Minulla oli kunnia esitellä tänään Espoon tasa-arvotyötä 100 tasa-arvotekoa -hankkeen kevätkatsauksessa, jonka Naisjärjestöjen Keskusliitto järjesti yhteistyössä Marttaliiton ja ulkoasiainministeriön kanssa.
Tilaisuuden aluksi ulkoministeri Timo Soini kertoi ulkoministeriön tasa-arvotyöstä. Hän korosti puheessaan tyttöjen ja naisten koulutuksen merkitystä. Suomi tekee töitä myös sen eteen, että naiset saadaan mukaan rauhanprosesseihin ja konfliktien ehkäisytyöhön. YK:n turvallisuusneuvosto on nostanut asiaa esiin ja Pohjoismaat ovat perustaneet naisrauhanvälittäjien verkoston. Lopuksi Soini nosti esiin naisiin kohdistuvan väkivallan keskeisenä ihmisoikeusloukkauksena.
Naisjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja Eeva Biaudet korosti, että tasa-arvo on keskeinen osa kestävää kehitystä. Sen on näyttävä myös seurannassa ja tilastoissa. Lisäksi Biaudet muistutti, että sote-uudistus on myös tasa-arvokysymys. Se vaikuttaa 220 000 alan työntekijään, joista 90% naisia. Sote-alan yrittäjistä 70% on naisia. Uudistuksessa on huomioitava merkittävät naisiin kohdistuvat vaikutukset.
Esittelin tilaisuudessa Espoon tasa-arvotyötä ja erityisesti uuden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinto TASSUn. Palkinnon on ideoinut Espoon tasa-arvotoimikunta puheenjohtaja Teresia Volotisen (vihr.) johdolla.
TASSU-palkinnon tavoitteena on tehdä tunnetuksi Espoon kaupungin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä tekoja. Palkinnolla halutaan ennen kaikkea tukea tasa-arvo ja yhdenvertaisuusajattelun ja työn juurtumista Espoon kaupungin rakenteisiin ja arkeen.
Tänä vuonna ensimmäistä kertaa jaettava palkinto on osoittanut, että työyhteisöissä on paikoin vaikeaa tunnistaa tasa-arvotekoja. Palkinto on herättänyt kaupungin työntekijöitä pohtimaan, mitä tasa-arvon edistäminen tarkoittaa heidän omassa työssään. Se on siis osoittautunut konkreettiseksi välineeksi edistää tasa-arvotyötä.
African Care -järjestön puheenjohtaja Batulo Essak kertoi järjestön työstä sukupuolten ja tasa-arvon edistämiseksi. Järjestö on antanut mahdollisuuden puhua tabuista, kuten lasten seksuaalikasvatus ja ehkäisy, naisten kesken. Hän iloitsi myös siitä, että voi tummaihoisena naisena edustaa Suomea maailmalla.
Yleisradion urheilutoimituksessa tehdään määrätietoista työtä tasa-arvon puolesta. Siitä esimerkkinä esimerkiksi se, että viime viikonlopun naisten joukkuevoimistelun MM-kisat saivat hyvin näkyvyyttä. Urheilutoimituksessa melkein puolet on naisia ja myös urheiluselostajien ja asiantuntijoiden joukossa tapahtunut hyvää kehitystä. Asiaa on tutkittu ja havaittu pahimmat aukot. Vielä ennen kesää julkaistaan tasa-arvotekoja joihin sitoudutaan.
Tilaisuuden lopuksi Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Kirsi Marttinen kiteytti hyvin, miksi tasa-arvotyötä tarvitaan myös 2000-luvun Suomessa: Tasa-arvotyöllä tehdään sukupuolittuneita rakenteita ja normeja näkyväksi. Tasa-arvo ei ole Suomessakaan vielä valmis ja sen toteutuminen on ihmisoikeuskysymys.
Ohessa vielä tilaisuudessa pitämäni puhe kokonaisuudessaan.
Arvoisat tasa-arvon ystävät,
On ilo olla täällä esittelemässä Espoon tasa-arvotyötä. Ja on hienoa, että Espoo on mukana 100 tasa-arvotekoa -hankkeessa.
Espoon kaupungin toiminta perustuu strategiaan, jonka olemme kirjoittaneet tarinan muotoon. Espoo-tarinassa sitoudumme toimimaan oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti.
Tasa-arvotyön tärkeä askel Espoossa oli Eurooppalaiseen tasa-arvon peruskirjaan sitoutuminen vuonna 2008. Tasa-arvon edistämiseen eivät kuitenkaan riitä poliittiset linjaukset, vaan lisäksi tarvitaan kaikkien työntekijöiden sitoutumista ja ymmärrystä tasa-arvotyön merkityksestä.
Tarvitaan konkreettisia toimia kaikissa työyhteisöissä.
Henkilöstön osalta tasa-arvotyötä tehdään Espoossa henkilöstöpoliittisen suunnitelman kautta. Lähtökohtana on sukupuolten tasa-arvoiset urakehitysmahdollisuudet:
Tavoitteena on mm.
– kasvattaa miesten osuutta koko henkilöstöstä – ja naisten osuutta johtajista
– lähentää naisten ja miesten osuutta eri ammattiryhmissä, on kokeiltu anonyymiä rekrytointia
– lisätä tietoisuutta siitä, keitä palkitaan ja millä perusteella – ja vaikuttaako sukupuoli siihen
Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi on asetettu konkreettiset toimenpiteet, mittarit, seuranta ja vastuutahot
Hyvät kuulijat,
Tämän vuoden alussa hyväksytty Espoon yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma ”Reilu meininki työssä ja elämän muilla alueilla” edellyttää, että yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon tavoitteet juurtuvat Espoon kaupungissa käytäntöön.
Tärkeä rooli Espoon tasa-arvotyössä on tasa-arvotoimikunnalla. Toimikunnan ideoinnin pohjalta Espooseen perustettiin uusi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvopalkinto, joka sai nimekseen ”yhdenvertaisuus- ja tasa-arvopalkinto TASSU”. Vuosittain jaettavan TASSU-palkinnon suojelijana toimii kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.
TASSU-palkinnon tavoitteena on tehdä tunnetuksi Espoon kaupungin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä tekoja. Palkinnolla halutaan ennen kaikkea tukea tasa-arvo ja yhdenvertaisuus-ajattelun ja työn juurtumista Espoon kaupungin rakenteisiin ja arkeen.
Olennaista on tunnistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä tekoja asukkaiden näkökulmasta. Kaupungin tarjoamien palvelujen kautta voidaan tukea ja edistää espoolaisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Sillä on merkitystä, miten palvelut tuotetaan.
Palkinto oli haussa ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Kilpailuun saivat osallistua kaikki Espoon kaupungin työyhteisöt tai -ryhmät.
Hakemuksessa tuli kertoa teon tarina:
– mistä idea kumpusi
– mikä tuki onnistumista
– miten teko edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa
– mitkä asiat auttoivat teon viemisessä käytäntöön
Teon tulee olla Espoon kaupungin työyhteisön tai työryhmän konkreettinen arjen teko, jossa näkyy arvostava vuorovaikutus ja positiivinen ihmiskäsitys. Ja sen tulee olla sovellettavissa myös muihin työyhteisöihin.
Hakemuksia saatiin 21 kpl ja yli 200 henkilöä tutustui lomakkeen kysymyksiin. Hakemuksia saatiin kaikilta toimialoilta, eniten sivistystoimesta.
Seuraavaksi tasa-arvotoimikunta arvioi hakemukset ja valitsee voittajan, joka julkistetaan Espoo-päivänä 27.8. Kaupunginjohtaja palkitsee voittajan ja voittanut työyhteisö saa yhteiseen kehittämiseen 1 000 €. Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan yllätyspalkinto. Ja kaikki osallistujat saavat diplomin ja arvioinnin.
Parhaat tasa-arvon tekijät,
Tiedämme kaikki, että tasa-arvo ei ole vielä valmis, ja että yhdenvertaisuus vaatii herkeämätöntä erilaisten ihmisryhmien huomioimista ja herkkyyttä erilaisuudelle.
Tasa-arvon TASSU kilpailu osoitti, että työyhteisöissä on paikoin vaikeaa tunnistaa tasa-arvotekoja. Palkinto on herättänyt kaupungin työntekijöitä pohtimaan, mitä tasa-arvon edistäminen tarkoittaa heidän omassa työssään.
Se on siis tuonut uuden konkreettisen välineen tasa-arvon edistämiseen.
Haluankin tässä yhteydessä kiittää Espoon tasa-arvotoimikuntaa hienosta ideasta ja sen toimeenpanosta. Toivottavasti ensi vuonna päästään valitsemaan palkinnon saajaa vieläkin runsaammasta joukosta arjen tasa-arvotekoja, jotka edistävät espoolaisten tasa-arvoa.
Kiitän myös Naisjärjestöjen keskusliittoa ja kaikkia yhteistyökumppaneita tasa-arvon tuomisesta vahvasti osaksi Suomi100 juhlavuotta.
Kiitos!