Tässä maanantain kaupunginhallituksen asiat lyhyesti avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Isoimpina asioina talousarvio (jää ryhmien välisiä neuvotteluja varten pöydälle), turvallisuusohjelma, poikkihallinnollisten ohjelmien jatko sekä yhteistyösopimus Raide-jokerin toteuttamiseksi.
Jousenkaaren koulun asia ei ole listalla. Teknisen toimen johtaja käytti otto-oikeutta tila- ja asuntojaoston päätökseen. Ennen seuraavaa kaupunginhallituksen kokousta käydään talousarvioneuvottelut, joissa asia pitäisi ratkoa. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä Jousenkaaren koulun peruskorjaus ja laajennus on ajoitettu vuosille 2022-2024. Muita mainintoja ei budjettikirjasta löydy. Todella ikävää, että päätösten loppuun vieminen venyy.
– Vuoden 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia)
Talousarvio on valmisteltu syyskuussa hyväksytyn kehyksen pohjalta. Tuolloin oli jo nähtävissä, ettei kehys riitä, jolloin esitimme maltillista 0,5%-yksikön veronkorotusta ja tuimme demareiden esitystä rahastojen esitettyä suuremmasta purusta koulukorjausten vauhdittamiseksi.
Tässä talousarvion keskeiset luvut:
Vuosikatetta (summa joka jää menojen jälkeen käytettäväksi mm. investointeihin) arvioidaan kertyvän 166 miljoonaa euroa, joka alittaa hieman talous- ja tuottavuusohjelman 180 me tavoitteen. Tuloksen arvioidaan olevan 20 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuonna 2017 kaupungin nettoinvestoinnit ovat 263 miljoonaa euroa ja konsernin investoinnit 600 miljoonaa euroa. Uutta lainaa otetaan 100 miljoonaa euroa ja kaupungin lainakanta vuoden lopussa on 887 miljoonaa euroa eli 3 184 euroa/asukas. Kaupungin kasvaminen käy todella kalliiksi.
Espoon väestönkasvu jatkuu noin 1,5 prosentin ja noin 4 300 henkilön vuosivauhtia. Eläkeikäisten osuus kasvaa taloussuunnitelmakaudella 5,1 prosentista 5,7 prosenttiin ja vieraskielisten osuus kasvaa ennusteen mukaan jo 17 prosenttiin vuoden 2019 loppuun mennessä. Näistä syistä johtuen palvelutarve kasvaa väestönkasvua nopeammin.
Kaupunginjohtajan esitykseen on lisätty kehykseen verrattuna 2 me opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ja 0,1 me svenska rumille opetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun turvaamiseksi. Tämä ei kuitenkaan riitä.
Otimme tuoreeltaan kantaa opetuksen ja päivähoidon säästöihin, jotka ovat todella isoja. Leikkauslistalla ovat subjektiivinen päivähoito-oikeus ja tuntikehykset (vaikuttaa suoraan ryhmäkokoihin ja opetettavien aineiden määrään). Lisäksi esitetään asiakasmaksujen korotuksia.
Opetuksen ja päivähoidon lisäksi myös sosiaali- ja terveystoimen puolella on varmasti kipeitä säästöjä, ne eivät vaan tulleet konkreettisesti esiin toimialajohtaja Juha Metson esityksessä. Erityisen huolissani olen vanhusten kotihoidosta, omaishoitajien jaksamisesta ja hoivapaikkojen riittämisestä, kun kotona oleminen ei ole enää inhimillinen vaihtoehto.
Talousarvio jää pöydälle ryhmien välisiä neuvotteluja varten. Ensi viikolla pidetään toimialakohtaiset palaverit.
– Valtuuston työjärjestyksen tarkistaminen (Kv-asia)
Työjärjestyksen päivitystyön aloitti vihreiden Jyrki Kasvi ollessaan valtuuston puheenjohtaja. Asiaa on käsitelty valtuuston seminaarissa ja ryhmiä on kuultu. Tarkoituksena on selkiyttää käytäntöjä ja sujuvoittaa valtuuston kokouksia.
Keskustelua käytäneen erityisesti puheenvuorojen pituuksista. Parissa viime valtuuston kokouksessa on saatu käsiteltyä murto-osa lista-asioista ja nykyinen valtuuston pj. Maria Guzenina on joutunut kutsumaan jo kaksi ylimääräistä kokousta koolle. Jotenkin pitäisi saada tilanne haltuun ilman että valtuutettujen vaikutusmahdollisuuksia ja oikeuksia joudutaan liiaksi rajoittamaan.
– Espoon turvallisuusohjelman tarkistaminen (Kv-asia)
Espoon turvallisuusohjelmassa 2016 – 2018 kuvataan Espoossa tehtävän turvallisuusyhteistyön päätoimintalinjat ja keskeiset tavoitteet. Tavoitteena on varmistaa espoolaisten arkiturvallisuus. Turvallisuusohjelmassa on kuvattu turvallisuuden tavoitteet, mittarit, keinot ja seuranta. Ohjelma kuvailee turvallisuuden nykytilaa Espoossa, turvallisuuden haasteita ja turvallisuuden kehityssuuntia.
Kaupungin ylimpänä turvallisuuden yhteistyöelimenä on toiminut 80‑luvun puolivälistä alkaen turvallisuusstrategian johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on kaupunginjohtaja ja varapuheenjohtajana poliisipäällikkö. Ryhmässä on edustettuna kaupungin ylimmän johdon ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen johdon lisäksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Espoon seurakunnat, Helsingin seudun kauppakamari sekä edustus kaupunginosayhdistyksistä.
Espoon turvallisuusohjelman osa-alueet ovat:
– asuinalueiden ja keskusten turvallisuus
- lasten ja nuorten turvallisuus
- päihteet
- väkivalta
- väestönryhmien väliset suhteet
- koti- ja vapaa-ajan sekä palotapaturmat
- liikenneturvallisuus sekä infrastruktuurin haavoittuvuus
Asia oli kaupunginhallituksessa 1.6.2015. Tuolloin raportoin käsittelystä näin:
”Ohjelma on varsin kattava ja perusteellinen, mutta sen maahanmuuttajia koskeva luku oli paljolti kopioitu edellisestä ohjelmasta, joka on tehty vuosille 2011-2012. Lisäksi ohjelmassa viitataan vanhaan monikulttuurisuusohjelmaan, vaikka uusikin on tehty.
Kaupunginjohtaja veti lopulta asian pois listalta, jotta voivat päivittää kyseisen kappaleen käydyn keskustelun pohjalta. Hyvä näin, maailma on viidessä vuodessa muuttunut myös maahanmuuttajien näkökulmasta.”
Nyt on päivitystä tehty, mutta perussuomalaiset nostanevat edelleen maahanmuuttaja-asian esiin.
– Poikkihallinnollisen kehitysohjelmatyön jatkaminen (Kv-asia)
Esitetään että valtuusto:
1. päättää, että poikkihallinnollista kehitysohjelmatyötä jatketaan valtuustokaudella 2017 – 2021
2. linjaa ohjelmatoiminnasta ja ohjausryhmien kokoonpanosta tulevalle valtuustokaudelle seuraavasti:
– poikkihallinnollisten kehitysohjelmien määrää vähennetään tavoitteena vähemmän, mutta painavampia ohjelmia,
– lähtökohta on että ohjausryhmien luottamushenkilöiden määrä ei vähene, vaikka ohjelmien määrä vähenisi,
– ohjausryhmille kehitetään niille sopivat varajäsenkäytännöt,
– poikkihallinnollisten ohjelmien johtamisen toimintamallia kehitetään.
Tämä on osa luottamushenkilöorganisaation kehittämistyötä, jonka johtamista varten kaupunginhallitus nimesi 26.10.2015 johtoryhmän, johon kuuluvat kaupunginhallituksen puheenjohtajisto, kaupunginjohtaja, strategiajohtaja ja sihteerinä kaupunginsihteeri.
Olen siis ollut mukana ja täytyy sanoa, että todellakin joutunut tekemään töitä, että saataisiin muutoksia aikaan. Ohjelmatyön kehittäminen on edennyt suotuisimmin, koska se on osa kaupungin strategiaa ja kaupunginjohtaja on siihen vahvasti sitoutunut.
Vihreiden ryhmä on ohjelmatyön jatkamisen kannalla, koska sitä kautta on saatu vahvempaa poikkihallinnollista otetta ja parempaa yhteistyötä luottamushenkilöiden ja virkamisten välillä. Erityisesti kestävän kehityksen edistäminen on saatu aivan uudelle tasolle. Tästä iso kiitos kuuluu kestävä kehitys -ohjausryhmän pj. Sirpa Hertellille.
Mutta ohjelmatyötä on tarpeen kehittää. Luottamushenkilöiden osallistumismahdollisuuksia on parannettava mm. nimeämällä henkilökohtaiset varajäsenet. Lisäksi on tärkeää, ettei ohjelmatyö eriydy liikaa ns. linjaorganisaatiosta ja lautakuntatyöstä, koska siellä kuitenkin tehdään demokraattiset päätökset niukkojen veroeurojen käytöstä asukkaille tärkeiden palveluiden järjestämiseksi. Ohjelmatyö on jäänyt etäälle asukkaista.
– Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeiden ostaminen ja lunastusmenettelyn keskeyttäminen
Esitys on, että ostetaan Tapiolan keilahallin talosta entisen valokuvausstudion osakkeet kauppahintaan 380 000 euroa.
Tämän päätöksen toimeenpanon jälkeen kaupunki saa koko kiinteistön omistukseensa. Hyvä että on löytynyt sopu eikä tarvitse mennä pakkolunastukseen. Asia on hyväksytty konsernijaostossa yksimielisesti.
– Hyvä hallintotapa -suosituksen tarkistaminen
Hyvä hallintotapa -suosituksen päivitystä on valmisteltu osana luottamushenkilöorganisaation kehittämistyötä ja valmistelusta on vastannut samainen johtoryhmä.
Johtoryhmä on päätynyt esittämään valtuustoryhmiltä saadun palautteen perusteella seuraavia lisäyksiä:
– määritelmä kaupunginhallituksen puheenjohtajiston tehtävistä
– merkittävien asioiden poliittisen ohjauksen keinoista esimerkkejä
– liikelaitoksen johtokunnan jäsenten vaalikelpoisuuden määrittely
– määritelmä poikkihallinnollisista kehitysohjelmista ja niiden ohjausryhmien työskentelystä
Lisäksi selostukseen on kirjattu luottamushenkilöorganisaation kehittämisen jatkotoimenpiteet seuraavasti:
Hyvän hallinnon lisäksi johtoryhmässä on käsitelty valtuuston työjärjestyksen tarkistamista, luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä, poikkihallinnollisia kehitysohjelmia sekä mahdollisia johtosääntötarkistustarpeita. Näiden osalta on tarkoitus edetä seuraavasti:
– valtuuston työjärjestyksen tarkistaminen viedään valtuuston 21.11.2016 kokouksen käsiteltäväksi.
– poikkihallinnollisten kehitysohjelmien periaatelinjaukset viedään valtuuston 21.11.2016 kokouksen käsiteltäväksi, tämän valtuustokauden kehitysohjelmien loppuraportit valtuuston 27.2.2017 kokoukseen ja päätös uusista kehitysohjelmista uuden valtuuston ensimmäiseen kokoukseen 12.6.2017.
– luottamushenkilöiden toimintaedellytysten parantamisen käsittely siirretään vuoden 2017 kevätkaudelle, jolloin sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista on mahdollisesti selkeämpi käsitys. Päätökset toimintaedellytysten parantamisesta tuodaan valtuuston käsiteltäväksi keväällä 2017 ennen kuntavaaleja osana uuden kuntalain edellyttämää hallintosääntöuudistusta, jossa kaikki johtosäännöt kootaan yhdeksi hallintosäännöksi.
– muut johtosääntötarkistukset tuodaan valtuuston käsiteltäväksi hallintosääntöuudistuksen osana.
Tässä näkyy vahvasti vihreiden kädenjälki ja valtaosa muutoksista on varsin sitkeän vaikuttamistyön tulosta. Sain isolla työllä kirjattua suosituksiin hyviä käytäntöjä (toimielinten iltakoulut, työpajat, lähetekeskustelut, puheenjohtajistojen yhteiset kokoukset). Näistä hyvistä käytännöistä informoidaan luottamushenkilöiden perehdytys tilaisuuksissa.
Olen myös ehdottanut, että tämä paperi kirjoitettaisiin selkosuomella ja taitettaisiin helppolukuiseen muotoon, jotta uusien luottamushenkilöiden olisi helppo löytää siitä ohjeet luottamushenkilötyöskentelyyn. Tämä ehdotus ei ole toistaiseksi saanut kannatusta.
– Konserniyhteisöille asetettavat vuoden 2017 tavoitteet ja tulostavoitteet
Esitetään hyväksyttäväksi tavoitteet ja tulostavoitteet, jotka löytyvät täältä. Konsernijaosto teki poliittisten neuvottelujen tuloksena ja vihreiden Saara Hyrkön vahvalla panostuksella seuraavat muutokset, jotka ovat pohjaesityksessä mukana:
Espoo Catering
TAVOITE: Ruokahävikkiä vähennetään.
MITTARI: Ruokahävikin määrä
Omnia
TAVOITE: Opiskelijoiden tyytyväisyys pysyy vähintään edellisen vuoden tasolla.
MITTARI: Opiskelijapalaute
TAVOITE: Valmistuneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin hakeutuminen
MITTARI: Valmistuneiden työllistyminen / jatko-opintoihin hakeutuminen
HSL
TAVOITE: HSL käynnistää jäsenkuntien kanssa neuvottelut kokonaiskustannusten rahoitusperiaatteiden uudistamisesta.
MITTARI: Neuvotteluiden käynnistyminen ja lopputulos
TAVOITE: Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa Espoossa.
MITTARI: Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus
TAVOITE: Suunnittelunormia noudatetaan Espoossa
MITTARI: Suunnittelunormin toteutuminen
Länsimetro
TAVOITE: Länsimetron ensimmäisen vaiheen viivästyksen sekä tiedonkulun katkeamiseen johtaneet syyt ja niiden aiheuttamat kustannukset selvitetään perinpohjaisesti.
MITTARI: Selvityksen valmistuminen
Tärkeitä lisäyksiä, jotka ohjaavat siihen suuntaan, että konserniyhteisöjen toimintaa ohjataan talouden lisäksi myös laadullisesti.
Näiden lisäksi konsernijasto kehotti ottamaan huomioon vuoden 2018 tavoitteiden valmistelun yhteydessä seuraavat asiat:
– HSY:lle ja HUS:lle asetetaan myös laadullisia tavoitteita.
– Uusimuotoisen Omnian osalta pitää asettaa tavoitteita myös työväenopiston ja aikuislukion laadun osalta.
– Länsimetron jatkolle asetetaan osatavoitteita ja niitä seurataan.
Hyvää työtä jaostolta.
– Terveyspalvelujen johtajan (vakanssinumero 333102) vakinainen täyttäminen terveyspalvelujen tulosyksikössä, työavain 2-319-16
Tehtävään esitetään lääketieteen tohtori Sanna Svahnia. Hänen kieltäytymisensä varalta valitaan varasijalle lääketieteen lisensiaatti Olli Huuskonen.
Virkaa haki hakuajan päättymiseen mennessä yhteensä 32 hakijaa, joista yksi hakija peruutti hakemuksensa hakuaikana. Hakijoiden nimilista on liitteenä. Kelpoisuusvaatimuksen täytti 26 hakijaa.
Sanna Svahnin valintaa perustellaan sillä, että hänellä on monipuolista näyttöä tuloksellisesta johtamisesta, alan tuntemus, osoitettu yhteistyökyky ja muutosjohtamisen taidot sekä näyttöä kyvyistä kehittää palvelutoimintaa yhteistyössä henkilöstön kanssa. Vaikuttaa hyvältä ja perustellulta valinnalta.
– Valtuustokysymys kotihoidontuen ja Espoo-lisän vaikutuksista (Kv-asia)
Henrik Vuornoksen (kok.) ja Saara Hyrkkö (vihr.) sekä 30 muun allekirjoittama valtuustokysymys, jossa kysytään seuraavaa:
– Mitkä ovat kotihoidontuen Espoo-lisän vaikutukset työllisyyteen, sukupuolten tasa-arvoon ja maahanmuuttajien integroitumiseen?
– Millaisia vaikutuksia kotihoidontuella ja Espoo-lisällä arvioidaan olevan Espoon työllisyysasteeseen?
– Millä tavoin kotihoidontuen käyttö jakautuu sosioekonomisesti?
– Kuinka suuri osuus kotihoidon tuen käyttäjistä Espoossa on naisia?
– Vaikuttaako kotihoidontuki Espoossa sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen palkoissa ja eläkkeissä?
– Mikä on maahanmuuttajien osuus kotihoidon tuen käyttäjistä Espoossa?
– Onko kotihoidontuen käytön jakautumisessa eri sukupuolten kesken eroja maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä?
Vastaus perustuu aiheeseen liittyviin tutkimuksiin ja artikkeleihin sekä Kansaneläkelaitoksen (Kela) toimittamiin tilastotietoihin lasten kotihoidon tuen käyttäjistä Espoossa.
Tässä joitakin poimintoja:
”Lasten kotihoidon tuki on tarkoitettu alle kolmevuotiaan lapsen ja hänen sisarustensa hoitoon kotona. Kotihoidon tukeen kuuluu lakisääteiset hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä, joiden määriä voidaan korottaa kunnan erikseen päättämällä kuntalisällä.
Lakisääteinen lasten kotihoidon tuen hoitoraha on 341,27 euroa/kk yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta ja muista perheen alle 3-vuotiaista kustakin 102,17 euroa/kk ja yli 3-vuotiaista, mutta alle kouluikäisistä lapsista, 65,65 euroa/kk.
Kotihoidon tuen Espoo-lisää maksetaan nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta 200 euroa/kk. Sen saamisen ehtona on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona. Jos kotihoidon tuella olevan lapsen sisaruksella todetaan kasvun ja oppimisen tuen tarve ja siitä on asiantuntijalausunto sekä tuen toteutuminen varhaiskasvatuspaikassa on varmistettu, Espoo-lisää maksetaan, vaikka tukea tarvitseva lapsi olisi varhaiskasvatuksessa.
Espoossa kotihoidon tuen käyttäjistä 95 % on naisia. Kotihoidon tukea käyttävistä perheistä 70 % on yhden lapsen perheitä. Kaksi lasta on joka neljännellä perheellä ja kolme tai enemmän lapsia noin viidellä prosentilla perheistä. Kotihoidon tukea käyttävistä vanhemmista noin 40 % saa tulosidonnaista hoitolisää.
Espoossa kotihoidon tuella on noin 65 prosenttia yksivuotiaiden lasten ikäluokasta ja alle 30 prosenttia kaksivuotiaiden lasten ikäluokasta. Voidaan olettaa, että pienituloisimmat perheet, joiksi voidaan laskea suurin osa tulosidonnaista hoitolisää saavista perheistä, käyttävät kotihoidon tukea pitkäkestoisemmin.
Tammi-syyskuussa 2016 kotihoidon tukea käyttävistä keskimäärin 23 prosenttia oli vieraskielisiä. Vieraskielisten lasten osuus kotihoidon tuella olevista oli 20 prosenttia, mikä on hieman suurempi kuin vieraskielisten varhaiskasvatusikäisten lasten osuus varhaiskasvatusikäisistä (18 %).
Väestöön suhteutettuna alle 3-vuotiaiden lasten ero vieraskielisten ja suomen- ja ruotsinkielisten välillä oli merkittävä. Alle 3-vuotiaista vieraskielisistä espoolaislapsista 56 prosenttia oli kotihoidon tuella, kun osuus suomen- ja ruotsinkielisistä lapsista oli 46 prosenttia.
Kotihoidon tukea käyttävät vieraskieliset ovat pienituloisia. Käyttäjistä yli kaksi kolmasosaa sai tulosidonnaista hoitolisää. Suomen- ja ruotsinkielisistä kotihoidon tuen käyttäjistä neljäsosa sai hoitolisää.”
Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä esitetään säästöjä päivähoitoon (subjektiivinen päivähoito-oikeus, hoitajamitoitus) sekä maksukorotuksia, mutta kotihoidon Espoo-lisä esitetään säilytettäväksi. Tämä oli jo viime budjettineuvotteluissa esillä, silloin saatiin säilytettyä sekä hoitolisä että myöhemmin valtuuston niukalla enemmistöllä subjektiivinen päivähoito-oikeus.
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta esitti ensisjaisesti kaikkien päivähoidon ja opetuksen säästöjen torjumista, mutta priorisoi subjektiivisen päivähoito-oikeuden ennen kotihoidon kuntalisää. Tämä on varmasti talousarvioneuvottelujen yksi kiistakysymys, jossa ryhmien sisällä näkemykset eroavat. Itse olen puolustanut kotihoidon kuntalisää ja toivon, että neuvotteluissa rahaa löytyy niin, että kaikki opetukseen ja varhaiskasvatukseen kohdistuvat säästöt saadaan torpattua.
– Riihitonttu, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja alueen luovutusta koskevan esisopimuksen hyväksyminen, alue 211833, 15. kaupunginosa Niittykumpu ja 22. kaupunginosa Olari (osittain Kv-asia)
Uutta tiivistä asuinrakentamista Niittykummun metroaseman välittömään läheisyyteen Merituulentien pohjoispuolelle. Rakentaminen eheyttää ja selkeyttää Merituulentien varren kaupunkirakennetta. Rakentamisen tehostaminen mahdollistaa osaltaan metroaseman ja alueen kunnallistekniikan rahoittamisen maanmyynti- ja maankäyttötuloilla. Uusi asuinrakennusoikeus vastaa noin 450 uutta asukasta.
Tässä on vihreiden kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet ovat tehneet hyvää työtä. Kaava hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti.
– Suurpelto III, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 330600, 21. kaupunginosa Henttaa (Kv-asia)
Asuinaluekokonaisuus, joka kytkee yhteen Lillhemtin pientaloalueen ja rakentumassa olevat Suurpelto I – ja Suurpelto II – asemakaava-alueet. Tiivein kerrostalorakentaminen (6 krs.) sijoitetaan alueen keskelle ja korttelirakenne avautuu reunoille päin. Lillhemtiin puoleiselle reunalle on suunniteltu runsaat kaksikymmentä erillispientalotonttia.
Alueen omistaa pääosin Espoon kaupunki. Alueella on lisäksi kaksi yksityistä maanomistajaa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen jälkeen on kaavaehdotuksesta keskeneräisten maankäyttösopimusneuvottelujen vuoksi rajattu pois osa, joka esitetään erikseen hyväksyttäväksi sopimusneuvottelujen valmistuttua. Muun kaava-alueen kaavaprosessin eteneminen on perusteltua kaupungin asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseksi.
Tässä lautakunta äänesti pientalokortteleiden parkkinormista. Vihreiden kannattama vaihtoehto voitti eli pientalokortteleissa yksi autopaikka riittää, jos asunto on enintään 90 k-m2. Toivottavasti tämä linja pysyy kaupunginhallituksessa ja valtuustossa.
– Valtuustoaloite kaupunkipyörien hankkimiseksi Espooseen (Kv-asia)
Vihreiden Saara Hyrkön ja 43 muun allekirjoittama aloite.
Asia oli jo valmistleussa ja iloksemme etenee. Vastauksessa todetaan seuraavaa:
Kaupunkipyöräjärjestelmän laaja käyttöönotto Espoossa oman kilpailutusprosessin kautta olisi mahdollista aikaisintaan kesäkaudelle 2018. Tämän takia HKL:n kanssa käydyissä neuvotteluissa on sovittu, että Espooseen voidaan sijoittaa 10 Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmään kuuluvaa kaupunkipyöräasemaa ja 100 pyörää yhdeksi vuodeksi kesällä 2017. Asemat tullaan sijoittamaan alustavasti Matinkylään ja Olariin, sillä kyseisellä alueella on selvitysten mukaan parhaimmat edellytykset kaupunkipyöräjärjestelmälle. Näin pienessä mittakaavassa kaupunkipyöräjärjestelmä ei pääse parhaimmilleen, mutta kesän 2017 kokeilu mahdollistaa kokemusten kartoittamista Espoossa ennen mahdollista laajamittaisempaa kaupunkipyöräpalvelun hankintaa.
Näin tehdään Espoosta pyöräilykaupunkia!
– Salitun ulkoilumajan myynti tarjousten perusteella (Kv-asia)
Esitetään Salon Suomusjärvellä sijaitseva Salitun ulkoilumaja Jukka Martikaiselle ja Ulla Kelavuorelle kauppahintaan 212 000 euroa. Hintapyyntö oli 249 000 euroa, saatiin tämä yksi tarjous.
Kiinteistöillä sijaitsee ulkoilumajana toiminut 1929 rakennettu hirsirunkoinen vanha koulurakennus (kerrosala n. 285 m2), 1975 rakennettu huolto-/saunarakennus (kerrosala n. 62 m2), vuonna 1929 rakennettu ulkorakennus (kerrosala n. 125 m2) sekä vuonna 1932 rakennettu ja 1976 majoitustilaksi muutettu entinen saunarakennus (kerrosala n. 26 m2). Kiinteistöjen maapinta-ala on yhteensä 27 530 m2. Rantaviivaa on noin 180 metriä.
Espoon kaupungin omistukseen kohde on tullut vuonna 1971. Kohde on alun perin toiminut liikuntatoimen ulkoilumajana. Sen jälkeen kun liikuntatoimi 90-luvulla luopui kohteesta, siellä toimi vuokralainen vuoteen 2013 saakka, josta lähtien kiinteistö on ollut tyhjillään.
Kaupunki on teettänyt 29.5.2015 päivätyn kiinteistöä koskevan kuntoarvion. Kuntoarvion mukaan kiinteistöllä sijaitsevat rakennukset vaativat varsin huomattavia kunnostustoimenpiteitä.
Päätösvalta on valtuustolla, koska kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginhallitus päättää asema- tai yleiskaava-alueella sijaitsevan kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja kiinteistö sijaitsee alueella, jolla ei ole kaavaa.
Myynti on ollut vireillä vuodesta 2010 asti. Toivottavasti kiinteistö saa hyvät omistajat.
– Yhteistyösopimuksen hyväksyminen Raide-Jokerin suunnittelusta ja toteuttamisesta Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena (Pöydälle 24.10.2016)
Esitetään, että kaupunginhallitus:
1.) päättää, että Espoon kaupunki tekee Helsingin kaupungin kanssa liitteen mukaisen yhteistyösopimuksen Raide-Jokerin suunnittelusta ja toteuttamisesta Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena,
2.) oikeuttaa Espoon kaupungin teknisen toimen johtajan tarvittaessa tekemään vähäisiä muutoksia yhteistyösopimukseen sekä allekirjoittamaan yhteistyösopimuksen ja nimeämään kaupungin edustajat sopimuksen tarkoittamiin yhteistyöryhmiin,
3.) päättää, että hankkeen etenemisestä, sen valmistelusta sekä päätöksentekoon tulossa olevista merkittävimmistä asioista raportoidaan säännöllisesti kaupunginhallitukselle.
Keskeiset periaatteet yhteistyösopimuksessa ovat kustannusten kohdentaminen aiheuttamisperiaatteen mukaan ja alueellisesti, läpinäkyvyys sekä yksimielinen päätöksenteko.
Tämä herätti viime kokouksessa paljon kysymyksiä ja jätettiin pöydälle. Erityisesti tiedonsaantioikeus puhutti, kun Länsimetro Oy:n kanssa on ollut suuria ongelmia. Se on tässä paremmalla tolalla, koska hanke toteutetaan virkatyönä ja se on julkista. Sopimukseen on kirjattu, että kummallakin sopimusosapuolella sekä heidän valtuuttamillaan on lisäksi rajoittamaton oikeus pyynnöstä saada tutustua Raide-Jokeri -projektin kirjanpitoon ja tositemateriaaliin sekä oikeus saada nähtäväkseen Raide-Jokeri -projektiin liittyvät kaikki pöytäkirjat, muistiot yms. asiakirjat.
Päätöksenteossa on kuitenkin omat haasteensa, kun toisaalta kaupungit tekevät tahoillaan päätökset ja toisaalta projektiorganisaatio tekee itsenäisesti päätöksiä. Epäselväksi jää, mitkä asiat edellyttävät asukkaiden kuulemista ja nähtävilläpitoa ja miten se hoidetaan.
Samoin keskusteltiin siitä mikä on HKL:n rooli. Projektinjohtajan työnantaja on HKL, mutta päätökset hyväksytetään projektin johtoryhmässä. Projektissa joudutaan turvautumaan Helsingin ja HKL:n asiantuntemukseen raideliikenteessä. HKL:n johtokunnassa on luottamushenkilöitä, Espoon puolella ei ole vastaavaa organisaatiota.
Ihmetystä herätti, että sopimuksen liitteitä ei ole vielä olemassa. Nyt selostuksessa todetaan, että merkittävimmistä liitteistä raportoidaan kaupunginhallitukselle valmistelun edetessä.
Tässä sopimuksessa itseäni mietityttäviä kohtia:
Raide-Jokerin projektiorganisaation omien henkilöstöresurssien kokonaismääräksi arvioidaan Sopimusta tehtäessä vuositasolla yhteensä 10–13 henkilötyövuotta. Lisäksi Raide-Jokerin projektiorganisaatio käyttää tarpeen mukaan Raide-Jokeri-linjan infrastruktuurin suunnitteluun, toteuttamiseen ja rakennuttamiseen liittyviä konsulttipalveluita Hankesuunnitelman kustannusarvion puitteissa sen mukaan kuin Raide-Jokeri -projektin Johtoryhmä tarkemmin linjaa.
-> Onko riittävästi resursoitu?
Raide-Jokeri-projektia ohjaa ja johtaa Johtoryhmä, joka linjaa myös Projektiorganisaation toimintaa. Helsingin kaupunki nimeää Johtoryhmään neljä (4) jäsentä ja Espoon kaupunki kaksi (2) jäsentä. Lisäksi Johtoryhmään voidaan kutsua yksi (1) edustaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymästä (HSL).
Johtoryhmän jäsenet ja varajäsenet tämän sopimuksen voimaan tullessa on lueteltu Sopimuksen liitteessä 2. Muutokset liitteestä ilmeneviin Johtoryhmän jäseniin ja varajäseniin tehdään kaupunkien ja kuntayhtymän normaalissa päätöksentekojärjestyksessä. Muutokset johtoryhmän jäsenistä kirjataan aina Johtoryhmän pöytäkirjaan.
-> Liitettä ei siis ole nähtävissä koska sitä ei ole vielä olemassa. Eli ei ole tietoa ketkä Espoota edustavat. Tässä ei nyt jää luottamushenkilöille sanan valtaa.
Johtoryhmä päättää Raide-Jokeri-linjan infrastruktuurin toteutusmallista (Projektinjohto-, allianssit, ST-urakkamalli tai muu toteutusmalli) tarpeellisten selvitysten ja vertailujen perusteella, sekä myös valitusta toteutusmallista poikkeamisesta.
-> Tämä on nyt se kriittinen kohta, että saadaan kustannukset ja aikataulu pysymään kurissa. On ongelmallista, jos toteutusmallia ei tuoda millään lailla luottamushenkilökäsittelyyn.
Kustannusseurannasta todetaan, että jos on vaara ylittyä, on kummallakin osapuolella oikeus vaatia välittömästi erillistä selvitysmenettelyä. Ja mikäli suunnitteluvaiheen päättyessä kustannukset poikkeaa olennaisesti kustannusarviosta, molemmilla osapuolilla oikeus vetäytyä.
-> Tämä on hyvä, vaikka aika vaikeaa on hankkeesta lähteä kesken kaiken irtautumaan.
Summa summarum: Sopimuksesta päätettäessä pitäisi olla selkeämmin tieto Espoon puolen organisoitumisesta. Ja pidän ongelmallisena, jos kaupunginhallitukselle vain raportoidaan ilman mahdollisuutta linjata ja vaikuttaa. Myös asiakirjojen julkisuus on syytä kirjata täsmällisesti. Suuri valta ollaan antamassa projektiorganisaatiolle.
– Oikaisuvaatimus elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksestä 19.9.2016 liiketontin myymisestä Laajalahdesta NREP Oy:lle
Kurt Byman (sit.) oikaisuvaatimus, jossa esitetään päätöksen kumoamista ja julkisen tarjouskilpailun käymistä, koska valituksenalaisessa päätöksessä tonttia ei ole lainsäädännön mukaisesti kilpailutettu eikä sen arvosta ole esitetty puolueettoman arvioitsijan antamaa lausuntoa.
Esitetään että oikaisuvaatimus hylätään. Perusteena se, että kaupunki on teettänyt lähialueelta vastaavalla kaavamerkinnällä olevasta tontista puolueettoman arvioitsijan arvion, jonka osoittama hinta on ottanut tässäkin lähtöhinnaksi. Tämän lisäksi hinnassa on huomioitu tontin ostajan vastuulle siirretty pilaantuneen maaperän puhdistus, jonka kustannusarvion on tehnyt kaupungin geotekniikkayksikkö.
– Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätöksestä vuokrata yleisten rakennusten tontti Espoonlahdesta Suomen Tenava päiväkodit Oy:lle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun
Asunto Oy Soukanlehto pyytää kumoamaan 1.2.2016 tehdyn päätöksen, koska kaavoituksen muuttuessa kyseiselle kiinteistölle ei ole osoitettu rakentamiskelpoista maa-aluetta pysäköintipaikoille. Lisäksi vaatimuksen tekijä pyytää aloittamaan alueella asemakaavoituksen, jossa käsitellään pysäköinti alueen kiinteistöille ja tieyhteydet Oppilaantielle.
Oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi. Asia on ratkaistu aiemmissa kaavavaiheissa.
– Lausunnon antaminen sisäministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä
Lausunnon johtopäätökset kuuluvat näin:
Kaupunginhallitus toteaa, että Länsi-Uudenmaan alueen pelastustoimi kykenee vastaamaan riittävästi niihin tavoitteisiin, joita hallituksen esityksen lailla pelastustoimen järjestämisestä haetaan. Uudenmaan alueella tuotetun pelastustoimen osalta tulee olla painavat perusteet olemassa olevan toimivan kokonaisuuden hajottamiseksi. Lisäksi koska erityisesti Helsingin asema pääkaupunkina tuo Helsingin pelastustoimelle erityisvaatimuksia, joita vastaavia ei Länsi-, Keski- tai Itä-Uudenmaan alueen pelastustoimilla ole, ei Uudenmaan alueen pelastustoimen järjestäminen Uudenmaan maakunnan laajuiseksi tai sitä laajemmaksi ole perusteltua. Ensihoidon järjestäminen yhteistyössä alueen pelastustoimen kanssa tulee jatkossakin turvata. Pelastustoimen lakisääteisenä tehtävänä tulee myös jatkossa olla kuntien varautumisen ja valmiussuunnittelun tukeminen.
Kaupunginhallitus esittää sisäministeriölle, että
– Länsi-Uudenmaan alueen pelastustoimi tulee säilyttää nykyisen tavoin Länsi Uudenmaan alueen pelastustoimen tehtävänä ja sen alueen kuntien järjestämisvastuun piirissä.
– Uudenmaan alueella pelastustoimi järjestettäisiin siten, että alueen nykyisistä pelastustoimista Helsingin pelastuslaitos ja Länsi-Uudenmaan alueen pelastustoimi säilytettäisiin nykyisinä kuntien hallinnoimina kokonaisuuksina. Muun Uudenmaan pelastustoimen osalta kokonaisuus tulisi ratkaista erikseen.
– Pelastustoimen järjestämistä koskeva ratkaisu tulisi tehdä vasta, kun pelastustoimen asema ensihoidon tuottajana on vireillä olevissa tuomioistuinkäsittelyissä ennakkoratkaisuin tai muuten vahvistettu. Muutoinkaan ei valtakunnallisesti merkittävää pelastustoimen järjestämistä ja erittäin laajaa sote- ja maakuntauudistusta tulisi toteuttaa samanaikaisesti.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Tasa-arvotoimikunnan aloite luottamushenkilöinä toimivien pienten lasten vanhempien ansionmenetys- ja lastenhoito-kustannusten päivityksestä on oheismateriaalina. (Sarah Ruschetti)
Vihreiden Teresia Volotisen johtama tasa-arvotoimikunta on kiinnittänyt huomiota tärkeään asiaan. Lastenhoitokorvauksen suuruudesta (9 e/h) on päätetty viimeksi vuonna 2008, ja se on veronalaista tuloa. Espoon tasa-arvotoimikunnan mielestä korvausten taso ei vastaa nykypäivän kustannustasoa, vaan pitäisi arvioida säännöllisesti uudelleen. Lisäksi korvausmahdollisuudesta pitäisi saada helpommin tietoa.
Tasa-arvotoimikunta kiinnittää myös huomiota siihen, että luottamuspalkkiot vaikuttavat äitiys- ja vanhempainrahan suuruuteen. Tämä ei ole kunnan päätettävissä, mutta muutosta pitäisi saada.
Hyvä että asia nousi esiin virallisesti, olen nostanut tämän esiin myös luottamushenkilöorganisaation kehittämisen johtoryhmässä.
– Valtuustokysymys kotihoidon parkkipaikoista ja -luvista (Kv-asia)
Johanna Värmälän (sd) ja 40 muun allekirjoittama kysymys jossa tuodaan ilmi julkisuudessakin ollut huoli siitä, että kotihoidon työaikaa kuluu hukkaan pysäköintipaikkaa etsiessä ja työntekijöille on jossain tapauksessa määrätty pysäköintivirhemaksu, jonka he joutuvat itse maksamaan.
Ongelma on, että tieliikennelainsäädäntö ei mahdollista pysäköintirajoituksista tai kielloista poikkeavien lupien myöntämistä kotihoidolle. Eduskunnassa on vireillä lakialoite kotisairaanhoitoa antavan laitoksen pysäköintiluvan mahdollistamiseksi.
Yhteenvetona todetaan:
Teknisen lautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan monitahoisista vastauksista selviää, että parkkipaikkojen ja -lupien myöntäminen kotihoidolle on monitahoinen asia. Kotihoidon parkkipaikkojen ja -lupien myöntämiselle ei ole yhtä yksittäistä tahoa, joka voisi ohjeistaa asiaa sitovalla tavalla.
Merkittävä osa kiinteistöistä on yksityisessä omistuksessa, jolloin niiden omistajat päättävät itsenäisesti omien alueidensa käytöstä. Kaupungin on huolehdittava, että yleisten alueiden pysäköinti, kuten kadunvarsien pysäköintipaikat, on tehokkaassa käytössä.
Kotihoidon toiminnan helpottamiseksi pysäköinnin tulisi asiakaskohteessa tapahtua mahdollisimman lähellä kohdetta. Kadunvarsipysäköinti ei läheskään aina ole lähinnä oleva pysäköintipaikka. Pysäköinti tulisi ensisijaisesti hoitaa niin, että pysäköintijärjestelyistä sovitaan yksityisten kiinteistönomistajien (kuten taloyhtiöt, pysäköintiyhtiöt ja liikekiinteistöt) ja kaupungin kiinteistöjen (kuten koulut, vuokrataloyhtiöt) kanssa. Sosiaali- ja terveystoimi yhdessä teknisen ja ympäristötoimen kanssa suunnittelee ja käynnistää yhteydenotot siitä, miten asiaa voidaan edistää yksityisten kiinteistönomistajien tonteilla.
On kyllä surkeaa, ettei tätä asiaa saada kuntoon. Ei ole oikein, että hoitajat joutuvat tästä stressaamaan ja pahimmassa tapauksessa maksamaan pysäköintivirhemaksuja omasta kukkarostaan.