Huomenna kaupunginhallituksessa mm. turvallisuusohjelma, pääkaupunkiseudun kasvupalvelusopimus ja vihreänä kädenjälkenä Mari Anthonin valtuustoaloite rakkauden metsän perustamiseksi Espooseen, joka sai positiivisen vastaanoton jo kaupunkitekniikan keskuksessa ja teknisessä lautakunnassa. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n (tuleva Espoon Jääurheilun Tuki ry:n) Matinkylän jääurheilukeskuksen rakentamiseen otettavalle lainalle (Kv-asia)
Espoon Kiekkoilun Tuki ry suunnitteli pitkään Vermo Areenan rakentamista Perkkaalle ja sitä varten valtuusto on myöntänyt takauksen 15 me lainalle. Hanke kuitenkin kaatui korkeimman oikeuden 12.2.2016 antaman kielteiseen päätökseen Areenalle tarkoitetun tontin pakkolunastamisesta. Tontin omistaa valtion Senaattikiinteistöt.
Kun Matinkylän jäähalli jouduttiin sulkemaan sisäilmaongelmien takia, päättivät Espoon Kiekkoilun Tuki ry ja kaupungin liikuntapalvelut yhdessä selvittää jääurheilukeskuksen rakentamista Matinkylän urheilupuistoon. Eky päätti tätä varten suunnitteluvarauksesta 7.3.2016. Suunnitteluvaraus on voimassa 28.2.2017 saakka.
Kaupunki on valmistellut Matinkylän jäähallin purkamista kuluvan kauden jälkeen ja tontin pitkäaikainen vuokrasopimus tehdään tämän takauspäätöksen varmistuttua. Jääurheilukeskukseen on suunniteltu 4-rataa yhteen tasoon.
Matinkylän jääurheilukeskus on espoolaisten lasten ja nuorten jääkiekkoa, ringetteä ja taitoluistelua harrastavien seurojen yhteishanke. Yhdistys on jättänyt esityksen Etelä-Suomen Aluehallintovirastoon Matinkylän jääurheilukeskuksen saamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelman käsittelyyn 2018.
Kustannusarvio on 17,6 me. Rahoitukseen käytetään omia varoja 0,5 me sekä avustuksia 0,75 me. Takaus haetaan 20 me, joka sisältää varauksen rakentamisen aikana mahdollisesti esiin tuleviin lisä- ja muutostöihin.
Kaupungin myöntämiä takauksia Espoon Kiekkoilutuki ry:lle Leppävaaran harjoitusjäähallin rakentamista varten on 31.12.2016 jäljellä 3,2 me.
Tämä on tarpeellinen hanke, jotta voidaan turvata luistelulajien harrastusmahdollisuuksia. Ehkä lopulta hyvä, että Vermon hanke kariutui, jotta Kiekkoilun tuella oli rahkeita lähteä tekemään Matinkylään uutta hallia, kun vanha kosahti. Kun kaupungin oma investointiohjelma pullistelee, on tämä keino saada hallihanke toteutettua. Espoon Kiekkoilun Tuki on ollut kaupungin suuntaan luotettava yhteistyökumppani.
On erittäin tärkeää, että Espoon Kiekkoilun tuki on laajentumassa nyt selkeästi kaikkeen jääurheiluun, eli myös ne lajit joita tytöt harrastavat enemmän, pääsevät tasapuolisesti käyttämään jääaikaa.
Valitettavasti tilanne on vielä ratkaisematta Laaksolahden jäähallin osalta, joka sekin on käyttökiellossa riskirakenteiden takia ja seisoo nyt tyhjillään. Sekään hanke ei ole kaupungin investointibudjetissa. Tila- ja asuntojaostossa kehotimme muutama vuosi sitten etsimään kumppaneita hallin korjaamiseen/uuden rakentamiseen, mutta asia ei ole edennyt. Kiekkoilun tuella ei siihen ole ollut rahkeita Vermon ja nyt Matinkylän hankkeen takia. Laaksolahden hallin tilanteeseen on myös löydettävä ratkaisu, myös Keski- ja Pohjois-Espooseen tarvitaan tiloja liikunnan ja urheilun harrastamiseen.
– Espoon kaupungin turvallisuusohjelman tarkastaminen (Kv-asia)
Espoon turvallisuusohjelmassa 2017- 2018 kuvataan Espoossa tehtävän turvallisuusyhteistyön päätoimintalinjat ja keskeiset turvallisuuden tavoitteet, mittarit, keinot ja seuranta. Tavoitteena on varmistaa espoolaisten arkiturvallisuus. Ohjelma kuvailee turvallisuuden nykytilaa Espoossa, turvallisuuden haasteita ja turvallisuuden kehityssuuntia.
Espoon turvallisuusohjelmaa on päivitetty vuosien 2014 -16 aikana ja kaupunginhallitus on palauttanut sen useampaan kertaan. Oheiset asiat on tarkistettu sen jälkeen, kun kaupunginhallitus palautti asian 7.11.2016:
– Väestöryhmien välisten suhteiden tekstin asiasisältöä tarkennettiin tasapuoleiseksi ja harkitsevaksi sekä kielelliset ilmaisut korjattiin vastaamaan valtakunnallista termistöä
– Tarkennettiin koulu- ja työpaikkaväkivallan määrittelyä ja toimenpiteitä ennalta ehkäisyyn Espoon kaupungilla
– Stilisoitiin yhteenvetoa ja lisättiin valtakunnallinen linjaus kunnan turvallisuussuunnitelman tai -ohjelman laatimiseksi
– Lisättiin esityslistatekstin selostusosaan päivityshistoria
Tätä ohjelmaa on tosiaan palautettu moneen kertaan lähinnä perussuomalaisten vaatimuksesta. Nyt on huolella valmisteltu ja valmis päätettäväksi.
Espoo on todettu tilastovertailuissa Suomen turvallisimmaksi kaupungiksi jo kolmatta kertaa peräkkäin. Vertailu perustuu poliisin tietoihin kaupunkien katuturvallisuudesta. Katuturvallisuusindeksi lasketaan alueen ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen ja rattijuopumusten painotetusta lukumäärästä suhteutettuna väestömäärään.
Varmasti osa selittyy kaupunki- ja väestörakenteella, mutta osansa lienee silläkin, että Espoossa on tehty turvallisuuspuolen asioita hyvin. Siitä tämä ohjelma on yksi osoitus.
– Esitys valtioneuvostolle kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi
Esitetään, että kaupunginhallitus osaltaan hyväksyy kaupunginjohtajien neuvotteleman esityksen erillisratkaisuksi. Vastaavansisältöinen päätös on määrä tehdä myös Helsingissä ja Vantaalla.
Kasvupalvelut koostuvat pääasiassa nykyisistä TE-toimiston palveluista ja ELY-keskuksen elinkeinopalveluista sekä kansallisista kasvupalveluista. Kasvupalvelujen järjestämisvastuu tulisi lakiin perustuvalle pääkaupunkiseudun kuntayhtymälle, jonka jäseninä olisivat pääkaupunkiseudun kaupungit. Muilla Uudenmaan kunnilla olisi mahdollisuus liittyä kuntayhtymän jäseniksi kunkin kunnan omien päätösten perusteella.
Maan hallitus linjasi, että Uudenmaan työssäkäyntialue on kokonaisuus. Siksi esityksessä kuntayhtymälle kuuluu palveluiden järjestämisvastuu koko Uudenmaan alueella. Palvelut tuotetaan monituottajamallin periaatteella.
Kunnilla, jotka eivät ole kuntayhtymän jäseniä, olisi oikeus osallistua heitä koskevien asioiden päätöksentekoon. Tällä varmistetaan, että maakunnan asukkailla olisi yhdenvertainen mahdollisuus vaikuttaa palveluiden järjestämiseen.
Kuntayhtymän perusrahoitus tulisi valtiolta samaan tapaan kuin kasvupalveluista järjestämisvastuussa oleville maakunnille. Jäsenkuntien ja Uudenmaan muiden kuntien rahoitusosuudet perustuisivat kuntien sopimusperusteisesti kuntayhtymälle siirtämiin tehtäviin.
Esityksen synnyttäminen on ollut varsin työlästä, kun on etsitty pks-kaupunkien yhteistä näkemystä ja sellaista kokonaisuutta, joka täyttäisi maan hallituksen ehdot. Pidän perusteltuna sitä, että työllisyys- ja maahanmuuttokysymyksiin liittyvät palvelut pysyvät kaupunkien hallinnassa, kun pks-kaupungit kuitenkin kantavat suurimman vastuun maahanmuuttajien kotoutumisesta. Mutta kyllähän tässä hieman arveluttaa uuden kuntayhtymähimmelin perustaminen maakunnan sisään, kun toimiala on sama.
Olen kuitenkin valmis tämän nyt hyväksymään ja katsomaan miten maan hallitus esitykseen suhtautuu. Vastauksen pitäisi tulla vielä tämän kuun lopussa. Tärkeintä onkin, että päätös saadaan pian, jotta päästään eteenpäin Uudenmaan tason valmistelussa sote- ja maakuntauudistuksen osalta.
– Valtuuston neuvottelutoimikunnan kokoonpanon täydentäminen
Byman (sit.) on perustanut oman Espoon sitoutumattomien valtuustoryhmän ja saa näin paikan neuvottelutoimikuntaan. Mielenkiintoista on, edustaako hän jatkossa edelleen perussuomalaisia kaupunginhallituksessa. Yksittäistä jäsentähän ei voi luottamustoimesta erottaa, vaan hänen täytyy erota itse.
– Kaupunginhallituksen edustajan valinta rakennuslautakuntaan ja kaupunginhallituksen varaedustajan valinta sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaostoon
Kaupunginhallituksesta eronneen Mikko Hintsalan (kesk.) paikkoja.
– Valtuuston, kaupunginhallituksen sekä sen jaostojen jäsenten osallistuminen FCG Finnish Consulting Group Oy:n ja Suomen Kuntaliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin vuonna 2017
Valtuuston ja kaupuntinhallituksen jäsenet voivat osallistua FCG Oy:n ja Suomen Kuntaliiton koulutussuunnitelman mukaisiin koulutuksiin ilman kaupunginhallituksen eri päätöstä. Muiden tahojen järjestämiin koulutustilaisuuksiin osallistumisesta päätetään erikseen. Luottamushenkilöiden koulutuksiin osallistumiseen on varattu 18 000 e määräraha.
Tämä on hyvä käytäntö. Nyt varmaan monilla on katse jo vaaleissa ja kouluttautumisen tarve sitten vaalien jälkeen uusien luottamustehtävien mukainen.
– Sivistystoimen johtajan sijaisen määrääminen
Ensisijaisesti sijaisena toimii sivistytoimen talous- ja hallintojohtaja ja hänen estyneenä ollessaan liikunta- ja nuorisopalvelujen johtaja.
– Kahta toimea koskevat muutokset sivistystoimessa ja sosiaali- ja terveystoimessa
Kaksi muutosta, jotka eivät ehtineet kaupunginhallituksen 19.12.2016 käsittelyyn, jossa hyväksyttiin vuoden 2017 talousarvioon sisältyvät uudet virat ja toimet sekä virkoja ja toimia koskevat muutokset ja lakkautukset.
Liikunta- ja nuorisopalveluissa kehittämisasiantuntijan toimi muutetaan alueellisten nuorisopalvelujen päälliköksi. Tämä liittyy nuorisotoimen sisäiseen uudelleenorganisointiin, näin saadaan toinen henkilö esimiesasemaan. Sosiaalitoimessa sosiaaliohjaajan toimi muutetaan viraksi, koska sosiaaliohjaajan tehtävän tulee olla virka.
Sivistystoimen muutoksen kustannukset sopeutetaan liikunta- ja nuorisopalvelujen talousarvion sisällä, ja sosiaali- ja terveystoimen esitys on kustannusneutraali.
– Pääomasijoitus apporttina sekä lainan myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Toimitiloille
Toimeenpannaan valtuuston 23.1.2017 päätös korjata Viherlaakson ja Kirstin koulut elinkaarimallilla Oy Espoon Toimitilojen toimesta. Se edellyttää, että rakennukset luovutetaan yhtiölle. Maaomaisuutta ei siirretä yhtiöön. Kaupungin ja Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen välillä tehdään maanvuokrasopimus.
Hankkeiden toteutus ajoittuu Kirstin koulun ja päiväkodin osalta vuosille 2017 – 2018 ja Viherlaakson koulun ja lukion osalta vuosille 2017 – 2019. Rakentamisajaksi koko hankekokonaisuudelle on arvioitu 3 vuotta.
Kiinteistö Oy Espoon Toimitilat hakee Espoon kaupungilta 62 me lainaa peruskorjauksia varten. Rakennusten valmistuttua käyttömenot, korkokulut ja lainalyhennykset katetaan vastikkeilla.
– Valtuustoaloite ekologisesti kestävän matkailukohteen ”Rakkauden metsän” perustamiseksi Espooseen (Kv-asia)
Mari Anthonin (vihr.) ja 25 muun aloite ekologisesti kestävän matkailukohteen ”Rakkauden metsän” perustamiseksi Espooseen.
Vastauksessa todetaan, että Kaupunkitekniikan keskus tutkii mahdollisuutta, että ”Rakkauden metsästä” tehtäisiin hedelmäpuutarha siten, että pariskunnat voisivat istuttaa hedelmäpuita osoitetulle alueelle. Ehdotettu kohde sijaitsee Suurpellossa, osoitteessa Hentebynkatu 4, Espoo.
Alueen koko on n. 1,2 hehtaaria. Puiden istutusväli olisi noin 6 metriä, joten alueelle mahtuisi puita noin 1 000 kpl. Puulle laadittaisiin istutus- ja hoito-ohjeet, jotka laitettaisiin espoo.fi -sivuille sekä alueen reunaan teetetylle kyltille. Ensimmäisen istutustapahtuman voisi yhdistää Suurpeltoseuran jokavuotiseen Kukkiva Suurpelto- tapahtumaan, joka on touko-kesäkuussa.
Ehdotuksen mukaisesta toiminnasta ei vastauksen mukaan koituisi kaupungille mainittavia kustannuksi, kun kaupunki toimisi ainoastaan toiminnan mahdollistajana. Kaikki mahdolliset lisäpalvelut, kuten puiden hoito, kuvaaminen jne. jätettäisiin markkinoiden hoidettavaksi.
Hienoa, että aloitteeseen on suhtauduttu positiivisesti ja etsitty hedelmäpuutarhalle paikkakin. Toteutuksen osalta ilmaan jää vielä avoimia kysymyksiä:
Millainen rooli kaupungilla tulee olemaan ja mitä tehtäviä on tarkoitus tarjota yksityisten yrittäjien hoidettavaksi? Ollaanko etsimässä yrittäjää/yrittäjiä vastaamaan esimerkiksi puiden istuttamista, puutarhan hoidosta, mahdollisesta yhteydenpidosta istuttajiin jne. Onko pohdittu hankkeen hyödyntämistä kaupunkimarkkinoinnissa ja onko selvitetty Visit Espoon halukkuutta olla mukana hankkeessa?
Aloite on herättänyt paljon kiinnostusta ja Mari Anthoni on saanut suoria yhteydenottoja toiminnasta kiinnostuneilta. Toivottavasti kaupunki panostaa nyt myös toteutukseen, jotta rakkauden hedelmäpuutarhasta tulisi totta. Suurpelto on sille mielestäni oiva osoite.
– Valtuustoaloite Siltakadun liikenteen sujuvoittamisesta Espoon keskuksessa (Kv-asia)
Bymanin (sit.) ja 11 muun aloite, jossa esitetään että Siltakadun katualue suunnitellaan kokonaan uudestaan niin linja-auto- kuin muun joukkoliikenteen, yksityisautoilun, tavaraliikenteen, pyöräilyn, muun kevyen liikenteen ja jalankulun, valaistuksen, ohjaamisen ja opastuksen tarpeet huomioon ottaen esteettömyyden periaatteita noudattaen turvalliseksi ja toimivaksi kulkuväyläksi kaikille.
Vastauksessa todetaan, että Siltakatu sijaitsee kahden ostoskeskuksen välissä, joten kohdassa on poikkeuksellisen paljon jalankulkijoita. Tästä syystä moottoriajoneuvoliikennettä on tarkoituksellisesti haluttu rauhoittaa suunnitelmien mukaisilla ajoratapysäkeillä ja hidastimilla.
Edelleen todetaan, että kuntalaisilta tai joukkoliikenteestä tai liikenneturvallisuudesta vastaavilta suunnittelijoilta ei ole saatu aikaisemmin negatiivista palautetta Siltakadun liikennejärjestelyistä.
Uuden katusuunnitelman tekeminen ja kadun rakentaminen uudestaan maksaisi useita miljoonia euroa. Edellä mainituista syistä kaupunkitekniikan keskus ei näe syytä muuttaa Siltakadun liikennejärjestelyjä.
Hyvä vastaus, joka on hyväksytty yksimielisesti teknisessä lautakunnassa.