Maanantaina tila- ja asuntojaoston kokous, jossa tärkeimpinä asioina investointiohjelma ja Jousenkaaren koulun väistön jatko. Lisäksi päätettävään Matinkylän uimahallin hankesuunnitelma, joka jätettiin viime kokouksessa pöydälle. Tiukassa taloustilanteessa investoinneista yritetään säästää kovalla kädellä. Meidän päättäjien vastuulla on osaltamme varmistaa, ettei tehdä pitkällä aikavälillä huonoiksi osoittautuvia säästöjä.

Alla lista-asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Matinkylän uimahallin hankesuunnitelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 15.8.2016)

Tämä jätettiin viime kokouksessa pöydälle, kun haluttiin lisäselvityksiä siihen, voisiko hallin tilaohjelmaan sisällyttää pienen erityisesti ikäihmisiä ja erityisryhmiä palvelevan kuntosalin ja voisiko opetusallasta suurentaa 140 m2 -> 150 m2. Näihin on liikunta- ja nuorisolautakunta lausunnossaan kiinnittänyt huomiota.

Selostuksessa on perusteltu miksi näin ei ole tehty. Osin on kyse ahtaasta tontista, osin rahasta, kopioin perustelut kokonaisuudessaan tähän:

– Uimahallin laajuuteen vaikuttaa ahdas tontti, joka kuitenkin on kaavoituksessa huolellisesti tutkittu kompromissi. Tämän kanssa siis eletään.

– Allaskerros on uimahallin kerroksista laajin ja se on tulee väistämättä kiinni tontin rajoihin, joten se ei voi olla laajuudeltaan nykyistä suurempi.

– Rakennuksen laajuutta voi kasvattaa vain ylös tai alaspäin, joita rajoittaa kaavamääräysten lisäksi pääasiassa kaupungin hankkeelle asettama kustannuskatto.

– Hankesuunnittelun yhteydessä tutkittiin opetusaltaan kokoa. Tiloihin mahtui 150 m2 opetusallas, jos opetusallasta ei tarvitse opettajan kiertää ympäri. Käyttäjän kanssa päädyttiin ratkaisuun, jossa altaan voi kiertää ja jossa allaskoko olisi 140 m2.

– Hankesuunnitelma esittää kaksi eri laajuutta ja niitä vastaavat kaksi kustannusta, joita kutsutaan kattokustannukseksi (27 me) ja tavoitekustannukseksi (25,5 me). Näistä tavoitekustannus on saatu karsintatoimenpiteillä (mm. tilaohjelman pienennys) joilla on pyritty ottamaan huomioon kaupungin säästötavoitteet.

– Jatkosuunnittelussa tehdään luonnosvaiheessa kustannusarvioita siten, että päästään tavoitehintaan tai sen alle. Tässä vaiheessa selviää lopullisesti myös hankkeen laajuus. Laajuutta on mahdollista säätää kustannuksiin sopivaksi koska kahden hyväksytyn tilaohjelman vuoksi käytössä on rakennuksen laajuuden vaihteluväli.

– Laaja ostopalvelukuntosali poistettiin syksyllä 2015 hankkeen tilaohjelmasta investointikustannusten alentamiseksi. Keväällä 2016 todettiin, ettei pienemmänkään kuntosalitilan toteuttaminen ole mahdollista, jos tavoitehinta halutaan alittaa. Tavoitehinnan mukainen tilaohjelma ei sisällä mitään kuntosalitiloja.

Hyvä että näitä perusteita on avattu tarkemmin, se helpottaa myös asian valtuustokäsittelyä. Tuota kuntosalin poisjättämistä en edelleenkään pidä pitkällä tähtäimellä järkevänä säästötoimena ja esitän  hankesuunnitelmaan muutosta, että ikäihmisiä ja erityisryhmiä palvelevat kuntosalitilat lisätään tilaohjelmaan.

– Tilapalvelut-liikelaitoksen esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2017 – 2021 investointien osalta (Pöydälle 15.8.2016)

Investointiohjelma on todella tiukka, koska sitä säätelee valtuuston asettama 280 me investointikatto. Monia koulu- ja päiväkotihankkeita on sen takia jouduttu lykkäämään.

Investointikattosumma on määritelty siitä lähtökohdasta, että velkaantumisen määrä halutaan taittaa laskuun v. 2020. Tämän tavoitteen vihreidenkin ryhmä hyväksyi, mutta korostimme jo tuolloin, että ennen kuin sitoudumme 280 me kattoon ehdottomana, pitää olla realistinen käsitys, mitä se tarkoittaa erityisesti kouluhankkeiden osalta.

Kaikkien ryhmien kesken vallitsee yhteisymmärrys siitä, että sisäilmaongelmien ratkomisessa ei pidä säästää. Kehysneuvotteluissa kesäkuussa tähän lisättiin 10 me. Vielä viime maanantaina kaupunginhallituksessa jouduimme vääntämään siitä, onko tuo raha säästettävä muista hankkeista vai tuleeko se investointikaton päälle. Kirjaus muutettiin muotoon, että summa katetaan ensisijaisesti investointihankkeiden sisältä muiden hankkeiden kustannuksia alentamalla. Vaikka kaupunginhallituksessa lisättiin sana ”ensisijaisesti” luo tämä kovan paineen Tilapalveluihin, että säästön pitää löytyä ennen kuin rahaa voi käyttää. Näin ei pidä eikä saa olla.

Olen nostanut esiin kriittisiä ongelmakohtia (Karhusuon koulu, Jousenkaaren koulu, Niipperin koulu, Espoonlahden kulttuuritila, Teatteri), jotka pitäisi ratkaista 10 vuoden investointiohjelman sisällä. Koulutilojen osalta investointien aikaistamisen vaihtoehtona on vuokratilojen käyttö, mutta pitäisi arvioida mikä on kokonaistaloudellisesti järkevää.

Sivistystoimen näkemys on, että korjauksiin ja investointeihin varatut resurssit eivät ole riittävät turvallisen ja tarkoituksenmukaisen työympäristön luomiseen tulevan viiden vuoden aikana. Riittämätön rahoitus myös viivästyttää käynnissä olevia projekteja, mikä vuorostaan johtaa kalliisiin erityisjärjestelyihin. Kesäkuussa oli tieto, että vaje sivistystoimen tarpeiden ja 10 vuoden investointiohjelman välillä on 132 me.

Kyse on potentiaalisten sisäilmakohteiden lisäksi oppilasmäärän kasvuun vastaamisesta. Tähän on pystyttävä uskottavasti vastaamaan investointiohjelmapäätöksen yhteydessä. Siksi  minusta olisi tärkeää tehdä tässä yhteydessä lisäpäätös että Tilapalvelut valmistelee lokakuun loppuun mennessä selvityksen siitä, millä keinoin toimialan esittämiin tilatarpeisiin pystytään vastaamaan.

– Lainahakemuksen puolto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymisvaltuudella

A-Kruunu Oy hakee korkotukilainan puoltoa Vermontien asemakaava-alueella sijaitsevalle vuokratalohankkeelleen Kaarlo Sarkian kadulle. Hankkeeseen on tarkoitus rakentaa 120 asuntoa (7 550 k-m2) ja korkotukilainaa haetaan 22 459 849 euroa.

A-Kruunu Oy on valtion erityistehtäväyhtiö, jossa valtiolla omistajana on yhteiskunnallisia tavoitteita. Vuonna 2014 aloittanut ARA:n yleishyödylliseksi nimeämä yhtiö rakennuttaa normaaleja valtion tukemia vuokra-asuntoja omaan omistukseensa.

Hyvä että löytyy uusia tuettujen vuokra-asuntojen rakentajia.

– Valtuustoaloite oirekyselyjen tekemiseksi kaikissa Espoon kouluissa koulujen sisäilmaongelmien löytämiseksi ja ratkaisemiseksi (Kh-Kv-asia)

Tämä palautettiin viime kokouksessa valtuustoon ja vastaus onkin nyt perusteellisempi. Edelleen kattavia oirekartoituksia ei kannateta ja asiaa perustellaan mm. näin:

”Mainituilla kyselyillä ei voida määrittää sisäilmaongelmien syitä, eivätkä kyselyt varmuudella kerro, onko kyse rakennuksen sisäilmasto-ongelmasta vai jostain muusta tekijästä. Kyselyt ovat lääketieteen asiantuntijoiden ja työterveyden työkaluja. Ne vaativat aina tuekseen muita selvityksiä, kuten terveyteen ja oireisiin liittyviä taustaselvityksiä sekä rakennusteknisiä- ja sisäilmastotutkimuksia. Oirekyselyiden antama tieto ei ole riittävä peruste jatkotoimenpiteille eikä niiden avulla voida priorisoida mahdollista korjausjärjestystä. Etukäteen tehdyt kyselyt vanhenevat muutamassa vuodessa esimerkiksi vuosikorjaustoimenpiteiden ja muiden olosuhteisiin vaikuttavien tekijöiden vuoksi.”

Sisäilmaprosessia kehitetään  edelleen ja olen aiemmissa käsittelyvaiheissa korostanut kouluterveyden kytkemistä paremmin mukaa. Tätä ollaankin nyt tekemässä. Vastaus on parantunut, mutta edelleen sitä on tarpeen täydentää, jotta käy paremmin selväksi, miten oppilaiden oireilua on tarkemmin tarkoitus seurata ja kartoittaa. Tämä on syytä saada tavalla tai toisella paremmin mukaan Espoon prosessiin.

Sinänsä on hyvä ja tärkeää, että tätä nyt kaupungilla oikeasti monialaisesti kehitetään. Se pitäisi vaan pystyä kuvaamaan ja kommunikoimaan myös koulujen ja vanhempien suuntaan selkokielellä.

– Valtuustoaloite Leppävaaran uimahallin pukuhuone- ja saunatilojen puutteiden korjaamisesta (Kh-Kv-asia)

Tämäkin palautettiin viime kokouksessa, jotta aloitteessa esitettyihin kysymyksiin saadaan selkeät vastaukset. Nyt on vastattu:

– Tilapalvelut selvittää mahdollisia suunnitteluratkaisuja, joilla saniteettitilat voidaan selkeämmin eriyttää pukuhuone- ja pesutiloista.

– Tilapalvelut on tilannut saunan lauteiden muutostyön parantaakseen saunan toiminnallisuutta.

– Pukukaappien vaihtaminen ei ole käyttäjämäärän vuoksi mahdollista. Tilapalvelut selvittää suunnitteluratkaisua, jolla voidaan sijoittaa lisäsäilytystilaa uimahallin sisätiloihin.

– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset

–       Ajankohtaista sisäilma-asioista, Maija Lehtinen

Tässä kyselen Karhusuon ja Niipperin koulujen aikatauluista ja siitä, miten Karhusuon uudet ratkaisut on tarkoitus tuoda luottamushenkilöpäätöksentekoon.

– Jousenkaaren koulu

Jaosto edellytti 16.5. kokouksessaan, että Jousenkaaren koulun väistön lukuvuoden 2016-2017 jälkeiset ratkaisuvaihtoehdot tuodaan päätettäväksi syyskuun loppuun mennessä.

Seuraavat vaihtoehdot on selvitetty:

1.    Rakennukseen tehtäisiin elinkaarta jatkava korjaus vuosina 2016 – 2017, jonka kustannusarvio olisi noin 1,7 milj. euroa. Tämän ajan Jousenkaaren koulun oppilaat olisivat Rehtorintiellä väistössä eli 31.12.2017 asti. Tehtävissä korjauksissa huomioitaisiin tuleva peruskorjaus. Rakennuksen tuleva peruskorjaus on ajoitettu vuosille 2022 – 2024.

2.    Rakennus peruskorjattaisiin ja laajennettaisiin aikaistetussa aikataulussa vuosina 2016 – 2020. Peruskorjauksen aikaistaminen edellyttäisi jonkun muun investointihankkeen toteutuksen siirron myöhempään ajankohtaan. Jousenkaaren väistö jatkuisi peruskorjauksen ajan 1.8.2017 – 31.12.2020 Pohjois-Tapiolan koulussa, josta lukio väistäisi Kutojantien koulurakennukseen. Peruskorjauksen kustannusarvio olisi 17,3 milj. euroa.

3.    Rakennettaisiin siirtokelpoiset, pitkäaikaiset (5+5 v) tilat Jousenkaaren koulun kentälle hinta noin 6 milj. euroa (noin 3 000 m2 n. 2 200 e/m2). Valmistumisaika 31.12.2017. Liikunta toteutettaisiin Tapiolan urheilupuistossa tai vaihtoehtoisesti koulun keittiön, ruokasalin ja liikuntasalin käyttöä jatkettaisiin. Rakennus jäisi odottamaan peruskorjausta ja laajennusta 2022 – 2024.

4.    Etsittiin muuta kouluksi soveltuvaa tilaa Tapiolan alueelta mutta tällä aikataululla ja järkevin muutoskustannuksin kouluksi soveltuvaa tilaa ei ole löytynyt.

Selvitysten perusteella Tilapalvelut on päätynyt esittämään vaihtoehtoa, jonka mukaan rakennukseen tehtäisiin elinkaarta jatkava korjaus vuosina 2016 – 2017. Korjauksen kustannusarvio on noin 1,7 me. Korjaukset on tarkoitus suunnitella mahdollisuuksien mukaan siten, ettei korjattavia osia tarvitse uusia peruskorjauksen yhteydessä.

Jousenkaaren koulun oppilaat jatkaisivat väistössä Rehtorintien koulussa vuoden 2017 loppuun saakka. Tällä pyritään varmistamaan suunnittelulle ja korjauksille riittävä aika, jotta rakennuksen elinkaarta voidaan jatkaa peruskorjaukseen saakka.

Selvitystyö on nyt tehty kaupunginhallituksen 30.5. päätöksen mukaisesti, jolloin kaupunginhallitus esityksestäni edellytti, että ”valmisteltavissa vaihtoehdoissa ovat mukana Jousenkaaren koulun korjaus ympäristöterveyden edellyttämän korjaussuunnitelman mukaisesti, siirtokelpoisten tilojen hankkiminen Tapiolaan sekä mahdolliset muut tilaratkaisut”.

Lisäksi kaupunginhallituksen päätökseen kirjattiin esityksestäni seuraavaa: ”Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että koulun henkilökuntaa, vanhempia ja oppilaita kuullaan eri vaihtoehdoista ennen päätöksentekoa sivistystoimen kuulemiskäytäntöjen mukaisesti.”

Nyt on tärkeää, että koulun henkilökuntaa, oppilaita ja vanhempia kuullaan eri vaihtoehdoista ennen päätöksentekoa. Lopullisen päätöksen asiasta tekee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta viimeistään lokakuun kokouksessaan. Erityisesti elinkaarta pidentävien korjausten sisältö on jo herättänyt paljon kysymyksiä. Voidaanko sillä turvata tilojen terveellisyys? Mikäli varsinaista peruskorjausta ja laajennusta ei aikaisteta, pitäisi noilla korjauksilla pärjätä seitsemän vuotta. Toinen tärkeä kysymys on, mikä on Jousenkaaren suojelustatus. Eli jos aloitettaisiin ns. puhtaalta pöydältä, voisiko rakennuksen purkaa ja rakentaa uuden modernin koulun tilalle. Vai toistetaanko tässä Tapiolan koulun tapausta, jossa pitää entistää vanhaa kalliilla käytännössä osittain kokonaan uudelleen rakentaen.

– Tilapalvelut-liikelaitoksen esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2017-2019 (Kh-asia)

Avainsanat toiminnan kehittämisessä ovat tehokkuus ja tuottavuuden parantaminen:

Palvelutoiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta parannetaan kehittämällä asiakasyhteistyötä, kumppanuuksia, palveluprosesseja ja tietojärjestelmiä sekä hankintoja. Tämän pitäisi näkyä myös tilapuolen ja käyttäjätoimialojen parempana yhteistyönä tilahankkeiden valmistelussa pitkällä tähtäimellä kestävien kustannussäästöjen löytämiseksi.

Hankinnoissa tavoitellaan toistuvien samantyyppisten kohteiden hankintojen yhdistämistä ja hankintamallien luomista mittakaavaetujen saamiseksi sekä kehitetään hankintaosaamista ja sähköisen hankintajärjestelmän käyttöä. Tässä tavoitellaan hankekohtaisten kustannusten saamista alas, mitä valtuusto on moneen kertaan edellyttänyt.

Investointi- ja vuokrakustannukset ohjaavat toimitilahankkeiden toteuttamista ja toteuttamisessa hyödynnetään eri omistusmuotoja sekä erimuotoisia elinkaarimalleja ja kumppanuushankkeita. Uusia toiminta- ja toteutustapoja kehitetään hankkeiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä aikataulujen nopeuttamiseksi hankkeiden koko elinkaaren kokonaistaloudellisuus huomioiden. Tässä tärkeää tuo viimeinen, eli kokonaistaloudellisuus on tärkeä.

Yhteydenpitoa Tilapalvelujen ja asiakkaiden välillä tiivistetään. Toimintansa aloittaneet asiakaspäälliköt tapaavat säännöllisesti tilojen käyttäjiä ja käyttöön otetaan uusittu asiakastyytyväisyyskysely. Myös toiminnasta saatujen palautteiden ja reklamaatioiden käsittelyä on
tehostettu ja saatuja palautteita käytetään toimintaa kehitettäessä. Tähän on tarpeen kytkeä mukaan myös asukkaat.

Sisäilmaongelmista todetaan seuraavaa: Tiloissa ilmenevät sisäilmaongelmat ovat hallinnassa sekä vastuut ja roolit selkeät Tilapalvelujen ja käyttäjien kesken ja toiminta on päivitetyn menettelytapaohjeen mukaista. Tiiviistä yhteistyöstä on sovittu työterveyspalvelujen, ympäristöterveyden ja kouluterveydenhoidon kanssa. Ongelmatilanteista ja korjaavista toimenpiteistä viestitään avoimesti ja kattavasti päivitettyä tiedotussuunnitelmaa noudattaen.

Toimintatapojen muutoksen pitäisi pian alkaa näkyä myös käytännössä. Akuuttina asiana Jousenkaaren koulun kuvion hoitaminen maaliin avoimesti, riittävin tiedoin ja hyvässä järjestyksessä.

Toimintasuunnitelmatekstissä ei mainita lainkaan esteettömyyttä. Vaikka koko kaupunkia sitova esteettömyysohjelma on vielä valtuuston hyväksymistä vaille valmis, on esteettömyys syytä kirjata Tilapalveluiden toimintasuunnitelmaan yhdeksi toimintaa ohjaavaksi suunnitteluperiaatteeksi.

Vammaisneuvosto on tehnyt vuoden 2017 talousarvioon esityksen koulujen liikuntasalien esteettömyyskorjauksiin liittyen. Itse esitystä ei ole liitetty kokousasiakirjoihin, pyysin liitettäväksi.

Vastauksessa todetaan seuraavaa:

”Koulujen liikuntasalien esteettömyyskorjaukset hoidetaan pääsääntöisesti vuosikorjausten ja peruskorjausten yhteydessä. Useassa vanhemmassa koulussa pukutilat sijaitsevat eri kerroksessa kuin liikuntasali, jolloin esteettömän yhteyden rakentaminen vaatii hissin tai vähintään porraskiipijän rakentamisen. Myös näyttämölle pääsy liittyy liikuntasalien esteettömyyteen. Monesti esteettömyys voidaan taata pienin korjaustoimenpitein, kynnyksiä madaltamalla, luiskia rakentamalla tai oviaukkoja suurentamalla. Tällöin myös muutostöiden kustannukset jäävät vähäisiksi.

Koulujen liikuntatilojen esteettömyyskartoitukset on tarkoitus suorittaa jatkossa koulujen peruskorjausten priorisointikierrosten yhteydessä. Tämän kartoituksen yhteydessä havaitut puutteet korjataan tulevien vuosikorjausten ja perusparannusten yhteydestä”