Valtuusto 24.4.2017 Lausunto kasvupalveluista Uudellamaalla

Valtuusto hyväksyi juuri lausunnon lakiluonnoksesta kasvupalveluiden järjestämiseksi Uudenmaan maakunnassa. Byrokraattinen otsikko pitää sisällään tärkeää asiaa elinkeino-, työllisyys ja maahanmuuttopalveluiden järjestämisestä. Hyvä että pääkaupunkiseudulle on räätälöity oma ratkaisu, jolla em. asiat säilyvät kaupungin omissa käsissä.

Erityisesti huolettaa vaikeasti työllistyville tarkoitettujen palveluiden saatavuus ja laatu, kun kasvupalveluita ollaan viemässä markkinoille. Miten varmistetaan, että palvelut linkittyvät saumattomasti esimerkiksi aikuissosiaalityöhön, joka on siirtymässä sote-uudistuksen myötä maakunnalle? Tämä rajapinta on kohtalokas erityisesti niille, jotka tarvitsevat monenlaista apua ja tukea.

Alla puheeni kokonaisuudessaan. Lausunto hyväksyttiin muutaman äänestyksen jälkeen muutoksitta. Itse äänestytin maakuntakaavaa koskevan kohdan poistoa siksi, että asiasta linjaamiseen ei minusta ollut riittävästi edellytyksiä. Esitys hävisi selvin numeroin Vasemmistoliiton kannattaessa.

*   *   *

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Sitkeän vaikuttamistyön tuloksena Uudellemaalle saatiin erillisratkaisu kasvupalvelujen järjestämiseen. Pääkaupunkiseudulla ja kasvavissa kaupungeissa elinvoiman kasvattaminen ja työllisyyden parantaminen ovat elinehtoja sille, että asukkaille tärkeät palvelut saadaan turvattua ja kasvukaupungin investoinnit rahoitettua.

Pidän tärkeänä, että pääkaupunkiseudulle räätälöitiin sen erityispiirteet huomioiva oma malli, vaikka kuntayhtymä ei demokratian kannalta olekaan paras mahdollinen tapa järjestää ja tuottaa palveluja.

On tärkeää, että elinvoima-, työllisyys- ja maahanmuuttajapalvelut säilyvät kaupunkien omissa käsissä ja että pääkaupunkiseudun kaupungeilla on suora neuvotteluyhteys suhteessa valtioon.

Kaupungin lausunnossa on hyvin nostettu esiin uudistuksen keskeisiä riskejä:

Pääkaupunkiseudulla korostuu maahanmuuttajien määrä. Maahanmuuttajien erityistarpeiden tuleekin näkyä kasvupalveluiden alueellisen rahoitusjaon kriteereissä.

Erityisesti huolettaa vaikeasti työllistyville tarkoitettujen palveluiden saatavuus ja laatu, kun kasvupalveluita ollaan viemässä markkinoille. Miten varmistetaan, että palvelut linkittyvät saumattomasti esimerkiksi aikuissosiaalityöhön, joka on siirtymässä sote-uudistuksen myötä maakunnalle? Tämä rajapinta on kohtalokas erityisesti niille, jotka tarvitsevat monenlaista apua ja tukea.

Arvoisa puheenjohtaja,

Kansainväliset esimerkit osoittavat, ettei voimakas yksityistäminen ole paras saati ainoa tapa päästä kohti asetettuja tavoitteita. Herääkin kysymys, miksi sitä halutaan kokeilla Suomessa.

Meillä ei ole varaa siihen, että rakennamme mallin, jossa aktiivinen ja osaava työnhakija hyötyy, mutta passiivinen ja huonot työmarkkinavalmiudet omaava passivoituu edelleen. Asukkaan näkökulmasta olennaista on yhden luukun periaate. Myös koordinointi kuntien ja maakuntien palveluiden kanssa on välttämätöntä.

Kuten lausunnossa todetaan, hankintaosaaminen tulee olemaan yksi kasvupalvelu-uudistuksen kohtalonkysymysiä. Palveluja tuottavan yrityksen tavoitteena on voiton tekeminen. On siis osattava ostaa haluttuja tuloksia.

Hyvät valtuutetut,

Yhteen kohtaan lausunnossa on tarpeen puuttua. Lausunnossa esitetään, että nykyisen maakuntakaavoituksen siirto uusille maakunnille ei olisi mahdollista, koska se poistaisi kuntien tosiasiallisen kaavoitusmonopolin.

Ylikunnallisella maankäytön suunnittelulla on tärkeä merkitys seutujen kestävän rakentumisen kannalta ja maakuntakaava on siihen ohjaava väline. Esitän, että maakuntakaavoitusta koskeva kohta poistetaan tästä lausunnosta, koska asiasta ei varsinaisesti kysytty ja kannan muodostaminen asiaan edellyttäisi laajempaa paneutumista sen vaikutuksiin. Esitys on jaettu numerolla 15:

Poistetaan lausunnosta kappale:

”Mekaaninen nykyisen maakuntakaavoituksen siirto uusille maakunnille ei ole mahdollista. Esitetty maakuntamalli ja maakuntakaavoitustehtävän siirto perustettaville maakunnille poistaa kunnilta niiden tosiasiallisen kaavoitusmonopolin etenkin, koska kuntien välillisenkin vaikutusvallan ulkopuolella ratkaistavan oikeusvaikutteisen maakuntakaavan yleispiirteisyyden tasoa ei laissa säädellä. Tuleva maakunta voisi edelleenkin hyväksyä maankäyttöä ohjaavan strategisen maakuntakaavan kuitenkin siten, ettei se muodosta oikeusvaikutusta kuntien yleis- ja asemakaavoitukseen.”

Muilta osin lausunto on kritiikissään oikeaan osuva ja toivottavasti vaikuttaa lainsäädännön jatkovalmisteluun.

Kiitos!

Comments are closed.