Tässä huomisen tila- ja asuntojaoston asiat avattuna. Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Tärkeimpinä asioina ensi vuoden talousarvion ja investointiohjelman hyväksyminen. Strategiaan kirjattiin tavoitteeksi nolla sisäilmakohdetta ja nolla hätäväistöä. Se tulee vahvasti ohjaamaan Tilapaveluiden toimintaa tällä valtuustokaudella.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
– Asukkaiden sosiaalisen asuminen osuuskuntamalli, Anne Savolainen (lausunto oheismateriaalina)
Tämä lausunto on lähtenyt teknisen toimen johtajan nimissä. Lausunnossa todetaan, että kaupunki pitää hyvänä, että uusia malleja kohtuuhintaisen omistusasumisen lisäämiseen kehitetään. Tärkeänä pidetään, että valtion tukemissa asunto-osuuskuntamalleissa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus valvoo hankkeen rakentamiskustannuksia ja niiden perusteella muodostuvia vastikkeita/ vuokria eikä asumiskuluja ole mahdollista tasata asunto-osuuskunnan eri kohteiden kesken. Näin menetellen voidaan varmistaa kohtuulliset asumiskulut, joihin asukkaat voivat omalla toiminnallaan asumisaikana myös vaikuttaa. Asukasvalinta jäisi kuntien tehtäväksi, minkä todetaan lisäävän kuntien asuntoviranomaisten työtä.
– Hankeselvitys, Soukankujan päiväkoti, tekninen peruskorjaus, Maija Lehtinen
Päiväkodin peruskorjaus on ajoitettu vuosille 2018-2019, kustannusarvio 1,345 me. Hankesuunnitelma on tulossa tila- ja asuntojaoston käsittelyyn 13.11. kokoukseen. Kysyn, miten varmistetaan, että korjaukset tehdään kerralla riittävinä siten, että varmistetaan terveelliset ja turvalliset sekä energiatehokkaat tilat strategiatavoitteiden mukaisesti. On tärkeää varmistaa, että kustannussäästöjen toivossa ei tehdä lyhytnäköisiä ratkaisuja.
– Selvitys väistötiloista, Pia Aaltonen
Tätä selvitystä jaosto on erikseen pyytänyt. Liittyy olennaisesti myös siihen, että saadaan sisäilmaongelmat haltuun ja peruskorjaukset toteutettua hallitusti.
– Ajankohtaiset sisäilma-asiat, Maija Lehtinen
– Hankeselvityksen päivitys, Viherlaakson koulun ja lukion perusparannus ja laajennus, Maija Lehtinen
Peruskorjauksen edetessä ns. kakkosrakennus on osoittautunut arvioitua huonokuntoiseksi. Tämän takia hankesuunnitelmaa on tarpeen päivittää.
– Valtuustoaloite Laaksolahden jäähallin purkamisesta (Kh-Kv-asia)
Sirpa Hertellin (vihr.) ja 41 muun valtuutetun allekirjoittama aloite, jossa esitetään kaupungin omistaman ja pitkään tyhjänä seisseen jäähallin purkamista. Ja ehdotetaan lisäksi, että vanhan jäähallin tilalle voitaisiin rakentaa ainakin tekojäärata, ellei uuden hallin rakentaminen ole mahdollista, sillä jääliikunta-ajasta on Espoossa jatkuva pula.
Vastauksessa todetaan, että liikunta- ja nuorisopalveluiden tavoitteena on, että purettavan jäähallin paikalle tehdään ulkotekojää, joka palvelisi alueen asukkaita vuoteen 2032 saakka, jonka jälkeen urheilupuistoa kehitetään tehtävän yleissuunnitelman mukaisesti. Ongelma on, että nykyisen hallin tilat toimivat myös huoltorakennuksena, jota alueella tarvitaan.
Tilapalveluilla on kaksi vaihtoehtoa toteuttaa hankkeen korjaus: Toisessa vaihtoehdossa halli purettaisiin osittain, jolloin käyttöön jäisi matala rakennusosa ja nykyinen tekniikka ja toisessa vaihtoehdossa halli purettaisiin kokonaan.
Lopuksi todetaan, että Tilapalvelut-liikelaitos selvittää syksyn 2017 aikana vaihtoehtoisia väliaikaisia toteutustapoja kustannusennusteineen Laaksolahden jäähallin purun ratkaisemiseksi.
Jäähallin korjaaminen oli esillä tila- ja asuntojaostossa viime kauden aluksi, mutta jäi vaiheeseen, kun Espoon jääurheilun tuella on ollut vireillä hankkeet ensin Perkkaalla ja nyt Matinkylässä. Kaupungin omaan investointibudjettiin uutta hallia on ollut vaikea sovittaa.
Hyvä, että asia nyt selvitetään ja arvioidaan eri vaihtoehtojen kustannukset. Sitten pitää erikseen tehdä päätökset siitä, miten edetään.
– Tilapalvelut-liikelaitoksen esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2018 – 2020 käyttötalouden osalta (Kh-asia)
Toiminnan lähivuosien tärkein tavoite on turvalliset ja terveelliset toimitilat sekä koulujen ja päiväkotien kuntoon saaminen. Uusia toiminta- ja toteutustapoja kehitetään hankkeiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä aiaktaulujen nopeuttamiseksi hankkeiden koko elinkaaren kokonaistaloudellisuus huomioiden. Uudis- ja peruskorjaushankkeissa on otettu käyttöön Kuivaketju-10 toimintajallit. Hankkeissa huomioidaan digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet, energiatehokkuusvaatimukset ja ympäristökriteerit. Yhteydenpitoa asiakkaiden suuntaan tiivistetään ja viestintää kehitetään. Esteettömyys otetaan huomioon hankkeiden ja korjausten suunnittelussa.
Palvelutuotannossa lisääätn hallitusti ostettujen palvelujen käyttöä ja seurataan oman ja ostotoiminnan laatua ja kustannuksia. Tilapalveluissa nostetaan perustekeminen kunniaan, tehdään kerralla oikein asiakas huomioiden ja kehitytään tilaratkaisujen edelläkävijäksi. Kuntien energiatehokkuusssopoimuksen (KETS) ja ilmasto-ohjelman toimenpiteiden suunnitelman laadinta sekä kohteiden energiakustannusten seurannan parantaminen on myös toimenpiteenä mukana.
Tilapalveluissa on lähdetty vahvasti uudistamaan toimintaa, hyvä niin. Talousraami on tiukka, mutta tuottavuutta on pystytty parantamaan uusilla toimintamalleilla ja ostopalvelujen käytön harkitulla lisäämisellä. Näihin paneudutaan tarkemmin ensi viikolla jaoston iltakoulussa.
– Tilapalvelut-liikelaitoksen alustava esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi investointien osalta 2018 – 2022 (Kh-asia)
Tilapalvelujen uudisrakentamisen alustava kehys vuosille 2018 – 2022 on TATU-investointikehyksen mukaisesti yhteensä 309 milj. euroa, noin 62 milj. euroa vuodessa. Lisäksi yhtiöhankkeina suunnitellaan ja toteutetaan vuoden 2017 talousarvion yhteydessä erikseen nimettyjä kohteita.
Toimitilainvestointien suunnittelun lähtökohtana ovat käyttäjien tarpeet ja korjaushankkeissa kohteen käytettävyyden ja käyttökunnon ylläpitäminen. Käyttäjiä edustavat luottamuselimet osallistuvat investointien valmisteluun.
Tilapalvelut-liikelaitoksen esityksessä talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2018 – 2022 on omaan taseeseen rakennettaville uudisrakennuksille ja peruskorjauksille varattu 53,6 me vuodelle 2018, 66,1 me vuodelle 2019, 62,3 me vuodelle 2020, 62,8 me vuodelle 2021 ja 71,3 me vuodelle 2022.
Perusparantamiseen on varattu vuosittain 9 me.
Osakeinvestoinnit ovat yhtiöhankkeiden lainanlyhennyksiin varatut summat. Osakeinvestointeihin on varattu 20 me vuonna 2018, 26 me vuonna 2019, 24,2 me vuonna 2020, 29,6 me vuonna 2021 ja 28,8 me vuonna 2022.
Valmistelu perustuu edelleen keskimäärin noin 280 me vuosittaiseen investointikattoon, joka hyväksyttiin myös strategiassa. Katon sisällä on jo tehty siirtoja infrapuolelta tilapuolelle ja tähän on painetta edelleen.
Strategialinjaus ”koulut kuntoon, nolla hätäväistöä ja sisäilmakohdetta” asettaa haasteita investointiohjelmalle. Lisäksi investointiohjelma ei koulu- ja päiväkotihankkeiden osalta kaikilta osin vastaa lapsi- ja oppilasmäärän kasvun aiheuttamiin tilatarpeisiin. Tarkoitus on sorvata päätökseen evästyksiä jatkovalmistelulle.
– Tila- ja asuntojaoston työohjelman 2017 päivitys
Jos joku ihmettelee, miksi Otaniemen kouluhanke on lokakuun kokouksen asialistalla, niin se on vanhaa tietoa. Kaupunginhallituksen viikon takaisen päätöksen mukaisesti asiassa otetaan nyt aikalisä.