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Osallistuminen kokeiluun loisi myös vaikeuksia toiseen kuntaan muuttaville perheille, jotka seuraavat normaalia opetussuunnitelmaa.

Maailma muuttuu, oppilaiden kotikielien ja koulussa opiskeltavien kielien kirjo laajenee ja keskustelu kieltenopiskelusta varmasti tulee jatkumaan. Espoo on sen verran vahvasti kaksikielinen kaupunki, etten näe ruotsinkielen opiskelun tekemistä vapaaehtoiseksi (jota aloitteella ensisijaisesti haetaan) täällä edes kokeiluna tarkoitukenmukaisena. Yksittäiset oppilaat voivat nytkin hakea siitä vapautusta, joten esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten koulupolkua voidaan näin tarvittaessa helpottaa. Vapautusta haetaan yleensä opettajan suosituksesta.

– Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaiset asiakasmaksut 1.8.2016 alkaen

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa sekä svenska rum -lautakunnassa tehtiin hyvää työtä ja maan hallituksen esittämä ylisuuri maksukorotus saatiin torpattua. Päätösesitys on lautakuntien päätösten mukainen, eli ylin maksu on 295 e ( maanhallituksen esitys 354 e).

Viime päivinä on uutisoitu, että maan hallitus harkitsee vielä maksujen korotusta. Tähän on varmasti osansa sillä, että niin asiantuntijat kuin oppositiopuolueet ovat maksukorotuksia kritisoineet ja suuret kaupungit tehneet päätöksiä olla korottamatta maksuja. Näin toivotut säästöt eivät tapahtuisi ja perheet joutuisivat eriarvoiseen asemaan, kun maksut vaihtelisivat eri kunnissa.

Hyvä että harkitsevat. Ei ole mennyt vihreiden vaikuttamistyö hukkaan!

– Raide-Jokerin hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) (Pöydälle 30.5.2016)

Tämä jäi viikko sitten pöydälle, nyt siis tarkoitus viedä päätökseen, jotta ehtii maanantain ryhmäkokouksiin ja 13.6. valtuustoon. Asia avattuna tarkemmin täällä.

Voidaan joutua äänestämään asiasta, mutta uskon, että selvä enemmistö on tärkeän seudullisen joukkoliikennehankkeen puolella. Helsinki aikoo toteuttaa hankkeen joka tapauksessa ja olisi onnetonta, jos raide päättyisi Helsingin ja Espoon rajalle. Raide-Jokeri on tärkeä poikittainen yhteys, joka yhdistää Otaniemen ja Leppävaaran ja parantaa merkittävästi Aalto yliopiston kampuksen saavutettavuutta.

– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset

1.) Maakuntauudistuksen ja maakuntien toiminnan käynnistämisen esivalmistelu, muistio 26.5.2016

2.) Uusien maakuntien monitoimialaisen toimeenpanon esivalmistelun käynnistäminen, kirje 26.5.2016

Muistiossa kuvataan, miten maan hallitus ohjaa maakuntauudistukseen valmistautumista.

Tarkoituksena on, että uudet maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019. Maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen toimeenpano jakautuu neljään vaiheeseen:

1) esivalmistelu (1.7.2017 saakka)
2) maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin) (1.7.2017 – 1.3.2018)
3) maakunnan käynnistymisvaihe  (maakuntavaalit tammikuussa 2018) (1.3.2018 – 31.12.2018)
4) uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi (1.1.2019 alkaen)

Valtiovarainministeriö pyytää maakuntien liittoja kutsumaan kokoon maakuntien toiminnan käynnistämisen esivalmistelua varten ELY-keskusten, TE-toimistojen, aluehallintovirastojen ja kuntien sekä sairaanhoitopiirien ja muiden keskeisten kuntayhtymien johdon sekä maakuntien sote-uudistuksen valmistelijat. Maakuntien liittojen pitää ilmoittaa 15.8. mennessä miten esivalmistelu on käynnistetty. Eli käyntiin pitäisi päästä vielä ennen kesälomia.

Maan hallituksen lähtökohtana on, että uudistuksen valmistelu tapahtuu maakuntavetoisesti. Maakuntia kannustetaan uudistuksen toimeenpanossa oma-aloitteiseen toimintaan laajassa maakunnallisessa yhteistyössä.

Tässä vaiheessa on tarkoitus tehdä hallituksen linjausten puitteissa  riittävän yksityiskohtaiset esiselvitykset toimenpiteistä maakunnan toiminnan käynnistämiseksi sekä toimintaan liittyvien tukipalveluiden jakamisesta kuntien ja maakuntien kesken. Tukipalveluiden siirtäminen ja jakaminen on tehtävä yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien kanssa.

Uudenmaan liitto toimii siis aloitteen tekijänä esivalmistelun käynnistämisessä ja kutsuu keskeisten tahojen johdon käynnistyskokoukseen. Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheelle perustetaan ohjausryhmä, johon kuuluu tasapuolisesti kaikkien keskeisten tahojen edustus. Ohjausryhmä nimeää esivalmisteluvaiheelle alueellisen muutosjohtajan tai muutosprojektin projektipäällikön. On tärkeää, että muutosvalmistelun vetäjä nauttii kaikkien osallistuvien kunnallisten ja valtion organisaatioiden luottamusta

Kokouksessa saamme kaupunginjohtajan selostuksen asiasta, eli kuulemme tarkemmin mitä tämä tarkoittaa Espoon kannalt ja miten Espoo valmisteluun osallistuu. On tärkeää, että pääkaupunkiseudun kaupungit ovat vahvasti mukana valmistelussa, vaikka soten ja muutamien muidenkin tehtävien osalta haetaan pääkaupunkiseudulle erillisratkaisua. Erityisesti maankäytön osalta pääkaupunkiseudun tulee olla kiinteästi osa laajempaa Helsingin seutua ja Uuttamaata ja maakuntavaltuustossa pääkaupunkiseudun kaupungeilla tulee varmasti olemaan vahva edustus.

– Suurpelto I, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 330407, 21. kaupunginosa Henttaa

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Suurpellon keskustakortteliin kaupunkikuvallinen maamerkkirakennus, joka on toiminnallisesti monipuolinen asuntojen, liiketilojen ja palveluiden kokonaisuus. Rakennusoikeus kasvaa 5 000 k-m².

Kaava tuo lisää asumista ja kauan kaivatut kunnolliset kaupalliset palvelut Suurpeltoon. Kaava on edennyt kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti ja asukkaat odottavat kunnollista ruokakauppaa, vaikka kontti-Siwa onneksi alueelle saatiin väliaikaisratkaisuksi. Toivottavasti lähtee siis toteutumaan vikkelästi.