Tästä lähtee kaupunginhallituksen syyskausi käyntiin. Pitkä lista, paljon luottamustoimiin nimeämisiä ja muutamia kaavoja. Hieno asia on kolmen uuden luonnonsuojelualueen perustaminen. Tästä kiitos Risto Nevanlinnalle (vihr.) joka teki asiasta aloitteen. Alla asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
– Tarkastuslautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Maija Saimalahti (ps) jättää paikan paikkakunnalta poismuuton takia.
– Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia)
Leena Lakovaaran (Kok.) eroaa, koska on tullut valituksi Espoon perusopetuksen aluepäälliköksi.
– Lausunnon antaminen Kirkkonummen kunnalle Siikajärven kyläyhteisön esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta (Kv-asia)
Pohjaehdotus Espoon kannaksi on, että kaupunki ei näe estettä sille, että Siikajärven kylän läntinen osa siirretään osaksi Espoota. Ennen päätöksen tekemistä siirrettävän alueen rajausta tulisi muuttaa siten, että kuntaraja noudattaa olemassa olevaa kiinteistöjaotusta.
Perusteluissa todetaan mm. että Siikajärven kylän läntinen osa liittyy liikenneverkkoon Espoon katuverkon kautta. Autolla Espoon keskukseen on matkaa noin 15 kilometriä ja Leppävaaraan noin 23 kilometriä. Kirkkonummen keskustaan on puolestaan matkaa noin 30 kilometriä.
Alueen joukkoliikenteen järjestää HSL, joten kuntaraja ei aiheuta palvelutasoon muutoksia.
Esitys on tullut Kirkkonummen Siikajärven kyläyhteisöltä. Liitettäväksi esitettävällä alueella on sekä vakituista että loma-asutusta. Alueen liittäminen Espooseen eheyttäisi järven ympäristön kyläaluetta.
Kirkkonummen kunnanhallitus katsoo, että kuntajakolaissa mainittuja perusteita osakuntaliitokseen Espoon kaupunkiin ei ole. Pöytäkirjasta ei löydy tarkempia perusteluja tälle kannalle.
Minusta Espoon myönteinen kanta on lausunnossa hyvin perusteltu ja olen sen takana.
– Kaupunginhallituksen edustajien valitseminen lautakuntiin ja johtokuntaan (Pöydälle 19.6.2017)
Tämä jäi viimeksi pöydälle ryhmien välisiä neuvotteluja varten. Suurista lautakunnista olemme priorisoineet edelleen kaupunkisuunnittelulautakunnan valvontaa, jota tehtävää olen hoitanut viimeiset neljä vuotta.
– Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 2017-2019
Meillä kolme jäsentä:
Veera Lampi (vpj.), vara Noora Rytilä
Markku Ruotsalainen, vara Juha Palin
Aleksi Vesala, vara Aki Saariaho
Toimikunnan tehtävänä on tehdä kaupunginhallitukselle sekä lautakunnille aloitteita ja ehdotuksia inhimillisen tasa-arvon sekä naisten ja miesten tasa-arvosta annetussa laissa tarkoitetun tasa-arvon edistämiseksi sekä seurata tasa-arvon ja yhdenvertaisuuslain tarkoittaman yhdenvertaisuuden toteutumista kuntalaispalveluissa ja kaupungin henkilöstöpolitiikassa uuden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti.
Toimikuntaa puheenjohti edellisellä kaudella aktiivisella otteella Teresia Volotinen (vihr.). Listan liitteenä löytyy raportti viime kauden toiminnasta. Sen mukaan tasa-arvotoimikunta on yksimielisesti pitänyt välttämättömänä toimikunnan toimenkuvan muuttamista ja todennut, että nykyinen seurantaan perustuva toimeksianto ilman minkäänlaisia päätöksentekovaltuuksia ei anna todellisia mahdollisuuksia tasa-arvon edistämiseen.
Nyt toimikunnalla on tärkeä rooli kaupunginhallituksessa hiljattain hyväksytyn tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman 2017-2020 toteutumisen varmistamisessa.
– Valtuustokysymys vammaispalvelujen määrärahojen riittävyydestä (Kv-asia)
Noora Koposen (vihr.) ja 23 muun allekirjoittama valtuustokysymys, jossa kysytään:
– Miten sosiaali- ja terveystoimi turvaa vammaispalveluiden toimivuuden?
– Miten määrärahojen riittämättömyyteen on reagoitu eri toiminnoissa?
– Millaisia tehostamistoimia vammaispalveluihin on suunnitteilla?
– Miten vammaispalveluiden määrärahavaje otetaan huomioon vuoden 2018 talousarvion suunnittelussa?
Valmistelu on vielä kesken, eli vastausta joudutaan vielä odottamaan.
– Edustajien nimeäminen Uudenmaan vaalipiirin kuntapäiville ja seminaariin 5.9.2017
Kuntaliiton valtuuskunta valitaan nyt ensimmäistä kertaa vaalipiirikohtaisissa vaaleissa, joissa kuntien valtuutetut äänestävät puolueiden asettamia ehdokaslistoja. Melko monimutkainen systeemi, jonka tuloksena pitäisi saada Kuntaliitolle kuntavaalien tulosta vastaava valtuuskunta, jossa on valtuutettuja eri kokoisista kunnista. Uudeltamaalta valittaneen kaksi vihreää, joista toinen on toivottavasti espoolainen. Valitsemme vihreät ehdokkaat maanantaina valtuustoryhmässä.
– Edustajien nimeäminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kuntayhtymän valtuustoon toimikaudeksi 2017-2021 (Kv-asia)
Espoolla on HUSin valtuustossa kolme paikkaa. Kunnat tekevät valinnat ja niissä tulee huomioida tasa-arvolaki. Näitä paikkoja ei jostain syystä ole vielä jaettu puolueiden kesken, mutta oletus on että vihreille toiseksi suurimpana puolueena tulee yksi paikka. Valinnat tehdään maanantaina valtuustoryhmässä.
– Vanhusneuvoston asettaminen toimikaudelle 2017- 2019 (Pöydälle 19.6.2017)
Vihreitä edustaa Riitta Lahikainen ja varalla Juhani Kytö.
Vanhusneuvoston tavoitteena on tuoda kaupungin palveluihin ja kaupunkisuunnitteluun ikääntyvien espoolaisten näkökulma. Vanhusneuvostossa on sen toimintasäännön mukaan 8 vanhus- ja eläkeläisjärjestön edustajaa, 4 kaupunginhallituksen asettaman paikkajakotoimikunnan esittämää edustajaa ja 4 asiantuntijavirkamiestä. Lisäksi vanhusneuvostolla on käytettävissään asiantuntijasihteeri sosiaali- ja terveystoimesta.
Tämä jäi pöydälle, kun ei ollut vielä jaettu kaupunginhallituksen valvoja paikkaa.
– Veteraaniasiain neuvottelukunnan asettaminen toimikaudelle 2017-2019
Veteraaniasiain neuvottelukunnan tehtävänä on avustaa veteraaneja koskevien asioiden valmistelussa ja käsittelyssä tekemällä niistä aloitteita ja antamalla tarvittaessa lausuntoja viranomaisille ja toimialoille sekä yhteisöille ja edistää neuvottelukunnassa edustettuina olevien osapuolten välistä tiedon kulkua.
Neuvottelukuntaan kuuluu pj:nä perusturvajohtaja sekä seitsemän jäsentä ja varajäsentä, joista neljä edustaa espoolaisia veteraanijärjestöjä ja kolme kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tulosyksiköitä.
Tässä ei ole poliittisesti nimettyjä edustajia.
– Vammaisneuvoston asettaminen toimikaudelle 2017 – 2019
Kuntalain mukaan vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.
Toiminnallaan vammaisneuvosto pyrkii edistämään vammaisjärjestöjen ja kaupungin hallinnon välistä yhteistyötä sekä nostamaan esille vammaisten tarpeelliseksi kokemia asioita kaupungin palveluja ja ympäristöä kehitettäessä.
Vihreistä Mika Levänen on jäsenenä Kynnys ry:n edustajana. Sen lisäksi meille on tulossa lautakuntaedustaja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnasta.
– Sosiaali- ja terveystoimen ruotsinkielisten palvelujen neuvottelukunnan asettaminen toimikaudelle 2017 – 2019
Meiltä Yvonne Godhwani (vpj), varalla Maria Ekström.
Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutumista ja antaa ehdotuksia tarpeisiin perustuvaan palvelumitoitukseen sekä tehdä aloitteita palvelujen parantamiseksi.
– Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2017 – 2019
Meiltä Rauli Virtanen (pj.), vara Rosa Puhakainen-Mattila. Poliittisten luottamushenkilöiden lisäksi neuvottelukunnan jäseniä nimetään yhteistyötahojen edustajia.
Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää etnisten ryhmien integroitumista, seurata ja arvioida kotoutumista Espoossa, edistää hyviä etnisiä suhteita sekä tehdä edellä mainittuihin aiheisiin liittyviä ehdotuksia ja aloitteita ja antaa lausuntoja.
Tulevalla kaudella keskeistä neuvottelukunnan toiminnassa on osallistuminen Espoon vuosien 2018 – 2021 monikulttuurisuusohjelman valmisteluun sekä ohjelman toteutumisen seuranta ja arviointi.
– Lausunnon antaminen opetus- ja kulttuuriministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta
Maksuja esitetään muutettavaksi siten, että pieni- ja keskituloilta perittäviä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennettaisiin nostamalla tulorajoja. Lisäksi sisaruksilta perittäviä maksuja ehdotetaan alennettavaksi siten, että toisesta lapsesta perittävä maksu olisi 50 prosenttia nuorimman lapsen laskennallisesta kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018.
Hallituksen esitys perustuu hallituksen kevään 2017 kehysriihen linjauksiin kannustinloukkujen purkamisesta. Muutos lisäisi lasten välistä tasa-arvoa ja lisäisi pienituloisten perheiden mahdollisuuksia käyttää varhaiskasvatuspalveluja sekä helpottaisi myös muilta osin perheiden taloudellista tilannetta.
Hallituksen esitys ei kohdistu yksityisen hoidon tuella järjestettyyn varhaiskasvatukseen. Esitys ei muuta yksityisen hoidon tuen lakisääteisten tukien määrää. Mikäli yksityiset palveluntuottajat pitävät palvelumaksunsa nykyisen tasoisina, yksityinen varhaiskasvatus muuttuu perheille jatkossa suhteessa kalliimmaksi kunnalliseen varhaiskasvatukseen verrattuna. Mikäli kunta haluaa kuntalisän avulla kannustaa suhteellisesti yhtä paljon yksityisen varhaiskasvatuksen käyttöön kuin aiemmin, kunnat voivat nostaa yksityisen hoidon tuen kuntalisää, mikä nostaa kuntien kustannuksia.
Espoossa arvioidaan, että muutosten myötä maksuttomassa varhaiskasvatuksessa olevien lasten osuus kasvaisi noin 5 prosenttiyksikköä lähes neljäsosaan kaikista varhaiskasvatuksesta olevista lapsista. Lisäksi maksut alenisivat vähintään 25 prosentilla varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Tämä toisi lisää lapsia varhaiskasvatukseen, jossa on jo nyt pulaa paikoista.
Lakiesityksen toteutumisen arvioidaan vähentävän Espoossa varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuloja vuonna 2018 noin 5,5 me, mikä on noin 21 % varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuloista.
Espoossa on kaupungin varhaiskasvatusta on täydennetty yksityisten tuottamalla. Riskinä uudistuksessa nähdään, että esitetyn lakimuutoksen toteutuessa etenkin useamman varhaiskasvatusikäisen lapsen perheissä hakeudutaan enenevässä määrin kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen.
Lopuksi todetaan, että kunnan järjestämä varhaiskasvatus sekä yksityisen hoidon ja kotihoidon tuki ovat kokonaisuus, jossa sen yhteen osaan kohdistuva muutos vaikuttaa muiden palvelujen ja tukien käyttöön. On kannatettavaa, että varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus kasvaa. Kasvun tulisi olla kuitenkin hallittavissa ja toimenpiteiden sen kasvattamiseksi tulisi kohdentua nykyistä tasaisemmin kunnan järjestämään ja yksityisesti järjestettyyn varhaiskasvatukseen.
Uudistus on sinänsä kannatettava, mutta tuo haasteita erityisesti Espoon kaltaisessa kaupungissa, jossa yksityistä varhaiskasvatusta on käytetty merkittävästi purkamaan pulaa paikoista. Riskinä koko maassa on, että ruvetaan rakentamaan kahden kastin päivähoitoa. Siksi on tärkeää, että eri hoitomuotojen tukia tarkastellaan kokonaisuutena. Yksityisestä hoidosta tulee aivan liian kallista, jos sen tukemista ei kompensoida kunnille.
Huolta herättää myös maksujen alentamisen aiheuttama 5,5 me lovi kaupungin budjetissa. Hallitus perustelee, että kompensaatio on tehty kiinteistöveron alarajoja nostamalla, kohdistamalla aiempaa suuremman osan yhteisöveron tuotosta kunnille ja lisäksi korottamalla kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Nämä eivät kaupungin budjetissa kuitenkaan kohdistu suoraan varhaiskasvatukseen. Olisi tärkeää, että kohdistuisi, koska varhaiskasvatuksesta ei ole varaa leikata. Paikoista on jo nyt monin paikoin suuri pula.
– Suvela I, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 611519, 40. kaupunginosa Espoon keskus (Kv-asia)
Tavoitteena on asuinkerrostalokortteleiden kokonaisvaltainen uudistaminen sekä Suvelan toisen sisääntulokorttelin ja Kirstintien varren kaupunkikuvallinen uudistus. Lisäksi parannetaan jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä keskustan ja Suvelan välillä. Suunnittelun lähtökohtina ovat alueen ilmeen ja toiminnallisuuden parantaminen sekä asukkaiden yhteisöllisyyttä tukevien ratkaisujen edistäminen.
Kaavamuutos mahdollistaa alueella monipuolisia asumiseen liittyviä toimintoja kuten työ-, palvelu- ja liiketiloja sekä yhteisjärjestelyitä oleskelualueiden suhteen. Tavoitteena on parantaa Kirstinharjun raitin ilmettä ja toiminnallisuutta suurkorttelin sisällä sekä sujuvoittaa jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä Espoon aseman suuntaan. Merkittävä tavoite on myös kohtuuhintaisen asuntotuotannon mahdollistaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle keskeiselle paikalle Espoon keskuksessa.
Koska alue on Espoon Asunnot Oy:n omistuksessa, kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa asuntojen toteutusmuotoon ovat rajalliset. Muiden toimijoiden etsiminen ja alueen hallintamuotojakauman monipuolisuus on ensisijaisesti Espoon Asuntojen vastuulla. Kaupunki voi auttaa koko Suvelan kehitystä edistämällä kaupungille kuuluvia hankkeita, kuten reittien kunnostamista, asukaspuiston rakentamista, koulun peruskorjausta sekä viemällä eteenpäin etenkin sellaisia kaavoja, joihin odotetaan tulevan myytävää asuntotuotantoa.
Kyse on Espoon Asuntojen hankkeesta, joka on käynnistynyt nimellä Suvelan Onni. Taloja puretaan kokonaan ja rakennetaan tilalle uusia. Alunperin hankkeeseen oli tarkoitus saada myös kovan rahan asuntoja, mutta se taida toteutua. Tätä on lautakunnassa käsitelty huolella ja meni viimeisessä käsittelyssä yksimielisesti.
– Maarinniitty III, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 213210, 16. kaupunginosa Pohjois-Tapiola
Vuonna 1073 valmistuneen kolmekerroksisen toimistorakennuksen paikalle tulee enimmäkseen 5-kerroksinen asuinrakennus. Pieni osa rakennuksesta on 7-kerroksinen. Pysäköinti sijoitetaan pihakannen ja rakennuksen alle.
Tämä on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti.
– Nihtisilta, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 130138, 54. kaupunginosa Kilo
Tavoitteena on saada olemassa oleva toimisto- ja varastorakennus toimintaan kannattavalla tavalla.
Alue sijaitsee Kehä II ja Turunväylän risteyksen koillispuolella. Tontilla on vuonna 1981 valmistunut kaksikerroksinen toimisto- ja varastorakennus, joka on ollut käyttämättömänä yli kolme vuotta.
Tämäkin on hyväksytty kaupsussa yksimielisesti.
– Juvanmalmin teollisuusalue, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 710920, 81. kaupunginosa Niipperi
Tavoitteena on nykyisen toiminnan kehittäminen ja laajentaminen rakennusoikeutta lisäämällä. Tontin omistaa Kiinteistö Oy Espoon Juvan teollisuushalli.
Myös tämä on hyväksytty yksimielisesti lautakunnasta.
– Luonnonsuojelualueiden perustaminen Espoon keskuspuistoon
Esitetään Risto Nevanlinnan (vihr.) valtuustoaloitteen mukaisesti Uudenmaan ely-keskukselle luonnonsuojelulain 24 §:n mukaisten luonnonsuojelualueiden perustamista Espoon kaupungin omistamille kolmelle kohteelle:
– Lillträskin luonnonsuojelualue, 13,1 ha
– Mössenkärrin luonnonsuojelualue, 8,5 ha
– Harmaakallio-Gråbergetin luonnonsuojelualue, 50,8 ha
Uusilla suojelualueilla Espoo osallistuu valtakunnalliseen Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi.
Suojeltaviksi esitetyt alueet sijaitsevat pääosin Keskuspuiston osayleiskaavan ja Etelä-Espoon yleiskaavan mukaisilla suojelu- ja virkistysalueilla. Virkistyskäytön tarpeet on tarkoitus turvata ja sovittaa mahdollisimman hyvin yhteen alueiden suojelutarpeiden kanssa. Esimerkiksi pienimuotoiset iltarastityyppiset suunnistustapahtumat sallitaan Harmaakallion alueella. Suojelualueiden perustaminen myös kohottaa Keskuspuiston profiilia.
Luonnon monimuotoisuudelle suojelualueiden lisäämisellä on aina suuri merkitys. Suojeltavaksi esitetyillä alueilla esiintyy niin erilaisia metsiä, soita, kallioita kuin lintulampikin. Suojelualueilla ekosysteemi lajistoineen pääsee kehittymään luonnonmukaisesti.
Tämä on hieno juttu! Kiitos Ristolle tärkeästä aloitteesta ja ympäristökeskukselle perusteellisesta valmistelusta.
– Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn Pysäköinti I:n osakkeiden merkintä ja luovutus
Tämä liittyy Suviniityn asuntorakentamisen pysäköintijärjestelyihin. Alunperin suunnitellun kalliopysäköinnin sijaan päädyttiin edullisempiin maanpäällisiin pysäköintitaloihin.
Pysäköintilaitokseen sijoittuvat viereisen Suviniityn päiväkodin sekä seitsemän asuntotontin velvoiteautopaikat. Kaupunki merkitsee tontin luovutuksensaajien jo tekemien osakemerkintöjen jälkeen merkitsemättä jääneet 108 kpl B-osakkeita, merkintähintaan 100 euroa/osake eli yhteensä 10 800 euroa. Kaupunki voi myöhemmin myydä osakkeet alueen jäljellä olevien tonttien ostajille tai vuokraajille asuntokohteiden velvoitepaikoiksi.
Lopputilanteessa, kun kaikista Suviniityn tontinluovutuksista on sovittu, Espoon kaupunki tulee omistamaan nyt merkittäväksi esitettävät 11 kpl B-osaketta sekä 1106 kpl C-osaketta.
Kaupungin merkitsemät B-osakkeet ovat Suviniityn päiväkodin tarvitsemat kaavan mukaiset velvoiteautopaikat. Kaupungin merkitsemät C-osakkeet ovat Kirkkojärven koulun ja tonttien muutaman tontin väestönsuojapaikat.
Tämä on hyväksytty konsernijaostossa yksimielisesti.