Huomenna taas kaupunginhallituksen kokous. Ohessa lista-asiat lyhyesti avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Koska edellinen kokous oli viikko sitten, lista on melko kevyt – lukuunottamatta pöydälle jääneitä strategiaa ja vuoden 2018 talousarvion kehystä. Molemmista jatketaan ryhmien välisiä neuvotteluja huomenna aamulla. Edellen tavoitteena on, että valtuusto pääsee näistä päättäämän kokouksessaan 11.9.
– Espoo-tarinan ja strategiaperustan päivittäminen (Kv-asia) (Pöydälle 28.8.2017)
Strategiasta ja erityisesti sen tavoitteista ja toimenpiteistä käydään parhaillaan ryhmien välisiä neuvotteluja, jotka jatkuvat siis huomenna. Strategialla linjataan kaupungin kaikkea toimintaa, joten sillä mitä siihen kirjataan on todellakin merkitystä.
– Vuoden 2018 talousarvion sekä vuosien 2019-2020 taloussuunnitelman kehys (Kv-asia) (Pöydälle 28.8.2017)
Myös kehyksestä käydään vielä ryhmien kesken neuvotteluja. Olemme pyytäneet toimialoilta vastauksia siihen, miten kaupungin kasvun tuomat pavelutarpeet näkyvät kehyksen luvuissa. Ja pyytäneet selvitystä siitä, millaisia vaikutuksia veronkorotuksella olisi valtion kompensaatioon sote-uudistuksen toteutuessa. Ja miten maan hallituksen esitykset kiinteistöveron korotuksista näkyvät kaupungin budjetissa.
– Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2018 (Kv-asia) (Pöydälle 28.8.2017)
Vuosi sitten äänestytimme kaupunginhallituksessa ja valtuustossa hyvin perustein 0,5% veronkorotuksen. Painetta tulopuolen kasvattamiseen on edelleen kaupungin kasvaessa. Nyt kuitenkin mietityttää se, miten mahdollinen veronkorotus vaikuttaisi siihen, minkä suuruinen on valtion kompensaatio, jos/kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät sote-uudistuksen myötä valtiolle. Todella hankalaa laatia kaupungin talousarviota, kun niin moni talouteen vaikuttava asia on auki. Meillä on kuitenkin vastuu kuntalaisten palvelujen turvaamisesta. Sivistystoimen puolella huolettaa, onko lapsimäärän kasvun tuoma palvelutarve varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa kokonaisuudessaan huomioitu. Sisäilmaongelmien ratkaisemiseen ovat kaikki ryhmät sitoutuneet.
– Oikaisuvaatimus aiheettomasti maksetun palkan takaisinperinnästä
Oikaisuvaatimuksen tekijä on laskuttanut virheellisesti kaupunkia ja saanut näin perusteetonta etua yhteensä 290,70 euroa (brutto). Häntä on irtisanomisuhkaisesti varoitettu virheellisistä laskutuksista annettu tilaisuus korjata menettelynsä. Hän on kuitenkin yrittänyt uudelleen laskuttaa virheellisesti kaupunkia ja on tullut irtisanotuksi kesäkuussa epärehellisen toiminnan ja luottamussuhteen menettämisen takia. Kyse on erityisopettajasta ja työtuntien virheellisestä laskutuksesta.
Oikaisuvaatimuksen hylkääminen on hyvin perusteltu vastauksessa. Irtisanomisesta tehty oikaisuvaatimus käsitellään erikseen lautakunnan kokouksessa.
– Lausunnon antaminen työ- ja elinkeinoministeriölle työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietinnöstä
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Espoon kaupungilta lausuntoa työaikasääntelyä selvittäneen työryhmän kesällä annettuun mietintöön, johon sisältyy hallituksen esitysluonnos uudeksi työaikalaiksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi työaikalaki, joka korvaisi vuoden 1996 työaikalain. Pääperiaatteiden osalta esityksessä on pidättäydytty voimassa olevan työaikalain sääntelytavassa.
Lausunnossa todetaan, että Espoon kaupunki kannattaa ehdotuksia jaksotyöajan soveltamisalasta pienin tarkennuksin sekä mahdollisuutta poiketa työ- ja virkaehtosopimuksin poikkeuksellisesti enimmäistyöajasta. Espoon kaupunki pitää tärkeänä, että jaksotyön soveltamisala saatetaan vastaamaan muuttuvia palvelutuotannon vaatimuksia.
Espoon kaupunki toteaa yötyötä koskevan sääntelyn osalta, että yötyön tekemisen sääntelyä tulisi harkita muutettavaksi yötyön teettämistä vapauttavaan suuntaan. Esityksessä on myönteistä, että tilapäinen yötyön teettäminen on mahdollista.
Työaikalainsäädäntö ei ole vahvaa osaamisaluettani, joten luotan tässä paljolti virkamiesvalmisteluun.
– Valtuustokysymykset Tapiolan harjoitusareenan sähkökatkosta ja Suomenojan venesatamasta
Molemmat ovat Jouni J. Särkijärven (kok.) kysymyksiä ja niihin on annettu asianmukaiset vastaukset. Nämä kysymykset on tehty suoraan kaupunginhallitukselle ilman nimien keräämistä valtuustossa, joten vastaukset käsittelee kaupunginhallitus. Vastaukset viedään kuitenkin tiedoksi valtuustolle.
– Tapiolan harjoitusareenan sähkökatkos:
Särkijärvi kysyy, miten kaupunki on valvonut kaupungin etua Tapiolan Harjoitusareena Oy:ssä ja mitä aiotaan tehdä, jotta syntyneet vahingot selvitetään ja niistä saataisiin asianmukainen korvaus.
Vastauksessa todetaan, että Tapiolan Harjoitusareena Oy:n hallitus, jossa on kaupungin nimeämät jäsenet, kokoontui asian tultua ilmi ja selvitti asian. Ja että Oy:lle ei ole aiheutunut kysymyksessä esitettyä kosteus- tai muutakaan vahinkoa tapahtuneesta, koska hallissa ei kesällä kyseisenä aikana ollut jäätä.
– Suomenojan venesataman venekuljetus:
Tämä kysymys perustuu Länsiväylän kesäiseen uutisointiin, että venettä olisi kuljetettu lainvastaisesti ilman sidontaa. Vastauksessa kuvataan tapahtumien kulku ja korostetaan, että asiaan on puututtu. Veneiden kuljetusten osalta tilanne muuttui, kun satama-alue muutettiin yleiseksi liikennealueeksi. Tämän osalta Espoo on hoputtanut lakimuutosta, koska tilanne on ongelmallinen kuljetusten osalta kaikissa satamissa. Tämäkin tapaus on yhteydessä pitkälliseen ja valitettavaan kiistaan yhden satamayrittäjän ja kaupungin välillä, mikä näkyy vastauksesta.
– Valtuustokysymykset Henttaan ja Kuurinniityn välisen kevyen liikenteen väylän käytöstä ja kaupunkikuvatoimikunnan toimivallasta
Nämäkin Särkijärven (kok) kysymyksiä.
– Henttaan ja Kuurinniityn välisen kevyen liikenteen väylän käyttö:
Särkijärvi kysyy, onko asianmukaista ohjata maanajoa kevyen liikenteen väylille työmaiden vuoksi tai yksittäisten rakentajien hyödyksi sekä aikooko kaupunki viipymättä poistaa Kuurinniityn päässä olevat maanajon sekä työmaa-ajon sallivat liikennemerkit.
Vastauksessa todetaan, että kevyen liikenteen väylille ohjataan kyseistä liikennettä tapauskohtaisesti silloin, kun se on ainut käytettävissä oleva yhteys työmaalle tai, jos muuta reittiä pitkin ajo työmaalle on mahdotonta tai vaikeutuu oleellisesti. Liikenneturvallisuus otetaan aina huomioon näissä tapauksissa, kun kyseistä liikennettä joudutaan ohjaamaan kevyen liikenteen väylille.
Ja että kaupunki on poistanut Kuurinniityn päässä olevat liikennemerkit, joita kyseinen yksityinen rakentaja on myös käyttänyt hyväkseen. Liikennemerkkejä ei jostain syystä ollut poistettu, vaikka työmaa oli valmistunut jo aiemmin.
– Kaupunkikuvatoimikunnan toimivalta:
Särkijärvi kysyy miten on mahdollista, että kaupunkikuvatoimikunta on ryhtynyt hyväksymään suunnitelmia ja käyttämään rakennuslautakunnalle kuuluvaa päätösvaltaa.
Vastauksessa todetaan, että kaupunkikuvatoimikunta ei tee päätöksiä eikä hyväksy suunnitelmia, vaan se antaa niistä lausuntoja ja puoltaa niitä. Ja että lausunnossa johon Särkijärvi viittaa, on tältä osin virhe.
– Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle kantelusta koskien Tapiolan keskuksen asemakaavan muutosta
Kuntalainen pyytää kantelussaan Helsingin hallinto-oikeutta kumoamaan Espoon kaupunginhallituksen Tapiolan keskusta koskevan asemakaavan muutoksen.
Kantelijan mukaan asia olisi pitänyt käsitellä valtuustossa, koska kyse on tosiasiassa Tapiolan liikekeskustan täydellisestä uudelleenrakentamisesta, eikä yksittäisten tonttien kaavamuutoksista.
Lausunnossa selostetaan juridiikkaa ja todetaan lopuksi, että vaatimus keskeyttää lainvoimaisen asemakaavapäätöksen toimeenpano ei kuulu ylimääräisen muutoksenhaun soveltamisalaan. Lisäksi kantelijalla ei olisi ollut maankäyttö- ja rakennuslain 191 §:n mukaiseen säännönmukaiseen muutoksenhakuoikeuteen perustuvaa valitusoikeutta, eikä siten myöskään oikeutta käyttää ylimääräistä muutoksenhakukeinoa eli kantelua.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
Merkitään tiedoksi valmistelutilanne koskien Rysäkarin liittämistä Helsingistä Espooseen.
Valtiovarainministeriö on tehnyt päätöksen jatkaa valmistelua vaihtoehto 1:n mukaisesti, jossa maa-aluetta siirrettäisiin 17,4 ha, vesialuetta 1869,9 ha (yhteensä 1887,3 ha).
Nyt kaupungin on varattava asukkailleen ja muille, joita asia koskee mahdollisuus tehdä huomautus ko. esityksestä 29.9. mennessä. Sen jälkeen Helsingin ja Espoon valtuustot antavat vielä esityksestä ja sitä koskevista huomautuksista lausuntonsa 31.10.2017 mennessä.
Näinköhän mereinen Espoo todella laajenee. Espoohan otti jo aiemmin kannan, ettei näe Rysäkarin liittämiselle Espooseen estettä.