Tänään ratkeaa vaalitulos ja huomenna kokoustaa kaupunginhallitus. Tässä lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Espoon kaupungin hallintosäännön hyväksyminen (Kv-asia)

Kuntalaki edellyttää johtosääntöjen kokoamista yhdeksi hallintosäännöksi siten, että uusi hallintosääntö astuu voimaan 1.6.2017.

Hallintosääntöä on valmisteltu luottamushenkilöorganisaation arvioinnin ja kehittämisen johtoryhmässä, jossa jäseninä ovat kaupunginhallituksen puheenjohtajisto sekä kaupunginjohtaja, kaupunginsihteeri ja strategiajohtaja. Lisäksi on piddetty kaksi kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnan yhteistä iltakoulua.

Hallintosäännön rakenne on seuraava:

I Luottamushenkilötoimielimet
II Hallinto, päätöksenteko ja kokousmenettely
III Viranhaltijaorganisaatio
IV Henkilöstö
V Talous
VI Hankinta
VII Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö

Tässä yhteydessä on mahdollisuus tarkastella kaupungin toimivaltasuhteita laajemminkin. Espoossa valtaa on delegoitu merkittävästi virkamiehille, mikä on herättänyt kritiikkiä. On harmillista, että valmistelu venyi niin pitkään, että asiasta päättäminen meni vaalien yli.

Selostusosassa todetaan, että mikäli sote- ja maakuntauudistus toteutuu ja sosiaali- ja terveystoimen tehtävät siirtyvät maakunnalle, vaikutus kaupungin organisaatioon on merkittävä. Uudistuksen toteutuessa käynnistetään uusi valmistelu muutosten tarpeesta organisaatioon ja koko toimialarakenteeseen. Sen vuoksi tavoitteena on, että valtuusto nimeäisi luottamustoimielimet kesäkuussa 2017 ainoastaan kahdeksi vuodeksi ja sen jälkeen arvioitaisiin tilanne uudelleen.

Johtosäännön yhteydessä esitetään päätettäväksi suomenkielisen esiopetuksen siirtäminen kokonaisuudessaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikköön 1.8.2018 alkaen. Tästä kaupunginhallitus on viime valtuustokaudella päättänyt, että nykyiset esiopetusryhmät voivat säilyä koulujen yhteydessä. Tämä liittyy myös esiopettajien työehtoihin. Asian valmistelu ei ole ollut minusta asianmukaista ja pidän huonona sitä, että se tuodaan päätettäväksi johtosääntökokonaisuuden yhteydessä. Muutoksen perusteiksi esitetään säästöjä. Minusta se ei ole kestävä peruste, varsinkin kun nykyiseen opetukseen koulujen yhteydessä ollaan laajasti tyytyväisiä.

Tämä on valtavan iso paketti, joka on jätettävä pöydälle paneutumista ja ryhmien välisiä neuvotteluja varten. On kohtuutonta ajatella, että valtuustoryhmät pystyisivät vaaliviikonloppuna muodostamaan asiasta kantoja.

–  Hyvä hallinto- ja johtamistapa Espoon kaupungin tytäryhtiöissä (Kv-asia)

Ohje täydentää lakisääteisiä menettelytapoja, omistajapolitiikkaa sekä konserniohjetta. Suomessa hyvää johtamis- ja hallintojärjestelmää koskeva säännöstö sisältyy osakeyhtiö- ja säätiölakiin, tilintarkastuslakiin, arvopaperimarkkinalakiin ja kuntalakiin.

Ohjeella on tarkoitus yhtenäistää Espoon kaupungin tytäryhtiöiden johtamis- ja hallintokäytäntöjä ja siten varmistaa että tytäryhtiöissä toteutuvat:

– Terveet liiketoiminta periaatteet
– Avoimuus
– Tulostietojen oikeellisuus
– Asianmukainen sisäinen valvonta
– Riskienhallinta
– Kaupungin omistusten hoitaminen tarkoituksenmukaisesti, luotettavasti ja tehokkaasti konsernin kokonaisetu turvaten

Ohjeen pääasiallisena kohteena on yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja. Tämä on hyväksytty konsernijaostossa yksimielisesti.

– Lausunnon antaminen luonnoksista laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista sekä luonnoksesta laiksi kasvupalveluiden järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa (Kv-asia)

Tavoitteena on kestävän talouskasvun, alueiden kehittämisen sekä työllisyyden, työllistämisen, ja yritysten toimintaedellytysten edistäminen valtion ja maakuntien toimenpiteiden ja niiden järjestämien palvelujen avulla. TEM:n vastuulla olevasta aluekehittämisjärjestelmästä kehitetään valtion ja maakuntien kumppanuuteen ja sopimuksiin pohjautuva järjestelmä.

Kasvupalveluiden uudistaminen puolestaan kytkeytyy hallitusohjelman Työllisyys- ja kilpailukyky -painopistealueen kärkihankkeeseen, jossa on linjattu yrittäjyyden edistämistä koskevia toimenpiteitä. ELY-keskusten ja TE-toimistojen työvoima- ja yrityspalvelut kootaan kasvupalveluksi. Asiakkaan valinnanvapautta lisätään eriyttämällä kasvupalveluiden järjestäminen ja tuottaminen sekä viemällä tuottamistehtävät markkinoille.

Kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa on valmisteltu erillinen hallituksen esitysluonnos.
Espoon lausunto löytyy täältä.

Lausunto on sanallisten perustelujen osalta melko kriittinen, mutta ruksit antavat paikoin myönteisemmän kuvan. Tässä joitakin poimintoja perusteluista:

– Maahanmuuttajien asiakaspalvelun arvioidaan vaativan 1,5 – 2 kertaa enemmän resursseja äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuviin asiakkaisiin verrattuna. Tämän tulee näkyä kasvupalveluiden alueellisen rahoitusjaon kriteereissä.

– Erityisesti huolettaa vaikeasti työllistyville tarkoitettujen palveluiden saatavuus ja laatu, kun kasvupalveluita ollaan viemässä markkinoille. Jos ei markkinoilla ole palvelutuottajia, voi maakunta, tai pääkaupunkiseudun osalta perustettava kuntayhtymä tuottaa palvelut itse. Tässä on rajapintoja aikuissosiaalityöhön, joka on siirtymässä maakunnalle.

– Kansainväliset esimerkit osoittavat, ettei valittu rakenteellinen ratkaisu ja voimakas yksityistäminen ole parhaat saati ainoat tavat päästä kohti asetettuja tavoitteita. Esimerkiksi huonot työmarkkinavalmiudet omaavien työnhakijoiden palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus voivat olla vaikeita asioita toteuttaa tuloksellisesti valitussa mallissa. Esityksen tavoite vaikeasti työllistyvien palvelujen koordinoinnista sote-palvelujen kanssa on oikea, mutta tässä valmistelun vaiheessa kokonaisuutta on vielä vaikea hahmottaa.

– Asiakasvaikutukset jäävät esityksessä epäselväksi. Aktiivinen ja osaava työnhakija voi hyötyä palvelujen valinnanvapaudesta, mutta passiivinen ja huonot työmarkkinavalmiudet omaava työnhakija voi hämmentyä ja passivoitua edelleen. Esimerkiksi: nykyisessä mallissa työnhakuprosessin erilaiset vaiheet ja siihen liittyvä palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus ovat pääsääntöisesti yhden toimijan, TE-toimiston, hallinnassa, ja työnhakija-asiakas voi helposti mieltää tähän prosessiin liittyvän ”yhden luukun”. Jatkossa tämä prosessi hajoaa monen toimijan toiminnaksi.

– Hankintaosaaminen on kasvupalvelu-uudistuksen asiakasvaikutusten kannalta kohtalonkysymys. Toimiakseen esitetty malli vaatii hankintaosaamista jota ei vielä käytännössä ole olemassa. Yhden yksittäisen palveluja tuottavan yrityksen tavoitteena on pääsääntöisesti voiton tekeminen, ja se ei aina johda yhteneväisiin toiminnallisin tavoitteisiin, jos järjestäjä ei osaa ostaa oikeanlaisia tuloksia.

– Uudistuksessa tulee ottaa huomioon maakuntien erilaisuus ja suurten kaupunkien keskeinen merkitys Suomen kilpailukyvylle ja suomalaisten hyvinvoinnille. Moniulotteisen ja monimutkaisen uudistuksen valmistelussa on sivuutettu suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen asema ja edelleen kasvava merkitys elinvoiman, talouskasvun ja työllisyyden vetureina.

On perusteltua, että pääkaupunkiseudulle räätälöitiin sen erityispiirteet huomioiva oma malli. Pidän kuitenkin isona riskinä erityisesti heikommin työllistyvien osalta, että työllisyyspalvelut vietäisiin suurelta osin markkinoille. Myös yhteys maakuntien vastuulla olevaan aikuissosiaalitöyhön pitäisi saada saumattomaksi.

– Valtuustoaloite henkilöstöpolitiikan tarkentamisesta, esimies-alaissuhteesta ja sukulaisuudesta palkkauksessa (Kv-asia)

Kurt Bymanin (sit.) ja 11 muun aloite, jossa esitetään, että henkilöstöpolitiikkaa strategisesti ohjaavaan hallintosääntöön lisätään ohje, että esimies-alaissuhteeseen ei saa valita saman perheen jäseniä tai lähisukulaisia.

Vastauksessa todetaan, että kaupungilla ei ole ollut asiasta kirjallista ohjeistusta olemassa ja että sellainen on todettu tarpeelliseksi. Ohje on annettu 20.12.2016 ja julkaistu kaupungin Essi-sisäverkossa sekä erillisenä ohjeena kaikille esimiehille jaettavassa sähköisessä esimiesuutiskirjeessä.

Ohje koskee sekä rekrytointitilanteita että palvelussuhteen aikana syntyviä kysymyksiä.

– Valtuustokysymys kaupungin toimintojen ulkoistamisesta, sen laajuudesta, seurannasta, kustannuksista ja keskittymisestä tiettyihin toimintoihin sekä halpatyövoiman käytöstä ulkoa ostetussa ja kaupungin omassa toiminnassa (Kv-asia)

Kurt Bymanin (sit.) ja 13 muun valtuustokysymys kaupungin toimintojen ulkoistamisesta, sen laajuudesta, seurannasta, kustannuksista ja keskittymisestä tiettyihin toimintoihin sekä halpatyövoiman käytöstä ulkoa ostetussa ja kaupungin omassa toiminnassa.

Vastauksessa todetaan, että Espoossa kaikki oman toiminnan ulkoistukset, joissa siirretään päätäntävalta (ja yleensä myös henkilöstö) ulkopuoliselle toimijalle, tuodaan päätettäväksi valtuustoon. Palveluiden järjestämislinjaukset päätetään asianomaisen lautakunnan toimesta. Yksittäiset hankintapäätökset tehdään viranhaltijapäätöksinä, joihin luottamushenkilötoimielimillä on otto-oikeus. Espoon kaupungin hankintasäännössä ja toimintaohjeissa määritellään tarkemmin muun muassa hankintavaltuuksista yksittäisten hankintojen osalta. Hankintaohje säätelee hankintojen toteutusta.

Espoo on toiminut edelläkävijänä hankintojen kautta työllistämisessä ja tällä hetkellä lähes kaikkiin palveluhankintasopimuksiin on asetettu työllistämisehto. Hankintojen kautta on työllistetty yhteensä 80 henkilöä, joista arviolta kolmannes on työllistynyt pysyvästi avoimille työmarkkinoille. Hankintojen kautta työllistäminen edistää Espoon tavoitteita vastuullisena hankkijana ja edesauttaa henkilöitä työllistymään pysyvämmin avoimille työmarkkinoille. Työllistämisehdon käyttöä on laajennettu vuoden 2016 aikana myös urakkahankintoihin ja kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia.

Osana Espoo-tarinan päivitystä tullaan valmistelemaan palvelujen järjestämiseen liittyvät hankintojen strategiset linjaukset seuraavalle valtuustokaudelle. Keskeiset strategisesti linjattavat asiat koskevat Espoo-tarinan toimeenpanoa hankinnoissa ja liittyvät muun muassa elinkeinopoliittisten tavoitteiden (markkinoiden toimivuus, yritysystävällisyys, paikallisuus), innovaatioiden sekä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti vastuullisten hankintojen edistämiseen.
Osana hallintosääntöuudistusta tullaan esittämään, että jatkossa kaupunginhallitus hyväksyy palvelujen järjestämiseen liittyvät hankintojen strategiset linjaukset. Lautakunnat ja liikelaitosten johtokunnat päättävät edelleen toimialueellaan kuntalaispalvelujen järjestämistavasta Espoo-tarinan mukaisesti sekä toimialueensa hankintoja ohjaavista periaatteista.

– Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen täydentämiseksi (HE 15/2017 vp)

Kopioin tähän lausuntotekstin kokonaisuudessaan, kun en ehdi tiivistää:

Sote- ja maakuntarahoituksesta yleisesti

Kunnallisveron leikkaus tasasuuruisesti kaikilta kunnilta aiheuttaa liian suuren muutoksen kuntien rahoitukseen, Uudenmaan kasvavalta alueelta kerätään rahoitusta huomattavasti enemmän kuin alueen sote-palvelujen tuottaminen maksaa.

Uudistus vaikuttaa merkittävästi Espoon kaupungin toimintaan ja heikentää sen toimintaedellytyksiä. Kuntien rahoitusuudistuksessa kunnilta viedään n. 2/3 kunnallisverotuloista ja 40 % yhteisöverotuloista. Uudistus heikentää merkittävästi erityisesti kasvukuntien edellytyksiä rahoittaa kasvun edellyttämiä investointeja asuntorakentamiseen, liikenne- ja palvelujärjestelmiin, sekä rahoittaa kasvun edellyttämiä palveluita mm. maahanmuuton osalta. Kuntien valtionosuuden tasausjärjestelyissä tulisi huomioida esitettyä enemmän metropolialueiden investointipaineet omana kriteerinään.

Kuntien vakavaraisuus heikentyy voimakkaasti, kun kunnallisverosta valtaosa poistetaan kuntien veropohjasta. Vakavaraisuuden heikentyminen näkyy rahoituksen hinnassa ja saatavuudessa. Lainaehdoissa on yleensä rajat kestävästä tulojen ja menojen suhteesta. Tätä ehtoa rikotaan tulopohjan pettäessä.

Kasvupalvelujen rahoituksesta

Kasvupalveluiden rahoitus tulee esityksen mukaan maakunnille osana yleiskatteellista valtionosuutta. Rahoituslaissa tulee säätää, että kasvupalveluihin osoitettu rahoitus kohdennetaan kasvupalveluihin. Olisi perusteltua harkita kasvupalvelujen rahoittamista yleiskatteisen rahoituksen sijaan erillisrahoituksella.

Kasvupalveluiden valtionrahoituksen kriteereihin tulee sisältyä kannustavuutta ja tuloksellisuutta lisääviä elementtejä. Rahoitusta tulee kohdentaa sinne, missä on edellytyksiä kasvulle ja näyttöjä tuloksellisesta uusien työpaikkojen syntymisestä. Esitetyillä yritysten toimipaikkojen lukumäärä kriteereillä ei ole kasvupalveluiden resursoinnin kannalta merkitystä sillä, onko yrityksen toimipaikassa töissä yksi vai tuhat työntekijää. Yrityksen toimipaikkaa luontevampi jakokriteeri on yksityisen sektorin työpaikkojen määrä, joka kuvaa paremmin alueen potentiaalia työllistää.

Työ- ja elinkeinoministeriön erilaisissa kotoutumista ja maahanmuuttajien työllistymistä koskevissa julkaisuissa toistuvasti esiintyvän näkemyksen mukaan maahanmuuttajien ja vieraskielisten asiakaspalvelu vaatii 1,5-2 kertaa enemmän resursseja äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuviin asiakkaisiin verrattuna. Kasvupalvelujen rahoituksen kriteerit ja painoarvot tulee määrittää kohdentamaan rahoitusta vieraskielisten ja maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistämiseen lakiesityksessä esitettyä enemmän.

Lakiehdotuksessa kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa 12 § todetaan, että kuntayhtymälle kasvupalvelujen järjestämiseen myönnettävä rahoitus vastaisi euromäärää, joka vähennettäisiin maakuntien rahoituksesta annetun lain 22 a §:n perusteella Uudenmaan maakunnan valtion rahoituksesta. Lakiesityksestä ei käy selkeästi esiin vieraskielisyyskertoimen käyttö erillisratkaisun rahoituksessa.  Mikäli uudenmaan erillisratkaisun rahoitus tulee lähinnä esitetyn kasvupalvelukertoimen mukaan, ei maakunnan rahoituksen vieraskielisten osuuden kerroin kohdennu kuntayhtymälle, vaan Uudenmaan maakunnalle.

Tämä vaikuttaa pikasilmäyksellä hyvältä.

– Asukasfoorumien toimintaedellytysten parantaminen

Päätösesitys kuuluu seuraavasti:

– jatketaan asukasfoorumitoimintaa toistaiseksi selostuksessa kirjattujen tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden mukaisesti,

– edellytetään, että kaikkien foorumien onnistunut toiminta saatetaan muille paremmin tiedoksi ja toimintaa kehitetään edelleen,

– korotetaan asukasfoorumien määräraha 20 000 euroon vuodessa (on ollut 9000 e)

Asukasfoorumitoiminta on ollut käynnissä kahden valtuustokauden eli kahdeksan vuoden ajan. Toimintaa on arvioitu tämän valtuustokauden aikana osana Osallistuva Espoo – poikkihallinnollista kehitysohjelmaa. Ohjausryhmä suosittelee kaupunginhallitukselle esitettyjä asioita päätettäväksi.

Asukasfoorumitoiminnan ongelma on ollut, että se on kovin eri tasoista eri eri puolilla Espoota ja liiaksi riippuvainen vapaaehtoisten osaamisesta ja aktiivisuudesta. Olisi tärkeää, että kaupunki tarjoaisi enemmän tukea asukasfoorumeille esimerkiksi tilaisuuksien järjestämiseen ja viestintään. Olisi myös tärkeää, että keskeisillä virkamiehillä ja luottamushenkilöillä olisi velvollisuus osallistua tilaisuuksiin. Esimerkiksi kaupunginjohtajajan ja johtavien luottamushenkilöiden kyselytunteja voitaisiin järjestää säännöllisesti yhteistöyssä asukasfoorumien kanssa.

– Uuden edustajien nimeäminen kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen Tampereella 25.-26.4.2017

Maria Guzeninan (sd) tilalle Liisa Kivekäs (sd).

– Espoon kaupungin vammaisasiamiehen selvitys vuodelta 2016

Vammaisasiamies esittää seuraavia kehittämisehdotuksia huomioitavaksi kaupungin toiminnassa:

1. Vammaisten henkilöiden osallisuuden ja syrjimättömyyden vieminen kaupungin kehittämisohjelmiin mukaan

2. Vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien edistäminen mm. järjestämällä tiedotusta sekä kouluttamalla henkilöstöä tunnistamaan ja edistämään vammaisten henkilöiden oikeuksia
3. Neuvonnan ja palveluohjauksen parantaminen. Vammaisten henkilöiden neuvontaan tarvittaisiin vastaavanlainen poikkihallinnollinen neuvontapalvelu kuin senioreille toteutettu senioreiden neuvonta ja palveluohjaus Nestori.
4. Neuropsykiatristen, kehitysvammapsykiatristen ja mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen.
5. Esteettömyys ja saavutettavuus. Palautteiden perusteella kaupungin ja merkittävät julkiset rakennuksissa on erityisesti toiminnallisen esteettömyyden ja opastuksen puutteita.
6. Tiedon saavutettavuus. Digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia mutta samalla merkittävä osa vammaisista henkilöitä syrjäytyy entisestään tarvittavasti tiedosta.
7. Vammaisten henkilöiden osallisuus, jota tulisi kehittää kaupungin ja järjestöjen yhteistyöllä. Tähän liittyy kuljetuspalvelut ja esteettömien liikkumismahdollisuuksien kehittäminen. Vammaispoliittisen ohjelman pilotin Iloisesti liikkumaan kyselyssä liikunnan esteistä liikuntakaveri puute oli yksi merkittävä este lähteä liikkeelle.
8. Vammaispalvelut
– Asumispalvelujen kehittäminen niin, että ne vastaavat asukkaiden tarpeita ja palvelujen toteutuksessa pidetään tärkeänä toimivaa yhteistyötä omaisten kanssa ja uuteen yksikköön muuttoa porrastetusti.

Nämä ovat tärkeitä kehittämistarpeita, jotka toivottavasti huomioidaan vammaispalveluiden kehittämisessä.

– Espoon kaupungin sosiaali- ja potilasasiamiehen selvitys vuodelta 2016

Selvitys kertoo sosiaali- ja potilasasiamiehelle tehdyistä yhteydenotoista eli tuo tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista asiakkaan ja potilaan näkökulmasta. Ja tämän pohjalta mahdollisia kehittämiskohteita. Merkittäväksi ongelmaksi nostetaan henkilökunnan suuri vaihtuvuus.

– Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen asumispalvelujen järjestäminen

Pohjaesitys on, että mielenterveys- ja päihdepalvelujen Auroran palveluasunnoista luovutaan vuoden 2017 aikana.

Sosiaali- ja terveyslautakunta hylkäsi kokouksessaan 28.2. vastaavan esityksen ja toimialajohtaja Juha Metso käytti päätökseen otto-oikeutta. Perusteena se, että Espoon vuoden 2017 talousarviossa linjataan: ”Tulevina vuosina varaudutaan psykiatrisen ja päihdepalveluasumisen vähentämiseen ja kotiin saatavan palvelun lisäämiseen.”

Seloustusosassa kerrotaan näin:

Auroran palveluasunnot on 22 asuntoa käsittävä tehostetun palveluasumisen yksikkö. Tarve tehostetulle palveluasumiselle on vähentynyt ja tällä hetkellä Auroran palveluasunnoissa asuu 5 henkilöä ja 1.5 alkaen 3 henkilöä. Asunnot eivät ole nykyaikaisia, niissä ei ole omia keittiöitä, eivätkä näin ollen tue asukkaiden kuntoutumista parhaalla mahdollisella tavalla. Yksikön kustannukset (€/asukas/vrk) ovat viisinkertaiset täyttöasteen alentuessa. Auroran palveluasunnoista luopumista on valmisteltu yhdessä henkilöstön kanssa ja henkilökunnan informointi ja yhteistoimintakokoukset on pidetty asiaan kuuluvasti. Ulkopuolinen taho on esittänyt kiinnostusta kaupungin tilakeskukselle Auroran palveluasuntojen kiinteistön jatkokäytöstä. Liitteessä lisätietoa mielenterveys-ja päihdepalveluiden asumispalveluiden järjestämisestä Espoossa.

Vihreät vastustivat lakkautusta sote-lautakunnassa. Lähtökohtaisesti olen valmis pysymään meidän sote-lautakunnan jäsenten kannalla. Täyttöaste on kuulemani mukaan ollut viime vuonna 100%. Herää kysymys, miksi käyttöaste on nyt noin alhainen. Mielenterveysongelmat eivät kuitenkaan valitettavasti ole vähentyneet.

–  Espoon kaupungin ja Rinnekoti-Säätiön välisten sopimusten hyväksyminen Rinnekoti-Säätiön järjestämän opetustoiminnan sekä koulun henkilöstön siirtymisestä Espoon kaupungille 1.8.2017 lukien

Rinnekodin koulun opetuksen järjestämisvastuu siirtyy Rinnekoti-Säätiöltä Espoon kaupungille. Tämä on hyväksytty opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa yksimielisesti.

– Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten päivittäminen (Kv-asia)

Nämä on hyväksytty yksimielisesti ympäristölautakunnassa.

– Valtuustoaloite Karhusuon uuden yhtenäiskoulun hankkeen viivästymisen estämiseksi (Kv-asia)

Tämä käsiteltiin tila- ja asuntojaostossa viikko sitten. Karhusuon koulu on päätetty toteuttaa vaiheittain leasingratkaisuna. Hanke on muuttunut matkan varrella ja aikataulusta on taas ollut epäselvyyttä.

Vuoden 2017 talousarvion yhteydessä linjattiin selkeästi, että 1. vaihe valmistuu syksyksi 2017 (eli syyslukukauden alkuun). Näin on myös vanhemmille ja koululle infottu. Nyt on ilmennyt viivettä rakennusluvan käsittelyssä, jonka takia valmistumisaikataulu on viivästynyt syyskuun loppuun. Rakennuslupa on 20.4. rakennuslautakunnassa ja maanrakennustyöt on aloitettu. Edellytimme hankkeen kiirehtimistä edelleen, jotta hanke voisi valmistua aikataulussa. Toimittaja on Parmaco Oy.

2. ja 3. vaiheen osalta suunnitelma on tällä hetkellä se, että ne toteutettaisiin yhdessä. Tällöin valmistuminen olisi vuonna 2019. Tässä vaihtoehdossa saataisiin myös sisäyhteys koulun ja hallin välille. Haasteena on se, että koulu odottaa kovasti liikuntatiloja, joita ilman on jouduttu olemaan jo pitkään. Tämä vaatii vielä tarkastelua.

– Valtuustoaloite Matinkylän terveyskeskuksen peruskorjauksen siirtämisestä kahdella vuodella ja Tapiolan väistötilojen käyttämättä jättäminen niiden vaikean saavutettavuuden johdosta (Kv-asia)

Tämäkin oli tila- ja asuntojaostossa viikko sitten. Sosiaali- ja terveyslautakunta otti peruskorjauksen osalta tuumaustauon sote-uudistuksen takia.

– Tapiolan keskus, asemakaavan muutos sekä maankäyttö- ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 210429, 12. kaupunginosa Tapiola (osittain Kv-asia)

Tapiolan keskuksen ydinosan uusi asemakaava luo edellytykset metroaseman ja keskuspysäköinnin yhteyteen tulevan kaupallisen keskuksen laajentamiselle. Liiketilojen yläpuolelle tulee asuntoja viherpihoineen. Asemakaavalla turvataan jalankulun ja pyöräilyn sujumin ydinkeskustassa sekä siirtyminen linja-auto- ja metroasemalle. Kaupunki sopii toteutuksesta alueen kiinteistönomistajan Kiinteistö Oy Vesiputoustalo kanssa.

Nyt käsiteltävä päätösehdotus koskee kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.3.2012 kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi esittämästä muutosehdotuksesta vain rajattua Tapiolan keskuksen osaa, jonka kaupunginhallitus rajasi 8.4.2013 hyväksymispäätöksen ulkopuolelle.

Tapiolan keskusta rakentuu paloittain sitä mukaa kun neuvotteluja saadaan eteenpäin.

– Peuraniitty, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttö- ja esisopimuksen hyväksyminen, alue 160301, 55. kaupunginosa Sepänkylä

Tarkoituksena on käyttötarkoitusta muuttamalla parantaa asemakaavan toteuttamiskelpoisuutta ja täydentää keskeneräistä kaupunkirakennetta. Toteuttamattomaksi jäänyt toimistorakennusten korttelialue muutetaan asuinkerrostalojen, toimitilarakennusten ja autopaikkojen korttelialueiksi sekä katu- ja suojaviheralueeksi.

Tämä on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti.

– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Keran osayleiskaavan hyväksymistä koskevasta valituksesta

Läheinen asunto-osakeyhtiö on valittanut Ruotukallion metsäalueelle osoitetusta rakentamisesta. Valtuusto hyväksyi Keran osayleiskaavan hyväksymisen yhteydessä yksimielisesti toivomukseni, että Ruotukallion metsäalue säilytetään mahdollisimman laajasti virkistyskäytössä.

Kaupungin lausunnossa todetaan, että voimassa olevan yleiskaavan ja asemakaavan mukaan suurin osa Ruotukalliosta on varattu julkisten palveluiden alueeksi ja että osayleiskaavan ratkaisussa Ruotukallion aluetta säilytetään merkittäviltä osin virkistyskäytössä. Tarkempi rakentamisen rajaus tehdään asemakaavavaiheessa.

Olemme olleet hyväksymässä kaavaa ja pitäneet sitä oikein hyvänä, en siis näe perusteita yhtyä valitukseen.

– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Westendin liikekeskus 230119, asemakaavan muutos, hyväksymistä koskevasta valituksesta

Yksityishenkilön valituksessa esitetään mm. että valtuuston päätöksestä ei ilmene, että mitään varsinaista liikenneselvitystä olisi koskaan laadittu. Lisäksi valittaja kyseenalaistaa varhaiskasvatusselvityksen osalta että valtuuston päätös olisi tehty riittävien selvitysten perusteella. Massiivinen asuntorakentaminen ei myöskään sovi alueen puistomaiseen luonteeseen. Korkeat rakennukset varjostaisivat lähialueen kiinteistöjä kohtuuttomasti.

Tätäkin kaavaa olemme olleet puoltamassa, eli ei liene perustetta yhtyä valitukseen.