Maanantaina on vuoden ensimmäinen kaupunginhallituksen kokous. Ohessa lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Isoimpina asioina hyvinvointiraportti, Keran osayleiskaava ja Pysäköintiohjelma. Ja iloisimpana Risto Nevanlinnan (vihr.) aloite uusien luonnonsuojelualueiden perustamiseksi keskuspuistoon, johon vastaus on myönteinen.
– Tarkastuslautakunnan jäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Kv-asia)
Simo Repo (kesk) luopuu paikastaan tultuaan valittua Mikko Hintsalan tilalle kaupunginhallitukseen.
– Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen (Kv-asia)
Merja Pursiainen jättää tehtävän.
– Espoon hyvinvointiraportti 2015 – 2016 (Kv-asia)
Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin seuranta on kuntien lakisääteinen tehtävä. Espoossa tehdään kerran valtuustokaudessa laaja hyvinvointikertomus ja välivuosina suppeampi hyvinvointiraportti.
Hyvinvointiraportissa on myös suunnitelmia vuodelle 2017. Hyvinvointia edistävien toimenpiteiden osalta painopiste on lasten ja nuorten sekä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä.
Espoolaisten hyvinvoinnin vahvuuksia ovat elinvoimainen ja nuorekas ikärakenne, koulutettu väestö ja hyvä taloudellinen huoltosuhde. Espoolaiset ovat myös terveempiä kuin suomalaiset keskimäärin. Vaikka Espoon ikärakenne on vielä nuori, kasvaa ikääntyneen väestön määrä sekä suhteellinen osuus nopeasti. Yli 75-vuotiaiden määrä yli kaksinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2026 mennessä. Samanaikaisesti lapsiperheiden, erityisesti vieraskielisten, palvelutarve kasvaa. Ajankohtaisena haasteena on korkealla tasolla oleva työttömyys. Työttömyys, erityisesti pitkittyneenä, vaikuttaa haitallisesti sekä terveyteen että hyvinvointiin ja myös työttömän perheeseen ja lähiomaisiin.
Hyvinvointiraportti auttaa huomioimaan hyvinvointieroja eri väestöryhmien ja alueiden välillä. Se auttaa suuntaamaan oikein hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi tehtäviä toimenpiteitä.
Hyvinvointiraportointia ohjaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sivistystoimen johtaja Sampo Suihko. Hyvinvointiraportin koonnista ovat vastanneet toimialojen asiantuntijoista koostuva hyvinvointiraportoinnin työryhmä.
Jatkossa hyvinvoinnin ja hyvinvoinnin edistämisen raportointi on tarkoitus liittää vahvemmin osaksi kaupungin talouden ja toiminnan suunnittelua ja johtamista. Tällä haetaan vahvistusta hyvinvointityön vaikuttavuuteen ja näkyvyyteen.
51 sivuiseen raporttiin on koottu tiiviiseen pakettiin tilastotietoa mm. työttömyydestä, tuloeroista, lapsiperheköyhyydestä, lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Lisäksi on käyty läpi sitä, millaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty esimerkiksi lapsiperheiden paremmaksi tukemiseksi. On myös selvitetty asukkaiden tyytyväisyyttä kaupungin palveluihin.
Hyvinvointisuunnitelman 2017 osalta todetaan seuraavaa:
Espoossa keskitytään vahvistamaan vuoden 2017 aikana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita. Tähän sisältyy muun muassa:
– Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen rakenteista päättäminen.
– Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kytkeminen talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikelloon.
– Osana tätä työtä kehitetään myös hyvinvointikertomusta niin, että se palvelee aikaisempaa paremmin strategiatyötä sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Hyvinvointikertomuksesta tehdään aiempaa parempi johtamisen työväline, joka tuottaa relevanttia tietoa hyvinvoinnin seurantaan ja sen toimenpiteiden raportointiin.
Hyvinvointiraportoinnin kehittämisestä johtuen tässä raportissa ei tehdä nyt erillisiä nostoja kehittämiskohteiksi ensi vuodelle. Huhtikuussa 2017 ilmeistyvässä laajassa hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan kattavammin espoolaisten hyvinvoinnin tilaa. Kertomuksen pohjalta muodostetaan yhteistyössä toimialojen kanssa tavoitteet hyvinvoinnin edistämiseksi seuraavalle valtuustokaudelle. Tavoitteiden asettaminen toteutetaan osana talouden ja toiminnan suunnittelua, niin että niistä tulee luonteva osa kaupungin eri toimintojen strategiaa ja toimintaa.
Hyvä että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asemaa vahvistetaan. Myös luottamushenkilöt pitäisi saada vahvemmin työhön mukaan. Valtuustoryhmässä olemme pohtineet, olisiko tämä tulevaisuudessa sote-lautakunnan tehtävä, kun sote-palvelut siirtyvät maakunnalle, vai mahdollisesti poikkiahallinnollisen ohjelman aihe. Mari Anthoni on tätä valtuustossa ehdottanutkin. Tärkeintä on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen saadaan vahvasti integroitua kaikkeen kaupungin tekemiseen.
Aulis Pitkälän palatessa sivistystoimen johtajaksi vaihtuu myös johtoryhmän johtaja.
– Espoon Elä ja Asu Oy:n lainalle myönnetyn omavelkaisen takauksen tarkistaminen (Kv-asia)
Valtuusto myönsi 8.9.2014 Espoon Elä ja Asu Oy:lle 5 me kaupungin omavelkaisen takauksen Leppävaaran elä ja asu keskuksen rakentamista varten. Hankkeen avustukset, korkotukilaina sekä kokonaiskustannukset ovat nyt tarkentuneet ja yhtiö anoo kaupungilta takauksen korottamista 6,7 milj. eurolla yhteensä 11,7 miljoonaan euroon.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat nousseet hankesuunnitelman tavoitehinnasta 28 me -> 29,5 me. ARA on myöntänyt avustusta 5,7 me (varaus oli 5 me) ja korkotukilainaa 12,1 me (varaus oli 22,9 me).
Jonkin verran ovat kustannukset siis nousseet ja korkotukilainaa on saatu merkittävästi vähemmän kuin oli varausta. Listatekstistä ei käy ilmi näille syytä, joten kyselen.
– Espoon seudun ympäristöterveyden maksutaksan tarkistaminen
Kyse on lakisääteisistä maksuista, joita peritään suunnitelmallisen valvonnan tarkastuksista, näytteenotosta, ilmoitusten käsittelystä ja kohteen hyväksymisestä. Taksoja on tarkistettu viimeksi 2014.
Uuden taksan laadinnassa on noudatettu Kuntaliiton yleiskirjeen ohjetta ja mallitaksaa. Valvontahenkilöstön työtunnin kustannusta nostetaan 56 e/h -> 58 e/h. Lisäksi taksan rakennetta on muutettu vastaamaan paremmin valvontasuunnitelmia. Matka-ajasta peritään erillinen kiinteä maksu 29 euroa valvontakäynniltä.
Taksaan on myös tehty uuden tupakkalain mukaiset muutokset. Lisäksi eläinlääkintähuoltolakiin perustuva kaupungineläinlääkärin vastaanotolla perittävä käyntimaksu, ns. klinikkamaksu, on liitetty muun ympäristöterveyden maksutaksan yhteyteen ja sitä nostetaan 14 e -> 15 e (sis. alv). Maksu on samalla tasolla kuin useissa muissa suuremmissa valvontayksiköissä.
Nämä on hyväksytty sote-lautakunnassa yksimielisesti.
– Keran osayleiskaavan hyväksyminen, alue 132700 (Kv-asia)
Tavoitteena on muodostaa Kerasta kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen iso paikalliskeskus Kauniaisten ja Leppävaaran välille. Kaavaehdotus mahdollistaa alueelle vähintään 14 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa. Tällä hetkellä osayleiskaava-alueen asukasmäärä on noin 1 000 asukasta. Alueella on noin 7 000 työpaikkaa.
Lähtökohtana on ensisijaisesti ei-korkean rakentamisen ja tiiviin kävelykeskusta-alueen mahdollistaminen. Uudisrakentaminen sovitetaan ympäröiviin pientaloalueisiin.
Liikenteellinen perusratkaisu on eri kulkumuodot huomioiva verkosto, joka luo elävää kaupunkitilaa ja yhdistää alueen useaan eri suuntaan. Ensisijaisesti painotetaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen näkökulmaa sekä sujuvia matkaketjuja. Tavoitteena on, että kestävien kulkutapojen osuus alueella kasvaa nykytilanteesta.
Tärkeimmät liikenneverkon muutokset ovat kaupunkiradan jatke Leppävaarasta Espoon keskukseen, pikaraitiolinja Karamalmi – Suurpelto – Matinkylä sekä ajoyhteys Kutojantien ja Karapellontien välillä.
Alueelle on tarkoitus tehdä laadukkaita ja toiminnallisesti monipuolisia virkistysalueita. Lisäksi tavoitteena on säilyttää ja kehittää Keran olemassa olevia rakentamattomia viheralueita, kuten luonnonmukaisia metsäalueita, osaksi virkistystä.
Tätä kaavaa on tehty huolella kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja odotukset ovat korkealla. Keraan on mahdollista luoda viihtyisää tiivistä mutta ihmisen mittakaavaista kaupunkia. Toivottavasti alue lähtee pian rakentumaan ja toteutus vastaa suunnitelmia. Olemme pitäneet esillä Keran vanhan tiilitehtaan säilyttämistä. Siihen otetaan kantaa asemakaavavaiheessa.
– Pysäköinnin periaatteet ja pysäköinnin kehittämisohjelma
Tämä oli elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa puoli vuotta pöydällä ja siitä käytiin ryhmien väliset neuvottelut, joissa vihreitä edusti ansiokkaasti kaupunkisuunnittelulautakunnan vpj. Kirsi Louhelainen. Päätöksiä tehtiin 19.12. jolloin vihreillä oli vahingossa kokouksessa tyhjä paikka. Olimme kuitenkin Kirsin kanssa läsnä kokouksessa.
Pohjaesitys on mielestämme hyvin valmisteltu ja perusteltu ja voimme olla sen takana. Tässä tiivistettynä ohjelman toimenpidekokonaisuudet niistä kiinnostuneille:
1.) Pysäköinnin maksullisuuden kehittäminen
Maksullisuudella tavoitellaan keskusta-alueilla tehokkaampaa kadunvarsien pysäköintipaikkojen kiertoa. Kadunvarren paikat on tarkoitettu ensisijaisesti lyhytaikaiseen asiointiin tai vieraspysäköintiin. Asukkaiden paikkojen tulee olla taloyhtiöiden kustannuksellaan, yleensä kiinteistölleen toteuttamia ja yhtiöiden tulee toteuttaa paikkoja riittävästi asukkaidensa ja heidän vieraidensa tarpeisiin.
Maksullisuus esitetään otettavaksi käyttöön vaiheittain 2-3 pilottikohteessa keskusta-alueilla, joissa on hyvät joukkoliikennepalvelut ja pysäköinnin kysyntä ylittää tarjonnan. Pilottikohteista, niiden laajuudesta, pysäköinnin hinnoittelusta, maksujärjestelmän tulovaikutuksista ja kokeilun seurannasta valmistellaan erikseen teknisen lautakunnan päätettäväksi esitys. Espoossa voidaan aloittaa suoraan pysäköinnin mobiilimaksamisella, koska rasitteena ei ole vanhoja maksujärjestelmiä.
Toimenpiteen vaikutukset: Toteuttamalla pysäköinti mobiilipalveluna mahdollistetaan joustava hinnoittelu ja tehokas pysäköinnin valvonta. Maksamisen mobiilipalvelu mahdollistaa paikkojen reaaliaikaisen seurannan (varattu/vapaa). Kaupungin saamat tulot ovat huomattavasti menoja suuremmat.
2.) Pysäköinnin tehostaminen ja keskittäminen
Keskitetty pysäköinti mahdollistaa tehokkaampaa rakentamista samalle maa-alalle, jolloin vapautunutta maata voidaan käyttää muuhun rakentamiseen tai virkistyskäyttöön. Pysäköintipaikkojen käyttöä voidaan tehostaa kehittämällä asukaspysäköinti- tai yhteiskäyttöautojärjestelyjä. Uusilla alueilla voidaan toteuttaa vaiheittain keskitettyjä, tehokkaita, kustannuksia ja tilaa säästäviä pysäköintiratkaisuja.
Toimenpiteen vaikutukset: Vuorottaispysäköinti vähentää paikkojen kokonaistarvetta jopa 30 % mahdollistaen tiiviimmän kaupunkirakenteen. Pysäköintipaikkojen kierto ja käyttöaste paranee ja sen myötä rakentamisen kustannukset vähenevät. RAKLIn selvityksen mukaan pysäköintipaikan hinta on merkittävin yksittäinen asunnon hintaa lisäävä tekijä, johon voidaan suoraan vaikuttaa määräyksiä lieventämällä.
3.) Kaupungille aktiivinen rooli pysäköinnin järjestämisessä
Kaupungin pysäköintiomistusten hallinnan yhtenäistäminen ja keskittäminen tuo etuja mm. julkisissa hankinnoissa sekä hallintoon liittyvissä asioissa. Mahdollistaa pysäköinnin kokonaisvaltaisen kehittämisen koko Espoon alueella. Kaupungin kannattaa ottaa aluekehityksen alkuvaiheessa aktiivinen rooli alueellisten ja keskitettyjen pysäköintijärjestelmien luomisessa, jotta ne saadaan synnytettyä. Vähitellen kaupungin rooli yhtiöissä voi vähentyä.
Toimenpiteen vaikutukset: Mahdollistaa alueellisten keskitettyjen ja laadukkaiden pysäköintilaitosten toteuttamisen ja yhtenäistää käytäntöjä.
4.) Valvonnan kehittäminen ja lisääminen
Väärinpysäköidyt autot voivat aiheuttaa vakavia vaaratilanteita, yhteiskunnallisia kustannuksia tai puistoalueiden tärveltymistä. Näkyvä valvonta estää väärinkäytöksiä. Edellyttää pysäköinninvalvontaorganisaation henkilöresurssien lisäystä ja kehittämistä. Valvontaa tulee vastedes pystyä toteuttamaan myös arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Rengaslukon käyttöä tulee harkita tilanteissa, joissa autoilija toistuvasti pysäköi väärin ja laiminlyö virhemaksunsa.
Pysäköintivirhemaksujen korotuksella halutaan vähentää erityisesti väärinpysäköintiä pelastusteillä, invapysäköintipaikoilla ja liian lähellä suojateitä. Virhemaksujen esitetään olevan korkeampia tällaisissa tapauksissa. Pysäköintivirhemaksujen korotuksella ei tavoitella lisätuloja kaupungille, vaan toistuvan ja tahallisen väärinpysäköinnin vähentämistä.
Toimenpiteen vaikutukset: Liikenneturvallisuus paranee ja väärinpysäköinti vähenee.
5.) Opastuksen ja ohjauksen kehittäminen
Tekee pysäköinnistä käyttäjäystävällisempää. Lisäksi pysäköintipaikan löytyminen helpottuu ja vähentää liikennesuoritetta. Pysäköintiä tulee kehittää siten, että kadunvarsipysäköinti on ensisijaisesti vieraiden ja asiointiliikenteen käytössä. Pysäköintikieltoalue-merkinnän toimivuutta tulee tutkia ja kehittää. Lisäksi pysäköintiin tulee kehittää joustavuutta ohjauksen keinoin.
Toimenpiteen vaikutukset: Kaupunkilaisilta tulee varsin paljon palautetta puutteellisesta pysäköinnin opastuksesta, ohjauksesta ja merkinnöistä. Kehittämisen myötä palautteen määrän on tarkoitus merkittävästi pienentyä.
6.) Pysäköinnin älykkyyden lisääminen
Digitaalisilla uusilla pysäköintipalveluilla pystytään hyödyntämään paremmin ja tehokkaammin pysäköintipaikkatarjontaa. Samalla on mahdollista kehittää aivan uudenlaisia pysäköintisovelluksia esimerkiksi osana liikkumisen palveluja (Maas-palveluja). Uudet innovatiiviset ratkaisut toteutetaan laajassa yhteistyössä yksityisten pysäköintioperaattorien, tutkimuslaitosten ja innovatiivisten palveluntuottajien kanssa. Espoon tulee profiloitua innovatiivisten pysäköintiratkaisujen edelläkävijänä.
Toimenpiteen vaikutukset: Uusi teknologia mahdollistaa räätälöidyt ja toimivat pysäköintipalvelut.
7.) Pyöräpysäköinnin kehittäminen
Pyöräpysäköinnin tarpeet otetaan huomioon jo kaavoituksessa. Määrätavoitteiden lisäksi edellytetään laadullisia parannuksia.
Toimenpiteen vaikutukset: Pyöräpysäköinnillä parannetaan pyöräilyn olosuhteita ja sitä kautta lisätään pyöräilyä.
8.) Liityntäpysäköinnin laajentaminen ja kehittäminen
Liityntäpysäköinnillä tarjotaan mahdollisuus joukkoliikenteen käyttöön niille, jotka eivät muuten tavoita helposti joukkoliikenteen terminaaleja ja pysäkkejä. Pääkaupunkiseudulla on pääradan varrella laadittu vuonna 2016 liityntäpysäköintipaikkojen rakentamisesta ja kustannusten jakamisesta ehdotus. Espooseen toteutetaan liityntäpysäköintipaikkoja HLJ-suunnitelman, metron jatkeen ja Raide-Jokerin hankesuunnitelman periaatteiden mukaisesti.
Toimenpiteen vaikutukset: Liityntäpysäköinnin ansiosta yhä useampi tekee osan matkastaan joukkoliikenteellä auton sijaan.
9.) Työntekijöiden kestävän liikkumisen edistäminen
Työpaikkojen tarjoamat ilmaiset tai pienimaksuiset pysäköintipaikat ja edulliset työsuhdeautot lisäävät autoliikennettä työmatkoilla. Espoolaisia yrityksiä tulee kannustaa laatimaan työpaikkojen liikkumissuunnitelmia, joissa kannustetaan joukkoliikenteen käyttöön sekä kävelyyn ja pyöräilyyn, mikäli mahdollista. Tässä Espoon kaupunki suurena työnantajana voi toimia esimerkkinä.
Toimenpiteen vaikutukset: Kestävän liikkumisen edistämisellä yhä useampi työntekijä tekee työmatkansa joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen.
– Valtuustoaloite Espoon pysäköinnin laskentaohjeen käsittelystä ja hyväksyttämisestä valtuustossa (Kv-asia)
Janne Tähtikunnaksen (kok.) ja 22 muun valtuustoaloite, jossa esitetään että kaupungin hallitukselle valmistellaan viipymättä mahdollisuus käsitellä ja hyväksyä kaavoitusta ohjaava Espoon kaupungin pysäköintiohje ja että tämä kokonaisuus saatetaan myös valtuuston arvioitavaksi.
Vastauksessa todetaan, että Pysäköinnin periaatteet ja pysäköinnin kehittämisohjelma hyväksyttiin ekyssä 19.12.2016 ja tulee kh:n käsittelyyn (edellinen asia). Kaupunkisuunnittelulautakunta puolestaan hyväksyi kaavoitusta ohjaavan pysäköintipaikkojen laskentaohjeen kokouksessaan 25.2.2015 otettavaksi käyttöön asemakaavoituksessa. Edellisen autopaikkaohjeen oli hyväksynyt kaupunkisuunnittelupäällikkö elokuussa 2010. Kaupunkisuunnittelulautakunta ei päätöksessään edellyttänyt asuntojen laskentaohjeen viemistä kaupunginhallitukselle.
Aloitteessa mainitaan, että vuoden aikana ja edelleen on myönnetty poikkeuslupia valtuuston hyväksymiin asemakaavoihin. Tähän vastataan, että valtuusto on johtosääntöjen kautta delegoinut toimivaltaansa, jonka mukaisesti on toimittu. Poikkeuksia asemakaavojen pysäköintimääräyksiin on annettu pääasiassa siten, että vanhojen asemakaavojen pysäköintiohjeesta on poikettu ottamalla uusimmat lautakunnan hyväksymät pysäköintiohjeet huomioon.
Laskentaohjetta noudatetaan asemakaavoituksessa ohjeellisena siten, että varaudutaan riittävään pysäköintipaikkojen kaavoittamiseen ottaen huomioon erilaisten alueiden ominaispiirteet ja erityisesti käyttäjäryhmien tarpeet. Laskentaohjeen tavoitteena on rakentaa riittävä määrä auto- ja polkupyöräpaikkoja eri kaupunkirakenteille nyt ja tulevaisuudessa.
Asemakaavoituksessa varaudutaan pysäköintipaikkojen lisäämiseen myöhemmin mm. siten, että pysäköintilaitosten suunnittelussa varaudutaan niiden korottamiseen tai laajentamiseen tulevaisuudessa tarpeen mukaan.
Tämä asia tulee käsitellyksi edellisessä kohdassa, mutta aloitteen kautta pysäköintipaikkakeskustelu päästään käymään myös valtuustossa, vaikkei itse ohjelma sinne tulekaan.
– Valtuustoaloite suojelualueiden perustamisesta Espoon keskuspuistoon (Kv-asia)
Risto Nevanlinnan (vihr.) ja 33 muun aloite suojelualueiden perustamiseksi Espoon keskuspuistoon. Aloitteessa ehdotetaan kolmea kohdetta, jotka sijaitsevat kaupungin omistamalla Keskuspuiston virkistysalueella: Keskuspuiston länsiosassa sijaitseva Harmaakallion alue ja itäosassa sijaitsevat Mössenkärrin metsälampi ja Lillträskin suoalue.
Vastauksessa todetaan, että ympäristökeskus on selvittänyt alustavasti esitettyjä suojelurajauksia mm. maastokäynnein ja karttatarkasteluin. Niitä on jossain määrin muokattava, jotta alueet ovat tarkoituksenmukaisia, suojeluperusteet täyttäviä ja kaikilta osin kaupungin omistuksessa. Valmistelun jälkeen harkitaan neuvotteluja muiden toimialojen edustajien kanssa, joiden pohjalta valmistellaan suojeluesitykset. Esityksistä pyydetään lausunnot, minkä jälkeen ne menevät ympäristölautakunnan kautta kaupunginhallituksen hyväksyttäviksi. Mikäli kaupunginhallitus hyväksyy suojeluesitykset, ne lähtevät Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen suojelupäätösten tekoa varten.
Suojelualoitteen toteuttamisella ei ole erityisiä kustannusvaikutuksia valmisteluun ympäristökeskuksessa kuluvan virkatyön lisäksi. Virkistyskäytön tarpeet on tarkoitus turvata ja sovittaa mahdollisimman hyvin yhteen alueiden suojelutarpeiden kanssa. Esimerkiksi suunnistuksen ja muiden liikuntaharrastusten harrastamisen tulee lähtökohtaisesti olla sallittua mahdollisilla suojelualueilla. Suojelualueiden perustaminen myös kohottaa Keskuspuiston profiilia.
Luonnon monimuotoisuudelle suojelualueiden lisäämisellä on aina suuri merkitys. Suojeltavaksi esitetyillä alueilla esiintyy niin erilaisia metsiä, soita, kallioita kuin lintulampikin. Suojelualueilla ekosysteemi lajistoineen pääsee kehittymään luonnonmukaisesti. Luonnonsuojelualueet myös turvaavat Keskuspuiston yhtenäisyyttä rakentamispaineiden puristuksessa.
Valtuustoaloitteen mukaisten suojelualueiden perustaminen Espoon keskuspuistoon otetaan tarkasteltavaksi ja tutkittavaksi sen selvittämiseksi voidaanko kyseisiä suojelualueita perustaa. Esitettyjen alueiden rajaukset vaativat kuitenkin tarkentamista. Aloitteen toteuttamista tultaisiin valmistelemaan yhteistyössä kaupungin toimialojen kesken, jotta kaikki toteutumiseen vaikuttavat tekijät ja mahdolliset esteet saadaan huomioitua.
Hienoa, että aloitteeseen on suhtauduttu positiivisesti ja valmistelutyö ympäristökeskuksessa on aloitettu. Nyt pitää varmistaa, että valmistelu etenee ja suojeluesitykset saadaan pian päätettäväksi.
– Valtuustokysymys Espoon pysäkki-informaation asentamisesta Länsimetron liityntäliikenteen pysäkeillä (Kv-asia)
Leo Hiltusen (ps) ja 19 muun kysymys, jossa tiedustellaan miksi HSL aloitti vaihto-operaation noin neljä kuukautta ennen suunniteltua metroliikenteen aloitusta ja kuinka suuret kulut tästä aiheutui Espoon kaupungille.
Vastauksessa todetaan, että metron käyttöönottoon liittyen HSL päätti päivittää myös Espoon bussien linjanumeroinnin ja pysäkki-informaation ulkoasun HSL:n nykyisten suunnitteluperiaatteiden ja HSL-ilmeen mukaiseksi. Käytännössä tämä edellytti pysäkki-informaation vaihtamista kaikilla Espoon pysäkeillä ja bussiterminaaleissa.
HSL toteaa omassa lausunnossaan, että hankkeen poikkeuksellisesta laajuudesta johtuen se jouduttiin aloittamaan ajoissa. Asennustyöt Länsimetron liityntälinjaston vaikutusalueella keskeytettiin heti, kun HSL sai tiedon metroliikenteen viivästymisestä. Jo muutetut pysäkit palautettiin menneeseen tilanteeseen asentamalla uuden päälle nippusiteillä vanha pysäkkilevykilpi. Muille pysäkeille vaihdettiin uuden asennustavan mukaiset pysäkkikyltit ja pysäkki-ilme nykylinjaston numeroinnilla.
Länsimetron linjaston pysäkki-informaation ja koko Espoon pysäkki-ilmeen uudistamiseen on varattu 300 000 euroa. Lisäkustannuksia on aiheutunut Espoonlahden, Soukan, Matinkylä, Olarin ja Tapiolan alueen päällekilvityksestä sekä Turuntien eteläpuolisten alueiden välitilanteen kilvityksestä uuden HSL-ilmeen aikaansaamiseksi. Tästä aiheutuneet työ- ja materiaalikustannukset ovat muutamia kymmeniä tuhansia euroa.
– Etuosto-oikeuden käyttäminen Nupurissa tehdyssä kiinteistökaupassa
Kyse on 3 350 m2 asuntotontista Turunväylän varressa, joka on myyty hintaan 15 000 € (4,48€/m2). Tilalla on täysin purkukuntoinen, pitkään tyhjillään ollut vuonna 1957 rakennettu asuinrakennus. Alueella ei ole asemakaavaa. Voimassaolevassa Espoon pohjoisosien yleiskaavassa tila on osittain pientalovaltaista asuntoaluetta ja luonnonsuojelualuetta. Nykyisten melu- ym. määräysten mukaan asuminen ei kuitenkaan ole tontilla jatkossa tarkoituksenmukaista.
Histan alueen kehittämiseen liittyvät liikennejärjestelyt vaikuttavat myös tuon Turunväylän ja Nupurintien välisen alueen maankäyttöön. Alueella on jo jonkin verran kaupungin maanomistusta ja tulevien järjestelyjen vuoksi sitä on syytä vahvistaa. Etuosto-oikeuden käyttöä puoltaa myös tilalla oleva luonnonsuojelualue sekä rakennuksen purkukustannuksetkin huomioiden kohtuullinen kauppahinta.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Kaupunginjohtaja antaa tilannekatsauksen sote- ja maakuntauudistuksesta. Tuurasin kaupunginhallituksen pj. Markus Torkkia 21.12. Uudenmaan sote-maakuntauudistuksen neuvottelukunnan ensimmäisessä kokouksessa. Uudistus etenee nyt vauhdilla muutosjohtajien Markus Sovala ja Timo Aronkytö johdolla. Kesäkuussa pitäisi lainsäädännön olla valmiina.