Kaupunginhallitus 8.5.2017 Hallintosääntö, lasten ja nuorten hyvinvointi, KulttuuriEspoo 2030 ja Kalajärvenkalliot

Huomenna on taas kaupunginhallituksen kokous ja käsiteltävänä pitkä lista asioita. Hallintosäännöstä on käyty ryhmien väliset neuvottelut, nyt on päätösten aika. Lisäksi on asiaa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, kulttuurin edistämisestä. Valtuuston kertaalleen palauttama Kalajärvenkallioiden kaava tulee nyt uudelleen päätöksentekoon.

Alla asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Espoon kaupungin hallintosäännön hyväksyminen (Kv-asia) (Pöydälle 10.4.2017)

Tämä jäi pöydälle ryhmien välisiä neuvotteluja varten. Vihreiden ryhmä on tehnyt sitkeää vaikuttamistyötä koko valmisteluprosessin ajan luottamushenkilöiden päätösvallan vahvistamiseksi. Näissä viimeisissä neuvotteluissa saimme läpi muutamia tärkeitä parannuksia:

– Hankinnat ja ICT
Jo aiemmin saimme hallintosääntöihin tärkeät lisäykset, että kaupunginhallitus päättää jatkossa ICT:hen liittyvistä sekä hankintojen strategisista linjauksista. Neuvottelujen tuloksena kaupunginhallituksen tehtäviksi lisättiin esityksestämme myös strategisesti merkittävistä ICT-hankkeista ja -projekteista päättäminen.

– Nuorisopolitiikka
Liikunta- ja nuorisolautakunnalle saimme lisättyä uudeksi tehtäväksi: ”valmistella kaupungin nuorisopolitiikan tavoitteet ja seurata niiden toteutumista”

– Luonnon- ja maisemanhoito
Teknisen lautakunnan tehtäväksi saatiin lisättyä: ”hyväksyy luonnon- ja maisemanhoidon periaatteet”

– varhaiskasvatusjaosto
Enemmistö näyttäisi tukevan jaoston säilyttämistä, hyvä!

Näille ei löytynyt neuvotteluissa tukea, jatkamme työtä kaupunginhallituksessa:

– Esiopetuksen osalta esitämme, että koulujen koulujen esiopetusyksiköt siirretään vähitellen varhaiskasvatuksen järjestämisvastuulle OVTES-opettajien luopuessa viroistaan luonnollisen poistuman kautta ja että nykyiset OVTES:in mukaiset esiopetuksen viranhaltijat pysyvät OVTES:in piirissä ja koulujen rehtoreiden alaisuudessa siihen asti, kun ovat virassa.

– Esitämme, että varhaiskasvatusjaosto säilytetään.

– Esitämme, että teknisen lautakunnan toimivaltaan lisätään luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmien hyväksyminen, merkittävien puisto-, silta-, tunneli-, venesatama- ja urheilupuistojen suunnitelmien hyväksyminen sekä merkittävien hulevesisuunnitelmien hyväksyminen.

– Pohdimme vielä tarvetta esittää muutosta hankintavaltuuksiin sen lisäksi, että kaupunginhallituksen toimivaltaan on lisätty hankintojen strategisista linjauksista päättäminen. Vantaalla kaupunginhallitus hyväksyy hankintaohjeen, tästä olen pyytänyt selvitystä.

– Pidämme edelleen tavoiteltavana, että valtuustossa palattaisiin 5 min. puheenvuoroihin. Lisäksi pidämme tärkeänä, että kaupunginhallitus tekisi valmistelukehotuksen siitä, että kaupunginhallituksen käsiteltäväksi tuodaan esitykset konsernipalvelujen luottamushenkilöohjauksen vahvistamisesta (esim. säännöllisin raportointikäytännöin) sekä johtavien virkamiesten rekrytointiprosesseista.

– Lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi kunnan ja maakunnan välisen vuokran määräytymisestä siirtymäkauden aikana

Maakuntien sote-kiinteistöjä hoitamaan on perustettu Maakuntien Sotekiinteistöt Oy (Senaattikiinteistöjen tytäryhtiö joka siirtyy myöhemmin maakuntien omistukseen). Sen haltuun siirtyvät sote-kuntayhtymien kiinteistöt ja se vuokraa edelleen maakunnille kuntien sote-kiinteistöt 3+1 vuoden sopimuksella. Kuntien pitää vuoden loppuun mennessä tehdä selvitys kiinteistöistä, jotka haluavat vuokrata maakunnille. Tämä selvitys on tärkeää saada myös luottamushenkilökäsittelyyn, koska asukkaille on merkitystä sillä, missä sote-palveluita jatkossa tarjotaan. Nythän muutaman kiinteistön osalta on jo tehty soteuudistuksen takia päätöksiä: Matinkylän terveysaseman peruskorjausta on lykätty ja Suviniityn päiväkodin yhteydestä karsittiin neuvolatilat pois.

Lausunnon kohteena olevalla asetuksella määrätään se, millä perusteella määritellään vuokra, jota maakunnat kuntien sote-kiinteistöistä maksavat. Kaupungin lausunnon lähtökohta on, että  vuokran pitää kattaa kiinteistöistä aiheutuvat todelliset kustannukset.

– Vuoden 2017 maaliskuun kuukausiraportti

Kilpailukykysopimus alentaa henkilöstökuluja, mutta myös verotuloja. Työllisyystilanne on parantunut. Helmikuussa työttömiä oli 823 henkeä mikä on 9,8 % vuodentakaista vähemmän.

Toimintatuottojen ennustetaan alittavan talousarvion noin 8,5 me, syynä lähinnä Länsimetron liikennöinnin aloittamisen siirtyminen ja sivistystoimen talousarvion liian korkea tuotto-odotus.

Toimintamenot ylittyvät 2,7 me ICT-laiteselvityksen mukaisista leasing viivästysmaksusta johtuen (ne kadonneet tietokoneet).

Perustoimentulotuen maksatus on siirtynyt Kelalle ennakoitua nopeammin ja vuodelle 2017 tehdystä 8,4 me menovarauksesta on Espoon maksamana toteutunut tähän mennessä vain 0,5 me. Tilanne tarkentuu kun Kelan maksuruuhkat on purettu.

Kunnallisverojen tilityksissä 0,9 % kasvua edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Yhteisöveroissa laskua -6 %. Verotulot yhteensä pienenivät 0,1%. Verotulojen ennustetaan kuitenkin toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Varovaista positiivista kehitystä taloudessa, toivottavasti suunta pysyy.

– Valtuustoaloite valtuustolähetysten teknisen tason parantamisesta (Kv-asia)

Kari Uotila (vas) ja 45 valtuutetun allekirjoittama aloite, jossa ehdotetaan, että Espoon kaupunginhallitus ryhtyy toimenpiteisiin valtuuston kokousten nauhoitusten teknisen ja sisällöllisen tason parantamiseksi.

Vastauksessa todetaan, että kaupunki on parhaillaan kilpailuttamassa webcasting-palveluiden tuottajaa mm. valtuuston kokouksia varten ja tavoitteena on lähteysten tason nosto. Myös kamerat ja kuvausjärjestelmä uudistetaan ja uudet salikamerat saadaan käyttöön syksyllä 2017. Itse käyttöliittymä on osoittautunut toimivaksi ja se tulee säilymään nykyisenkaltaisena.

– Paikkajakotoimikunnan kokoonpanon täydentäminen

Timo Soinin (ps) tilalle tulee Simon Elo (ps). Lisäksi nimetään valtuustoon nouseen Liberaaliryhmän edustajaksi Juhani Kähärä (Lib) ja varalle Janne Paalijärvi (PIR).

– Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-2016) raportointi (Kv-asia)

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2013-2016 hyväksyttiin valtuustossa 21.10.2013 ja väliraportin käsittelyn yhteydessä 8.6.2015 valtuusto hyväksyi painopistealueet vuosille 2015-2016.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamisen painopisteinä 2015-2016 olivat:

– Nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja palvelujen sujuvuutta parannetaan,
– Seuranta- ja hyvinvointitietoa hyödynnetään nykyistä paremmin
– Lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta vahvistetaan,
– Huomioidaan kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja tehostetaan osallistavaa ja tasapuolisesti kaikki ryhmät huomioon ottavaa toimintaa,
– Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvät toimenpiteet viedään käytäntöön,
– Monialaista yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa ja kehittämisessä vahvistetaan
– Sosiaalihuoltolain sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen liittyvä kehittämistyö ja toimenpiteiden vieminen käytäntöön.

Suunnitelma on tärkeä työkalu lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Havainnollinen raportti löytyy täältä.

– Valtuustokysymys 100 vuotta täyttäneiden muistamisesta kaupungin taholta (Kv-asia)

Veera Ruoho (ps) ja 22 allekirjoittama valtuustokysymys, jossa kysytään miten kaupunki muistaa tänä vuonna 100 vuotta täyttäneitä ja täyttäviä espoolaisia ja muistaako kaupunki myös muina vuosina 100 vuotta täyttäviä kuntalaisia ja millä tavoin.

Vastauksessa todetaan, että yhteinen juhla vuonna 1917 tai aiemmin syntyneille espoolaisille järjestetään toukokuussa 2017. Kaikille näille henkilöille lähetetään kaupunginjohtajan nimissä onnittelu ja kutsu juhlaan seuralaisen kanssa. Jos kutsuttava ei voi osallistua juhlaan, hänelle järjestetään henkilökohtainen tervehdys ja muistaminen samana päivänä – joko hoivakodissa, päivätoiminnassa, kotihoidossa tai muulla tavoin.

Lisäksi todetaan, että kaupunki on jo useita vuosia muistanut onnittelukirjeellä 100 vuotta täyttäviä espoolaisia. Näin tehdään jatkossakin.

– Vanhusneuvoston toimintasäännön muuttaminen

Vanhusneuvostossa on tähän asti ollut 12-16 jäsentä, joista 6-8 on valittu vanhusneuvostoon vanhusjärjestöjä edustavista henkilöistä ja 6 – 8 paikkajakotoimikunnan nimeäminä (= puolueiden edustajia).

Nyt kokoonpanoksi esitetään 8 eläkeläis- ja vanhusjärjestöjä edustavia jäseniä ja 4 toimialojen nimeämää asiantuntijajäsentä (virkamiehiä, jotka edustavat sivistystoimea, sosiaali- ja terveystoimea, teknistä ja ympäristötoimea ja konserniesikuntaa).

Vanhusneuvoston toimintasäännön muuttamista on valmisteltu yhteistyössä vanhusneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kanssa ja asiaa on käsitelty 5.4.2017 vanhusneuvoston kokouksessa.

Vanhusneuvostossa on ollut asiasta eriäviä näkemyksiä sen osalta, pitäisikö edellisten lisäksi nimetä vielä neljä jäsentä poliittista edustusta varmistamaan. Nyt osa järjestöistä on käytännössä poliittisia, vaikkei se nimestä suoraan näykään.

Tämä muutos tarkoittaa, ettei vihreillä olisi jatkossa välttämättä edustajaa vanhusneuvostossa. Pidämme tärkänä poliittisten ryhmien edustajien jatkamista. Samoin pohdimme, olisiko hyötyä siitä, että vanhusneuvostossa olisi edustaja esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnasta. Nyt tuo toimialaedustus on ajateltu hoidettavan virkamiesjäsenten kautta.

– KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman toimenpiteiden raportointi 2016 – 2017 (Kv-asia)

Espoon valtuusto hyväksyi KulttuuriEspoo 2030 -linjaukset kokouksessaan 9.11.2015. KulttuuriEspoo 2030 on rohkean poikkihallinnollinen ohjelma, joka hyödyntää kulttuurin ja taiteen näkökulmaa koko kaupungin tulevaisuuden linjaamisessa. Sen mukaan kulttuurilla ja taiteella tulee olla näkyvämpi rooli esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa, rakentamisessa, oppimisessa, sosiaalipalveluissa ja terveydenhoidossa.

Tämä on yksi vihreä kädenjälki: Vihreiden esityksestä KulttuuriEspoo2030 hyväksyttiin valtuustossa ja meidän ansiostamme myös sen toteutumisesta raportoidaan valtuustolle. Rohkeasti on kulttuuritoimi lähtenyt tekemään työtä poikkihallinnollisesti.

Tässä muutama poiminta suoraan raportoinnista, koska poikkihallinnollinen työ on mielestäni sangen ansiokasta:

KulttuuriEspoo 2030 -toimenpiteet ovat poikkihallinnollisia ja niiden toteutuminen edellyttää eri toimialojen sitoutumista yhteiseen tekemiseen. Toimenpiteet huomioidaan asianomaisten toimialojen ja tulosyksiköiden toiminnan suunnittelussa ja toteutumisesta raportoidaan valtuustokausittain kulttuurilautakunnalle ja valtuustolle.

Ensimmäisen vuoden aikana kulttuurin tulosyksikkö on keskittynyt toimimaan keskustelun avaajana yhteistyön paikoista ja mahdollisuuksista kaupungin palveluja järjestävien toimialojen kanssa. Sektoriajattelu elää edelleen hyvin vahvana kaupungin organisaatioissa ja sitoutuminen yhteiseen tekemiseen on vasta heräämässä. Strategisten valintojen ja tavoitetilojen muuttuminen arjen tekemiseksi tarvitsee tuekseen vahvaa poliittista tahtotilaa.

2030 toimenpiteitä teknisen ja ympäristötoimen yhteistyönä

– Kulttuurin tulosyksikön sekä teknisen ja ympäristötoimen yhteistyön mahdollisuuksia on selvitetty ja nopeita kokeilutoimia on pyritty käynnistämään.

– Espoon omaa toimintatapaa taiteen prosenttiperiaatteesta on selvitelty yhteistyötapaamisissa, yhdessä on etsitty tapoja joilla taidetta voitaisiin hyödyntää luovasti rakentamisessa sekä sisä- ja ulkotiloissa.

– Kulttuurisektorin ottaminen mukaan maankäytön suunnittelussa ja alueiden kehittämisessä on alkuvaiheessa ja mahdollisia yhteistyötapoja tunnustellaan. Asukkaiden osallisuus palveluiden suunnittelussa ja mahdollisuus vaikuttaa oman asuinalueen kehittämiseen on mahdollisuus tehdä yhteistyötä, kulttuurilautakunnan tukemat asukas- ja kaupunginosayhdistykset olisivat luonteva kumppani asukasfoorumien ohella.

– Kaupungin tilojen yhteiskäyttöä on lisätty (esim. Haukilahden päiväkoti ja kirjasto)

– Kulttuurin tulosyksikkö ja tekninen toimi ovat yhdessä tukeneet väliaikaisten toimijoiden ja tapahtumien syntymistä rohkeilla tilakokeiluilla (Keran väliaika). Keran alueesta ollaan yhteistyöllä teknisen toimen ja konserniesikunnan kanssa luomassa espoolaisen kiertotalouden keskittymää.

– Kaupunginmuseo ja tekninen toimi valmistelevat yhdessä kulttuuriympäristöohjelman, joka ohjaa kaupunkikuvallisten rakennusten, kulttuurimaiseman ja arkeologisen kulttuuriperinnön hoitamista ja vaalimista.

– Kaupunginmuseo on yhteistyössä tilakeskuksen kanssa laatinut koulurakennusten inventoinnin.

– Maaliskuussa 2017 avatussa Espoon uudessa sairaalassa toteutetaan prosenttiperiaatteen hengessä kuusi erillistä tilaustaideteosta. Teokset on integroitu osaksi sairaalan arkkitehtuuria, ja suunnittelussa on huomioitu tilallisten kokemusten luominen.

2030 toimenpiteitä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä

– Kulttuurineuvolatoimintaa laajennettiin kahteen uuteen neuvolaan vuonna 2016. Kulttuuritoimijoiden verkostoon liittyi Aalto -yliopiston kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma.

– Kulttuuriketju vie kulttuuria ja taidetta ikäihmisten arkeen hoivalaitoksissa. Myös suorana verkossa näytetty itsenäisyyspäivän juhlakonsertti 2016 tarjosi esimerkiksi palvelutalojen asukkaille mahdollisuuden osallistua konserttikokemukseen.

– Vapaaehtoisen kulttuurikaverin kanssa tehtiin vuoden 2016 aikana kulttuurivierailuja yhteensä 390 kertaa.

– Kaikukortilla taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevat espoolaiset saavat lippuja kulttuuritapahtumiin. Toiminnassa mukana olevat sosiaali- ja terveysalan toimijat jakoivat asiakkailleen vuonna 2016 yhteensä 1320 Kaikukorttia.

– Maaliskuussa 2017 avatussa Espoon uudessa sairaalassa toteutetaan prosenttiperiaatteen hengessä kuusi erillistä tilaustaideteosta. Teokset on integroitu osaksi sairaalan arkkitehtuuria, ja suunnittelussa on huomioitu tilallisten kokemusten luominen. Lisäksi kaikissa potilashuoneissa on EMMAn kokoelmateoksia esillä.

2030 toimenpiteitä konsernihallinnon yhteistyönä

– Vuoden 2016 aikana kulttuurin tulosyksikkö sekä lukuisat kulttuuriyhteisöt antoivat omat kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksensa.  Esimerkiksi vastuullinen kuluttaminen on yksi tapa osoittaa myötätuntoa ja lisätä ihmisten välistä empatiaa.

– Elinkeinoelämän ja kulttuurin yhteistyöllä vahvistetaan Espoon mainetta ja luodaan Espoosta houkutteleva kotipaikka myös kansainvälisille asiantuntijoille ja toimijoille. Espoon kaupunki, EMMA ja Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiö solmivat vuonna 2016 sopimuksen säätiön kokoelman sijoittamisesta Näyttelykeskus WeeGeen tiloihin.

2030 toimenpiteitä sivistystoimen yhteistyönä

– Yhteistyössä opetustoimen kanssa kulttuurin tulosyksikkö tarjoaa uusia oppimisympäristöjä sekä kulttuuri tarjoaa reittejä uuden oppimiseen.

– KULPS! -kulttuuri- ja liikuntapolku päivitettiin vuoden 2017 alusta vastaamaan paremmin uutta opetussuunnitelmaa ja tukemaan oppilaiden kokemusta luovasta ja kokeilunhaluisesta ilmapiiristä.

– Kansainvälisessä tunnettuudessa haetaan sivistystoimen yhteisiä toimintamuotoja tuoda espoolaista osaamista esille, Culture for Cities & Regions hankekokonaisuutta on tehty yhdessä opetustoimen kanssa

– Palvelutorin käynnistyminen Ison Omenan tiloissa on tuonut uudenlaisia kumppanuuksia kirjastolle; erityisesti uudenlaista tekemistä ja palveluja nuorisotoimen kanssa

– Liikuntatoimen kanssa tapahtuma- ja kulttuuripalvelut ovat luoneet aivan uudenlaisen konseptin Ystäväluistelutapahtumasta, jossa talvinen liikunta ja korkeatasoinen taidetarjonta ovat yhdistyneet laadukkaaksi palveluksi tuhansille kuntalaisille.

– Kalajärvenkallio, asemakaavan ja asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimusten sekä esisopimusten hyväksyminen, alue 720900, 85. Kaupunginosa Kalajärvi (osittain Kv-asia)

Ristiriitainen kaava, pientaloja Kalajärven rannalta nousevalle kallioalueelle, joka rajoittuu luonnonsuojelualueeseen ja tärkeään viheryhteyteen ja on Uudenmaan maakuntakaavassa virkistysaluetta. Kaupunki omistaa valtaosan kaava-alueesta.

Olemme vastustaneet kaavaa kaikissa vaiheissa. Se kävi jo valtuustossakin ja palautettiin Kokoomuksen muotoilemin evästyksin. Oheisesta blogikirjoituksestani selviää olennainen.

– Siuntion ja Tuusulan kuntien liittyminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäseniksi ja tästä johtuvien HSL perussopimuksen muutosten hyväksyminen (Kv-asia)

Liittymisen on määrä tapahtua 1.1.2018 alkaen.

HSL:n perussopimuksen mukaisesti jäseniksi voivat liittyä kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa. Tuusula on yksi näistä, Siuntio ei. Siuntion jäsenyydelle ei kuitenkaan ole nähty estettä.

HSL:n alustavien arvioiden mukaan Siuntion ja Tuusulan liittymisen vaikutus nykyisten jäsenkuntien vuosittain HSL:lle maksamiin kuntaosuuksiin ei ole merkittävä.

Tämä hyväksyttin konsernijaostossa yksimielisesti. Hienoa, että yhtenäinen joukkoliikennealue laajenee.

– Valtuustoaloite ilmaisista joukkoliikennematkoista koululuokkien retkille (Kv-asia)

Johanna Karimäen (vihr.) 40 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään, että retkeilyä ja tutustumiskäyntejä varten joukkoliikenteen käyttö Espoon koululuokille olisi maksutonta ruuhka-ajan ulkopuolella.

Kaupunki on pyytänyt vastausta varten HSL:ltä lausunnon. HSL ei puolla muutosta ja perustelee sitä mm. sillä, ettei erilaisia kokeiluja voi olla yhden kunnan alueella ja että kaikkien kuntien koululaisryhmien maksuttomat joukkoliikennematkat lisäisivät paineita lipunhintojen nostamiseksi. Ja vielä perustellaan sillä, että koululaisryhmien maksutonta matkustamista olisi lipuntarkastuksessa hankala valvoa.

Sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, että Nämnden Svenska rum puolestaan kannattavat valtuustoaloitteen mukaisia maksuttomia koulujen retkiin liittyviä julkisen liikenteen matkoja ruuhka-aikojen ulkopuolella.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta päätti Inka Hopsun (vihr.) esityksestä seuraavasti:

”Lisäksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta toteaa, että se kannattaa maksuttomia julkisen liikenteen matkoja ruuhka-ajan ulkopuolella koulujen retkillä. Lautakunta toivoo, että kaupunginhallitus ryhtyy neuvotteluihin HSL:n kanssa asiasta.”

Tästä huolimatta vastauksen johtopäätöksissä vedotaan HSL:n lausuntoon ja perustellaan mm. seuraavasti, miksi maksuttomat matkat eivät ole hyvä idea:

”Maksuttomien joukkoliikenteen matkojen salliminen koululaisryhmille edellyttäisi HSL- jäsenkuntien yhteistä hyväksyntää ja kustannusvaikutusten selvittämistä. Espoo on delegoinut lippu- ja taksajärjestelmästä päättämisen HSL:lle, joka ei pidä mahdollisena aloitteen mukaisen ehdotuksen toteuttamista Espoon koululaisille.

Maksuttomien ryhmämatkojen sijaan HSL suosittelee, että Espoon opetustoimessa varmistetaan, että koululaisten retkibudjeteissa varaudutaan myös retkien matkakustannuksiin ja varmistetaan, että lapset oppivat oikean, lipulla matkustamisen joukkoliikennekulttuurin.”

Vastaus ei vastaa vastaa lautakuntien näkemystä. Vastaukseen olisi hyvä lisätä, että Espoo kannattaa asiaa omalta osaltaan ja toivoo että HSL valmistelisi asiaa siten, että koululaisryhmille voitaisiin tarjota maksuttomia julkisen liikenteen matkoja ruuhka-aikojen ulkopuolella.

– Valtuustokysymys maksuttomista julkisen liikenteen matkoista koulujen retkille (Kv-asia)

Sanna Laulahden (kok.) ja 43 valtuutetun samansisältöinen kysymys, johon annetaan samansisältöinen vastaus.

– Tapiolan Keskustavalvomo Oy:n osakejakaumamuutoksen hyväksyminen

Tapiolan Keskustavalvomo Oy:n tehtävänä on omistaa, hallita ja ylläpitää sopimusalueella toteutettavaa, alueen kiinteistöjä palvelevaa keskustavalvomoa ja sprinklerivesiallasta ja -pumppaamoa, rasvaerotintilaa sekä järjestelmien keskuslaitteita.

Osakkaiden omistamien kiinteistöjen suunnittelun ja toteutuksen edistyessä ovat yhtiön osakkeiden jakoperusteena olleet palvelujen käyttötarpeet täsmentyneet ja osakejakoa muutetaan sen myötä.

Tämä on hyväksytty konsernijaostossa yksimielisesti.

– Sopimuksen hyväksyminen Otaniemessä Miestentiellä sijaitsevan korttelin 10035 tontin 2 esirakentamistöistä

Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 16.1.2017 varata Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elolle (Elo) ko. tontin kehittämistä ja suunnittelua sekä esirakentamista varten. Suunnitteluvaraus on voimassa 31.12.2017 saakka.

Elon tavoite on tehdä mahdollisimman pian kaupungilta varaamansa tontin esirakentamistyöt. Valmista pitäisi olla elokuuhun 2017 mennessä.  Merkittävin säästö saadaan, jos louhintatyöt saadaan tehtyä ennen metroliikenteen käynnistymistä.

Elo teettää tontin louhintasuunnitelmat ja hyväksyttää ne kaupungilla, hankkii tarvittavat viranomaisluvat ja hyväksyttää urakkasopimuksen kaupungilla ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista. Elo toimii louhintaurakan rakennuttajana ja valvoo työn suorituksen. Kaupungilla on oikeus saada nähtäväkseen urakkaan ja muuten esirakentamiseen liittyvät asiakirjat ja osallistua esirakentamiseen liittyviin kokouksiin ja katselmuksiin.

Esirakentamisen kokonaiskustannukset kaupungin omistaman tontin osalta saavat olla yhteensä enintään 800 000 e. Mikäli suunnitteluvaraus johtaa tonttikauppaan, esirakentamisen kustannukset jäävät Elon vastattavaksi.

Mikäli suunnitteluvaraus ei johda tonttikauppaan, korvaa kaupunki Elolle tontin esirakentamisesta aiheutuneet ulkopuoliset toteutuneet kustannukset erillistä laskua vastaan. Mahdolliset kustannukset maksetaan Tapiolan taseyksikön kautta.

– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Finnoon osayleiskaavan hyväksymistä koskevasta valituksesta

Kaupunginhallitus antoi kokouksessaan 13.2.2017 Helsingin hallinto-oikeudelle lausunnon Finnoon osayleiskaavapäätöstä koskevista valituksista. Valitus, johon nyt annetaan lausuntoa on samansisältöinen kuin aiemmin tullut valitus, joten vastauskin on sitä. Kyse on siitä, koituuko PY-merkinnästä (mahdollistta päiväkotien ja muiden lähipalveluiden sijoittamisen) kohtuutonta haittaa maanomistajille ja yhtiön toiminnalle.

Lausunnossa todetaan, että kyseisellä noin 3,5 ha:n PY-varausalueella on Espoon kaupungin lisäksi useita maanomistajia ja että osayleiskaavassa ei kohdisteta erikseen päiväkotien ja muiden lähipalvelujen sijaintia ja mitoitusta. Asemakaavoituksessa voidaan tutkia erilaisia toteutustapoja, esimerkiksi koulun toteuttamista useampikerroksisena.

Lausunto on puolestani ok.

– Suurpelto I maankäyttösopimuksen korvauksen maksua sekä alueiden luovutusta koskevan esisopimuksen hyväksyminen

Esisopimuksessa sovitaan kolmen Suurpelto V asemakaavaehdotuksessa olevan määräalan ostamisesta sekä yhden Suurpelto I asemakaava-alueella olevan määräalan ostamisesta kaupungille. Suurpelto V -nimisen asemakaavan on kaupunkisuunnittelulautakunta 17.1.2012 hyväksynyt esitettäväksi kaupunginhallitukselle.

– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset

– Selvitys Espoon kaupunginteatterin tilojen sijoittamisesta kulttuurikeskuksen yhteyteen (Antti Mäkinen)

– Kaupungintalo ja Virastokeskuksen kehityspolut (Mikko Kivinen)

Näitä odotan mielenkiinnolla. Etukäteismateriaalia selostuksista ei ole.

Comments are closed.