Tila- ja asuntojaosto 6.3.2017 Suviniityn päiväkoti ja asunto-ohjelman päivitys

Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston maanantain kokouksessa on taas tärkeitä asioita päätettävänä tai keskusteltavana.

Suviniityn päiväkodin hankeessa säästöpaineet uhkaavat tilojen käytettävyyttä eikä käyttäjän eli varhaiskasvatuksen näkökulmia ole huomioitu. Asunto-ohjelman toteutuksesta on listalla raportti ja lisäksi käydään evästyskeskustelu tulevan ohjelman tavoitteista. Selostuksessa ajankohtaisista sisäilmaongelmista kuullaan missä mennään mm. Jousenkaaren ja Aarnivalkean väistöratkaisujen osalta sekä akuuttien sisäilmakohteiden kuten Haukilahden ja Karamzinin koulun tilanne. Alla asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Valtuustokysymys Tapiolan uimahallin remontin tilanteesta ja aikataulusta (Kh-Kv-asia)

Leena Luhtasen (sd) ja 35 muun allekirjoittama valtuustokysymys, jossa kysytään:

– tunnistaako hallitus kaupungin organisaation puutteet Tapiolan uimahallin kunnostustöiden toistuvaan epäonnistumiseen liittyen,

– onko hallituksella suunnitelmaa siitä, miten Tapiolan uimahallin kunnostuksen kaltaiset epäonnistumiset voidaan vastaisuudessa estää,

– mitä uimahallin kunnostus on tähän mennessä maksanut, mistä kustannukset ovat aiheutuneet ja mikä on arvio tulevista kustannuksista, ja

– milloin Tapiolan uimahalli saadaan asukkaiden käyttöön siten, etteivät toistuvat sulkemiset enää jatku.

Tila- ja asuntojaosto palautti vastauksen uudelleenvalmisteltavaksi lokakuussa ja hyvä niin, koska tilanne on muutamassa kuukaudessa olennaisesti muuttunut. Lokakuussa arvio oli, että hallin korjaus olisi valmis tämän vuoden lopussa. Nyt korjaustarpeet ovat osoittautuneet merkittävästi laajemmiksi ja valmista olisi näillä näkymin vasta keväällä 2019. Sinänsä on välttämätöntä, että korjaukset tehdään nyt niin, että halli todella kestää käytössä.

Tapiolan uimahallin korjaussuunnittelua rasittavat tiukat suojelumääräykset. Nyt on kuitenkin löydyttävä joustoa, jotta halliin voidaan toteuttaa kestävät ratkaisut. Esimerkiksi ongelmallisiksi osoittautuneet laatat altaan pohjassa on voitava korvata teräsaltaalla kuten Leppävaaran uimahallissa.

Tähän mennessä korjauskustannukset ovat olleet:
– Ison altaan kunnostus vuosina 2015 – 2016 noin 950 000 e
– ilmanvaihtokorjaukset vuonna 2016 noin 400 000 e.
– Muiden korjaustöiden kustannukset ovat vuosittain 50 000 -100 000 e

Nyt esitettävien korjausten kustannukset ovat hyvin alustavan arvion mukaan 5 – 7 me. Tarkempia arvioita ei voida esittää ennen täydentävien tutkimusten ja korjaussuunnitelmien tekemistä. Tutkimus- ja suunnittelukustannukset on alustavasti arvioitu n. 300 000 e suuruisiksi.

Esitetyt korjaukset edellyttävät käytännössä, että Tapiolan uimahallista tulee korjaushanke, joka vaatii investointirahoitusta. Vuosikorjaus tai elinkaarta jatkavana korjauksena uimahallin korjausta ei voida käynnistää, etteivät muiden kiinteistöjen välttämättömät korjaukset jää tekemättä.

Aikataulusta todetaan, että aiemmin arvioitua laajemmista korjaustarpeista johtuen realistiseksi arvioidaan:
– kevät 2017 hankesuunnitelman laadinta ja suunnittelun kilpailuttaminen kevät
– kesä-syksy 2017 suunnittelu
– loppuvuosi 2017- alkuvuosi 2018 urakkakilpailutus
– 2018‑2019 rakentaminen
– kevät 2019 valmis

Tämän kanssa pitää nyt vaan elää ja sovittaa hanke investointiohjelmaan. Tässä taas lisäpainetta investointikaton avaamiseen, koska esimerksiksi Espoonlahden uimahallin peruskorjausta ja laajennusta, joka on ajoitettu vuosille 2020-2022 ei ole varaa lykätä. Sekin on huonokuntoinen ja odottaa puolestaan Matinkylän uimahallin valmistumista 2020.

– Valtuustokysymys koulujen siivoukseen liittyvien ostopalvelujen ongelmista (Kh-Kv-asia)

Johanna Värmälän (sd) ja 14 muuta valtuutetun valtuustokysymys, ohessa kysymykset ja tiivistelmät vastauksista:

– Millaisia sopimuksia Espoon kaupunki on tehnyt koulujen siivouksia toteuttavien palvelujen tuottajien kanssa?

Sopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia. Kilpailutukset tehdään pääsääntöisesti noin 5-8 vuoden välein. Sopimuksiin sisältyvät siivouksen kokonaispalvelut.

– Onko kyseisissä sopimuksissa otettu huomioon siivoajien velvollisuus ilmoittaa kunnossapitoon liittyvistä havainnoista?

Ilmoitusvelvollisuus sisältyy sopimuksiin: ”Palveluntuottaja vastaa toimintansa ja henkilöstönsä osalta siitä, että se ilmoittaa Tilaajalle sopimuksen piiriin kuuluvissa tiloissa, omaisuudessa tai rakennuksen kunnossa havaituista viallisuuksista tai huollon tarpeesta.”

– Millainen prosessi on siivouspalveluihin liittyvien ostopalvelujen ongelmien hoitamisessa?

Siivouspalvelut tekee jokaiseen kohteeseen laadunvarmistuskäynnin kerran kuukaudessa. Jos kohteen kaksi perättäistä laaturaporttia ovat hylättyjä, tästä seuraa hyvitysvaade. Yhdessä palveluntuottajan kanssa tehtävät laadunvarmistuskäynnit helpottavat yhteisen näkemyksen löytymistä etenkin sopimuskauden alussa. Sopimuskauden aikana palveluntuottajan kanssa pidetään  palavereja tarvittaessa.

– Kuinka herkästi siivousta tuottavan palvelujentuottajan kanssa tehty sopimus puretaan laatuongelmien vuoksi? Millaisia laatuongelmia palveluissa on ollut?

Vuoden 2015 alusta 15 kohdetta on irtisanottu laatuongelmien vuoksi. Lisäksi kahdeksan palveluntuottaja on itse irtisanonut sopimuksen, koska ei ole pystynyt tuottamaan palvelua tai ylläpitämään palvelun laatua sovitusti. Siivous on hyvin työvoimavaltainen ala, ja pääkaupunkiseudulla on vaikea saada ammattitaitoista työvoimaa, jolloin työnjohdon merkitys korostuu. Kohteiden laatuongelmat voivat olla hyvin monenlaisia. Kohteen tiloista osa voi olla siivoamatta kokonaan tai tietyt työt voivat olla tekemättä tai ne on tehty puutteellisesti.

Kilpailutettaessa valitaan aina varsinainen toimittaja ja kaksi varatoimittajaa. Jos sopimus joudutaan purkamaan varsinaisen toimittajan kanssa, jatkosta voidaan neuvotella varalle valitun palveluntuottajan kanssa.

Jos siivouksen teknisessä laadussa on jatkuvia puutteita, sopimus joudutaan purkamaan nopeasti. Jos puutteet ovat sekä teknisiä että toiminnallisia, mutta eivät kohteen toiminnan kannalta vakavia, laatua voidaan yrittää kehittää palveluntuottajan kanssa pidemmän aikaa ennen sopimuksen purkamista.

– Miten jonkin toimialan ja ostopalveluja tuottavan yrityksen välisistä ongelmista tiedotetaan toimialojen välillä?

Kohdetta koskevat laaturaportit toimitetaan kohteen esimiehelle. Muutoin toimialalle tai tulosyksikölle ei erikseen tiedoteta yksittäisen palveluyrityksen laatuongelmista. Jos kyse on kohteen käyttäjän reklamoimasta laatupuutteesta, toimenpiteistä tiedotetaan kohteen käyttäjää.

Lopuksi vastauksessa todetaan, että omana työnä tuotettu siivous vaatii samanlaista laadunvarmistusta kuin ostopalvelu ja että ongelmia on kaikkien palveluntuottajien ja myös oman tuotannon kohteissa aika-ajoin.

Tilapalvelut-liikelaitoksen kokemuksen mukaan isojen koulukohteiden siivoaminen ostopalveluna on kokonaistaloudellisesti edullisempaa kuin oma palvelutuotanto. Kasvavan tilakannan myötä tarvittavaa siivouspalvelua ostetaan ostopalveluna TATU-tavoitteiden mukaisesti.

Kaupungin tilojen siivouksesta hoidetaan tällä hetkellä 48 % ostopalveluina, eli merkittävästä asiasta on kyse. Kuten vastauksessa todetaan, puute ammattitaitoisesta työvoimasta on alan ongelma, ja se pätee niin kaupungin omaan kuin ostopalveluihin. Tilannetta on syytä seurata.

– Suviniityn päiväkodin ja neuvolan hankesuunnitelman päivitys (Kh-Kv-asia)

Tämän asian esittelijä veti viimeksi pois listalta. Nyt esitetään odotetusti hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että siitä poistetaan neuvolan tilat ja hanke toteutetaan 8-ryhmäisenä, mikäli se budjetin puitteissa on mahdollista.

Tausta on siis se, että urakkavaiheessa saadut tarjoukset ylittivät budjetoidun, jolloin hankinta keskeytettiin ja palautettiin uudelleen valmisteluun kustannusten alentamiseksi. Hankkeella on kiire ja se pitäisi saada valmiiksi vuodenvaihteessa 2018/2019.

Tässä tiivistelmää listatekstistä:

Päiväkoti on 7 lapsiryhmän päiväkoti, jossa on 147 päivähoitopaikkaa. Kahden lapsiryhmän tilat suunnitellaan sopivaksi vuoropäivähoitoon. Yksi lapsiryhmien tila tulee tarvittaessa vuoropäivähoidon käyttöön. Yksi lapsiryhmien kotialueista suunnitellaan toimimaan avoimena päiväkotina. Päiväkodissa on 30 työntekijää.

Neuvolan poisjättäminen alentaa kustannuksia arviolta 1,7 me. Neuvolan toiminnot sijoittuvat tällä hetkellä vuokratiloihin, joiden kaikkia määräaikaisia sopimuksia ei voida päättää kesken sopimuskauden. Nämä tilakustannukset siis jäisivät kaupungin vastattavaksi, jos sosiaali- ja terveystoimi luopuisi tiloista uuden neuvolan myötä.

Jatkosuunnittelussa on tarkoitus tutkia, onko poistuvien toisen kerroksen neuvolatilojen hyödyntäminen yhden päiväkotiryhmän lisäämiseksi kokonaistaloudellisesti järkevää ja hankkeen budjetin puitteissa mahdollista.

Hankkeen kustannusten alentamiseksi on katsottu tarpeelliseksi arvioida myös hankkeen laajuutta pyrkien vähentämään päiväkodin monitoimitalomaisuutta erityisesti täydentävien tilojen osalta, mutta myös jonkin verran supistaen toiminnan tiloja. Tehdyillä toimilla ei ole katsottu olevan oleellista merkitystä varsinaisen päiväkotitoiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on ollut tilojen pienentäminen noin 10 – 15 % yhteistyössä käyttäjien kanssa.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on lausunnossaan 16.2.2017 ottanut kantaa päivitettyyn hankesuunnitelmaan ja esitettyyn urakkamuotoon. Hankesuunnitelmaan esitetään palautettavaksi n. 80 m2  tilaa, josta n. puolet monitoimisaliin ja loput muihin toiminnan tiloihin. Lisäksi käyttäjän lausunnossa on otettu kantaa joihinkin toiminnallisiin ratkaisuihin sekä käyttäjän näkemysten huomioimiseen kohteen urakkakilpailutuksessa ja urakoitsijan suunnitelmaratkaisujen hyväksynnässä. Tilapalvelut huomioi soveltuvin osin ja hankkeen budjetin sekä laajuuden sallimissa rajoissa käyttäjälautakunnan lausunnossa esitetyt seikat.

Vuoden 2017 investointiohjelmassa Suviniityn päiväkodille ja neuvolalle on varattu yhteensä 10,60 me (aiemmin 11,32 me, joka siis ylittyi urakkavaiheessa).

Hankkeen toteutuskustannukset ovat esitettävien muutosten jälkeen arviolta noin 8,9 me. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostolle tullaan myöhemmin kevään 2017 aikana esittämään, että hankkeen määrärahoista ajoitetaan noin 15 % vuodelle 2017, noin 70 % vuodelle 2018 ja noin 15 % vuodelle 2019 siirtämällä määrärahoja muilta hankkeilta.

Hankkeelle asetettu tavoite on alittaa selkeästi asetettu budjetti. Hankeen toteuttamiselle on esitetty suunnittelun sisältävää KVR urakkamuotoa hakien markkinoilta tuotantotehokasta suunnittelu- ja toteutusratkaisua, jolla neliöhintaa ja samalla kokonaishintaa ja sitä kautta hoitopaikan hintaa saataisiin merkittävästi alaspäin kuitenkaan tinkimättä toiminnalle ja kiinteistön elinkaarelle oleellisia laatutekijöitä. Hankkeen oleelliset laatutekijät kuvataan tarjouspyyntöaineistossa samalla jättäen riittävästi vapautta toteuttajalle optimoidun ratkaisun löytämiseksi.

Ja sitten omaa pohdintaani:

Hankkeella tavoiteltiin alunperin uudenlaista palvelukokonaisuutta lapsiperheiden tarpeisiin. Juuri Suviniityssä uskon, että tällaiselle palvelulle olisi ollut hyvinkin käyttöä. Nyt perusteeksi neuvolan karsimiselle on nostettu olemassa olevien neuvolatilojen pitkät vuokrasopimukset. Lyhyellä tähtäimellä sinänsä relevantti taloudellinen peruste, mutta entä pitkällä tähtäimellä oikea-aikaisten ja ennaltaehkäisevien palvelujen näkökulmasta? Toinen ongelma toki se, että neuvolatoiminta on siirtymässä maakunnalle muiden sote-palveluiden mukana, joten ei ole tietoa, miten maakunta jatkossa neuvolapalvelut tulisi tuottamaan. Neuvolan poispudottamisen voisi siis ehkä tässä tilanteessa hyväksyä.

Toinen ongelma on käyttäjän eli varhaiskasvatuksen tarpeiden sivuuttaminen investointikustannusten pienentämiseksi. Asiahan tuotiin jaoston listalle alunperin ilman käyttäjälautakunnan kuulemista. Selostuksessa todetaan, että käyttäjän näkökulma hyväksytään soveltuvin osin ja hankkeen budjetin sekä laajuuden sallimissa rajoissa. Ja samalla budjettia pyritään edelleen pienentämään.

Ratkaisuja ei kuitenkaan pidä tehdä ymmärtämättä millaisia vaikutuksia niillä tulevan toiminnan, lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kannalta. Vaikka päätösvalta on Tilapalveluissa, on muutokset tehtävä hyvässä yhteistyössä ja hankkeen kokonaistaloudellisuus ja toiminnallisuus arvioiden yhdessä käyttäjän kanssa. Lisähaasteen tuo hankkeen toteutus KVR-urakkamallilla, jossa urakoitsijalle jää valtaa suunnittelun ja toteutuksen suhteen kustannusten karsimiseksi.

Haastavaksi tämän tekee se, että valtuusto on vaatinut edullisempia tapoja toteuttaa tilahankkeita. Tässä niitä nyt haetaan, mutta säästetäänkö oikeista paikoista?

– Asunto-ohjelman seuranta ja päivitys

Asunto-ohjelma laadittiin vuosille 2014-2016, eli on loppuyhteenvedon ja uuden valmistelun aika. Nyt annettavaan selostukseen on koottu seurantatiedot koko asunto-ohjelman toteuttamisen ajalta vuosilta 2014 – 2016.

Jaosto käy myös evästyskeskustelun, jota varten on koottu asunto-ohjelman päivityksen lähtökohdat:

1.) Asuntotuotannon tarve ja toteutumisen edistäminen

– Vuosittain hyväksyttävästä asuntokerrosalasta 80 % on hyvillä saavutettavuusvyöhykkeillä (tärkeä kestävän liikkumisen kannalta)
– Priorisoidaan kohteita, joissa on konkreettinen nopeasti toteutuva hanke valmiin kunnallistekniikan piirissä (tärkeä kaupungin talouden kannalta)
– Asuntotuotantokustannusten hillitseminen (tähän pitäisi löytää tehokkaita keinoja)
– Espoon Asunnot Oy:n tuotanto ja toimintatavat (ei ole päässyt asetettuihin tavoitteisiin)
– Rakennusvalvonnan toiminta (tästä tulee paljon negatiivista palautetta)

2.) Monipuolinen asuntotarjonta ja erilaisten väestöryhmien asuminen

– Erityisryhmien asuminen (ikääntyvät, vammaiset, asunnottomat jne.)
– Opiskelija asuntotuotannon tavoitteet (tässä ei ole tällä kaudella onnistuttu)
– Uudet asumiskonseptit (monisukupolvikorttelit, ryhmärakennuttaminen)
– Pientalorakentaminen (kaupungin tonttien luovutus)

3.) Asuinalueiden tasapainoinen kehittäminen

– Asuntotuotannon sijoittuminen, eriytymisen torjuminen (valtion tukeman asuntotuotannon sijoittuminen tärkeää segregaation ehkäisyn kannalta)
– Asuinalueiden laatu ja tekninen ylläpito (taloyhtiöyhteistyö erityisesti 60- ja 70-lukujen kiinteistöissä)
– Asuinalueiden täydennysrakentaminen (asukasvuorovaikutusprosessin kehittäminen)
– Tonttikohtaisen täydennysrakentamisen edistäminen

4.) Asumisen ekologinen kestävyys

– Asumisen ilmastopäästöjen pienentäminen
– Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen asumisessa
– Puurakentamisen määrän lisääminen
– koulutus, neuvonta ja yhteistyö asunto-osakeyhtiöiden kanssa

Minusta päivityksen pohjaksi on koottu keskeiset näkökulmat. Tavoitteena on, että saataisiin konkreettisempia mitattavia tavoitteita. Opiskelija-asuntojen määrä sekä Espoon Asuntojen määrä ovat selkeitä. Tarkoitus on, että uusi jaosto vaalien jälkeen työstää ja valtuusto hyväksyy päivityksen.

Asunto-ohjelman tekeminen on yksi tämän kauden vihreitä saavutuksa. Vihreiden esityksestä asunto-ohjelma päätettiin laatia ja tuoda valtuuston käsittelyyn, tein itse tästä mm. valtuustossa toivomuksen. Ja johdollani ohjelma valmisteltiin tila- ja asuntojaostossa kaikki valtuustoryhmät osallistavalla prosessilla. Ennen tätä Espoossa ei katsottu tarpeelliseksi, että päättäjät jotakin asiasta linjaisivat, koska ”markkinat hoitavat”. Eteenpäin on siis menty.

– Tilapalvelut-liikelaitoksen vuoden 2016 tilinpäätöksen hyväksyminen

Ennakkotilinpäätös merkittiin tiedoksi viime kokouksessa, nyt hyväksytään tilinpäätös.

Viime vuonna valmistuivat seuraavat hankkeet:

Uudisrakennus-, peruskorjaus- ja laajennuskohteet. Näihin jaosto pyysi liittämään budjetoidut ja toteutuneet kustannukset, ne on koottu, muttei tilinpäätösteknisistä syistä ole näkyvissä tilinpäätöksessä:
– Auroran koulu, päiväkoti ja neuvola 18,854 me (TA 19 me)
– Keskuspaloasema 13,5 me (TA 13,501 me)
– Nuumäen päiväkoti 4,337 me (TA 4,891 me)
– Suvelan asukaspuiston varastotila 0,361 (TA 0,236 me)
– Tapiolan koulu ja lukio 31,362 me (TA 32 me)
– Tapion kentän huoltorakennus 1,23 me (TA 1,4 me)

Yhteensä säästyi budjetoituun verrattuna 1,384 me

Väistötilat ja lisätilat:
– Ymmerstan ja Hansakallion siirtokelpoiset kohteet

Suurimmat osake- ja vuokratilat:
– Ison Omenan palvelutori
– Sosiaali- ja terveystoimen toimistotilat, Komentajankatu
– Haukilahden lukion väistötilat, SAAS hanke
– Espoon sairaala

Liikelaitokselle on asetettu tavoitteeksi sopeuttaa toimintaa niin, että 2016-2017 saadaan säästöä 5 me. Vuoden 2016 aikana säästöjä saatiin noin 3 me mm. ulkoisia käyttömenoja vähentämällä, hätäväistöjä vähentämällä, tehtäviä uudelleenjärjetämällä, tietojärjestelmien ja laitteiden optimoinnilla, energiakustannusten alentamisella (tilamäärään suhteutettuna), tilankäyttöä tehostamalla, kiinteistönhoidon kilpailutuksella ja hankkeiden sopeuttamalla hankkeiden laatutaso tarkoituksenmukaiseen minimitasoon.

Ihan kohtuullisesti on yhdistyneen liikelaitoksen ensimmäinen vuosi mennyt haasteisiin nähden. Mutta ei työ näissä säästöpaineissa helpommaksi tule.

– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset

– Ajankohtaiset sisäilma-asiat, toimitusjohtaja Maija Lehtinen

Saadaan taas päivitys, akuutteina listalla ainakin Aarnivalkean ja Jousenkaaren väistöratkaisut sekä Karamzinin ja Haukilahden koulujen pahentuneet oireilut ja niihin reagointi.

– Hankeselvitys, Tuomarilan koulu, peruskorjaus ja laajennus, toimitusjohtaja Maija Lehtinen
– Hankeselvitys, Laajalahden koulu, peruskorjaus, toimitusjohtaja Maija Lehtinen

Nämä kaksi ovat lähdössä elinkaarihankkeina eteenpäin. Tuomarilan koulun suunnittelu jo kaavamuutoksen osalta pidemmällä, Laajalahdessa saatiin tilannekatsaus asukkaille Laajalahti ry:n vuosikokouksessa viime tiistaina. Lajalahdessa puhuttaa ainakin kirjaston kohtalo, jota kaavaillaan koulun yhteyteen.

– Tilapalvelut-liikelaitoksen vuonna 2016 valmistuneiden talonrakennusinvestointien toteumatiedot, toimitusjohtaja Maija Lehtinen

Nämä luvut kirjasin tilinpäätöksen yhteyteen. Vähän hassua, ettei niitä voinut sinne suoraan lisätä.

Comments are closed.