Ensi maanantaina on taas kaupunginhaalituksen kokous. Tässä lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä. Tällä kertaa lista on lyhyt, mutta asiat ovat tärkeitä: Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma sekä energiatehokkuussopimuksen jatkaminen, molemmat kaupunginhallituksen päätettäviä asioita. Ja viime kokouksessa pöydälle jäänyt pysäköintiohjelma.
– Tasa-arvotoimikunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali
Mikael Forsström (Kok.) luopuu tehtävästä.
– Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman 2017 – 2020 hyväksyminen
Suunnitelmassa kuvataan, miten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistetään Espoon kaupungissa yhdenvertaisuuslain edellyttämällä tavalla kaupungin eri toiminnoissa sekä henkilöstön parissa.
Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoajattelun juurtuminen osaksi kaupungin toimintaa. Espoossa ei suvaita syrjintää ja sille on määritelty nollatoleranssi. Vuoden 2017 painopisteenä on henkilöstönäkökulman toimeenpano sekä kaupungin yhteisen teeman toteuttaminen. 14-sivuinen suunnitelma löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Vuoden 2015 alusta voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki velvoittaa suunnitelman tekemiseen. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma käsitellään toimialojen ja tulosyksiköiden johtoryhmissä sekä johdon foorumissa.
Työpaikkojen omat, toiminnalliset suunnitelmat lähtevät asteittain toteutukseen vuoden 2017 aikana. Toteutusta tuetaan keskitetysti henkilöstöhallinnosta yhdessä toimialojen kanssa toimien.
Suunnitelma kulkee hyvin yleisellä tasolla ja siihen on kirjattu seuraavat kuusi linjausta:
1. LINJAUS:
Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa mietimme, miten rakennetaan ja mahdollistetaan yhteisöllisyyttä ja kohtaamisia erilaisissa tilanteissa, paikoissa ja palveluissa.
2. LINJAUS:
Toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa arvioimme vaikutuksia eri yhdenvertaisuus-ja tasa-arvonäkökulmista.
3. LINJAUS:
Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessakannustamme henkilöstöä tekemään asioita uudella, poikkeavalla tavalla. Ymmärrämme, että virheitä ja epäonnistumisia tapahtuu. Niistä otamme oppia ja jatkossa teemme asiat paremmin.
4. LINJAUS:
Meillä Espoon kaupungissa on selkeä arvopohjainen toimintatapa, syrjinnälle, kiusaamiselleja väkivaltaiselle käyttäytymiselle on nollatoleranssi. Toimintatapa näkyy kannanotoissamme ja toimii taustatukena kaupungin toiminnalle ja työntekijöille.
5. LINJAUS:
Meidän on huolehdittava kaupungin työntekijöiden osaamisesta ja ammattitaidosta, niin että heillä on näkemystä
ja taitoa aidosti kunnioittavaan kohtaamiseen työyhteisössä ja asiakkaiden kanssa.
6. LINJAUS:
Kaupunkilaiset pääsevät tutustumaan poliittisen päätöksenteon dokumentteihin avoimen tiedonjaon sekä ymmärrettävien monikanavaisten viestintätapojen avulla.Selkeä kieli palvelee meitä kaikkia.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman toteutumista seurataan johdon foorumissa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmässä (virkamiesjohtoryhmä). Henkilöstöä koskevan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvostoimenpiteiden seuranta toteutetaan henkilöstöhallinnossa.
Lainsäädäntö velvoittaa kaupunkiaraportoimaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymisestä. Espoossa tämä tapahtuu mm. henkilöstökertomuksessa ja muissa henkilöstöä koskevissa arvioinneissa sekä toimenpiteiden etenemisestä suunnitelmanpäivittämisen yhteydessä.
Tämä suunnitelma ei kyllä kovin konkreettisesti kerro kaupungin työstä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Paljon jää tarkempien suunnitelmien varaan ja niihin luottamushenkilöt eivät pääse käsiksi.
– Kuntien vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen jatkaminen vuosille 2017-2025
Kyse on valtion ja kuntien välisestä energiatehokkuussopimustoiminnasta, joka littyy myös EU:n asettamien tavoitteiden saavuttamiseen. Sopimuksella pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian edistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Sopimus tukee kuntien ilmastotyötä.
Kaupunginhallitus päätti jo 2013 sitoutua aiesopimuksella jatkamaan 2016 päättyvää sopimusta seuraavasti:
– neuvottelemaan vuoden 2015 aikana uudesta 1.1.2017 käynnistyvästä vapaaehtoisesta sopimusjärjestelmästä ja
– tavoittelemaan, voimassa olevan ja uuden vapaaehtoisen sopimusjärjestelmän puitteissa, vuosina 2014 – 2020 toteutetuilla energiatehokkuustoimilla kumulatiivista energiansäästöä 120 GWhkum.
Jatkoneuvotteluissa todettiin, että jatkokautta oli mahdollista pidentää seitsemästä yhdeksään vuoteen. Uusi sopimuskausi on 2017 – 2025. Espoon määrällinen säästötavoite sopimuskaudelle on yhteensä 19,6 GWh.
Sopimuksen piiriin kuuluva kaupungin kiinteistömassa on on melko pieni ja siten myös sen energian käyttö. Espoon asunnot eivät ole mukana tämän sopimuksen piirissä.
Säästötavoitteeksi esitetään Espoon osalta sopimuksen minimitasoa. Selostusosasta ei käy ilmi, miten edellisen sopimuskauden tavoitteisiin on päästy ja mitä tämän sopimuskauden tavoite käytännössä kaupungilta edellyttää. Sopimus edellyttää, että laaditaan sen toimeenpanon mukainen toimintasuunnitelma tai päivitetään olemassa oleva ja julkaistaan se verkkosivuilla. Olisi hyvä kuulla, kuka suunnitelman laatii ja mikä taho sen hyväksyy.
Dokumenteissa ei ole mainittu keinoja, joilla tavoitteisiin pyritään. Yksi keskeinen keino on poistoilman lämmön talteenotto, joka lisää säästöpotentiaalia. On tärkeää, että käytettävissä olevista keinoista ja niiden säästöpotentiaalista tehdään selvitys, jos ei sellaista ole vielä tehty.
On myös tärkeää arvioida, millaisiin säästöihin päästäsiin, jos toteutettaisiin viipymättä kaikki järkeväksi katsotut toimenpiteet. Kiinnostaa myös, millainen tavoite ollaan asettamassa uusiutuvan energian osuudelle. Uusiutuvan energian kuntakatselmus on tehty Espoossa vuonna 2012.
Sopimus olisi hyvä jättää pöydälle, jotta ehdittäisiin saada tarkemmat selvitykset taustoista ja siitä, missä Espoossa mennään oman kiinteistökannan energiatehokkuuden osalta. Energiatehokkuudelle on syytä asettaa kunnianhimoiset tavoitteet myös rakennusten peruskorjauksessa, toki sisäilman laadusta tinkimättä.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Espoon nuorisovaltuuston syksyn 2016 puolivuotistoimintakertomus
Nuva on ollut taas aktiivinen ja tehnyt mm. kaksi aloitetta:
ManiMiitti- Julkinen liikenne nuorille edullisemmaksi (hyväksytty 11.10.)
Jumppi- harrasteryhmien toimintaa laajennettava Pohjois-Espooseen (hyväksytty 8.12.)
– Pysäköinnin periaatteet ja pysäköinnin kehittämisohjelma (Pöydälle 9.1.2017)
Tämä jäi pöydälle, koska elinkeino- ja kilpailukykyjaoston hyväksymät muutokset oli esitetty niin sekavasti, ettei kaupunginhallituksen jäsenillä oli vaikeuksia hahmottaa päätettävää kokonaisuutta. Nyt muutokset on kirjattu sisään itse ohjelmapaperiin.
Asiasta käytiin ryhmien väliset neuvottelut, joissa vihreitä edusti ansiokkaasti kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen. Olemme kokonaisuuteen tyytyväisiä yhtä kohtaa lukuunottamatta. Kaduvarsipysäköintiä koskevaan kirjaukseen esitämme seuraavaa muutosta:
s. 35, kohta 5: Kadunvarsipysäköinnin kehittäminen
toinen kappale:
”Kaavoituksen yhteydessä tulee tutkia kadunvarsipysäköinnin riittävyys kaava-alueella ja sen lähipiirissä, jotta paikkoja voidaan rakentaa kokonaisuutena riittävästi. Tilatarpeet otetaan jatkossa paremmin huomioon jo asemakaavoitusvaiheessa muun muassa suunnittelemalla kadut leveämmiksi ja varautumalla enemmän yleiseen pysäköintiin. Valmisteilla olevissa ja tulevissa kaavoituskohteissa varmistetaan autopaikkojen riittävyys, nyt ja tulevaisuudessa. Ennen kaavan hyväksymistä autopaikkojen mahdollista myöhempää lisäämistä varten tehdyt varaukset kaava-alueella täytyy osoittaa päättäjille.”
muutetaan muotoon:
”Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan osana pysäköinnin kokonaisuutta kadunvarsipysäköinnin riittävyys kaava-alueella ja sen lähipiirissä, jotta paikkoja voidaan rakentaa kokonaisuutena riittävästi. Tämä tehdään kaupunkisuunnittelukeskuksen ja teknisen keskuksen yhteistyönä jotta tarpeelliset tilavaraukset voidaan tehdä asemakaavoihin.”
Tämä siksi, että mielestämme kadunvarsipysäköinnin lisääminen ei saa automaattisesti johtaa katutilan leventämiseen. Katujen yksiselitteisen leventämisen sijaan tulisi tarkastella katujen nykyisiä tilavarauksia ja niiden normitusta sekä pohtia muita ratkaisuja kuten esimerkiksi yksisuuntaisia katuja, jos halutaan tehdä lisää tilaa kadunvarsipysäköinnille. Olennaista on kaupunkisuunnittelukeskuksen ja teknisen keskuksen välinen tiivis yhteistyö suunnitteluvaiheessa.