Maanantaina taas kaupunginhallituksen kokous kolmen viikon tauon jälkeen. Alla asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.
Isoimpana asiana viimeksi pöydälle jäänyt Kehä I:n tiesuunnitelma välillä Turunväylä-Kalevalantie. Siihen liittyen nostamme esiin myös kaupunginhallituksen aiemman päätöksen, jonka seurauksena yhteys Tapiolantieltä Otaniemeen on katkeamassa.
Listalla lisäksi mm. samoin viime kokouksessa pöydälle jätetty esiopetuksen siirto varhaiskasvatuksen alle, pääkaupunkiseudun yhteistyösopimus, nuorisovaltuuston vaali sekä hankintaohjeen hyväksyminen.
– Vuoden 2017 syyskuun kuukausiraportti
Kehityskuluissa ei mitään yllättävää ja talous näyttää edelleen kehittyvän positiiviseen suuntaan. Tässä muutama nosto:
Väestönkasvun ennustetaan olevan tänä vuonna 4900, vieraskielisten osuus tällä hetkellä 66%. Sekä työttömyysaste että työttömien määrä ovat kuluvan vuoden aikana laskeneet voimistuvaan tahtiin. Työttömyysaste oli 9,3 % (10,7 %), ulkomaan kansalaiset 22,3 % (25,7 %).
Kaupungin palveluksessa on 14 062 henkilöä. Tämä on 112 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lisäystä lähinnä sivistystoimessa.
Verotulojen yhteensä arvioidaan ylittävän talousarvion vajaa 50 me. Työvoimakustannukset vähenivät -2,7 % vuodentakaisesta lähinnä kiky-sopimuksen takia. Tilikauden tulokseksi ennustetaan syyskuun tilanteessa 44 me pääasiassa parantuneista verotulo-odotuksista johtuen.
Vuodelle 2017 on talousarviossa budjetoitu 179 me uutta lainannostovaltuutta. Toistaiseksi sitä ei ole tarvinnut nostaa. Tällä hetkellä lainannostotarpeeksi arvioidaan tälle vuodelle 80 me.
– Valtuustokysymys pöytäkirjojen pitämisestä netissä
Jouni Särkijärvi (kok.) kysyy aiheellisesti, aikooko kaupunginhallitus ryhtyä toimenpiteisiin, jotta kaupungin luottamuselinten päätökset olisivat pitempään internetissä kuntalaisten nähtävillä. Sama asia on noussut esiin Espoon vihreiden keskusteluissa ja Osallistuva Espoo -ohjelmaryhmässä edustajamme Mari Anthoni ja Timo Kilpiäinen ovat jo asiaan pyrkineet vaikuttamaan.
Vastauksessa viitataan Kuntaliiton yleiskirjeeseen (19/80/2005), jossa on todettu, että ”lähinnä yksityiselämän suojan vaatimusten takia henkilötietoja sisältäviä pöytäkirjoja ei ole asianmukaista säilyttää Internetissä pysyvästi. Olemme suositelleet, että kunnan toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen pidetään esillä Internetissä rajoitetun ajan, esimerkiksi vuosi–kaksi vuotta.” Ja todetaan, että Espoon kaupungin luottamustoimielinten pöytäkirjat pidetään netissä kolme vuotta eli huomattavasti Kuntaliiton suositusta kauemmin.
Kaupungin käytössä oleva päätöksentekojärjestelmä ei mahdollista henkilötietojen poistamista automaattisesti ja manuaaliseen henkilötietojen jälkikäteiseen poistoon eivät resurssit riitä. Lisäksi tuleva EU:n tietosuoja-asetus tiukentaa henkilötiedon määritelmää, mikä tuo lisähaastetta pöytäkirjojen internetissä pitämiseen.
Maailma muuttuu ja kaupungin tietojärjestelmien pitäisi kehittyä sen mukana. Avoimuus on aivan olennainen osa avointa ja läpinäkyvää päätöksentekoa. Kaupungin tietojärjestelmien kehittämisen lähtökohdaksi on otettava tiedon avoimuuden tukeminen. Monet poliittiset prosessit ovat vuosien, jopa vuosikymmenten mittaisia ja on tärkeää, että tieto aiemmista päätöksistä on helposti kaikkien saatavilla. Esimerkiksi Helsingissä valtuuston pöytäkirjat ovat julkisesti internetissä vuodesta 2005 lähtien ja Turussa vuodesta 2009 lähtien.
Esitämme, että kaupunginhallitus kehottaisi selvittämään tietojärjestelmätekniset vaihtoehdot luottamuselinten pöytäkirjojen saamiseksi internetiin nykyistä pidemmäksi ajaksi myös taannehtivasti siten, että asia tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi kevään 2018 aikana.
– Ennakkoäänestyspaikat vuoden 2018 presidentinvaalissa
Espoossa on yhteensä 11 ennakkoäänestyspaikkaa: Tapiolan posti, Matinkylän, Espoonlahden, Leppävaaran, Espoon keskuksen ja Kalajärven yhteispalvelupisteet, Soukan palvelutalo, Viherlaakson ja Kauklahden kirjastot, Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskus sekä Olarin Prisma.
– Vaalipäivän äänestyspaikat vuoden 2018 presidentinvaalissa
Äänestyspaikat ovat pääosin vakiintuneita ja äänestäjille tuttuja. Muutamia muutoksia on tehty lähinnä koulujen korjausten tai paremman sijainnin takia.
– Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen hyväksyminen
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan valtuustokauden mittaisella yhteistyösopimuksella edistetään kaupunkien välistä strategisen tason vuoropuhelua ja operatiivisen tason yhteistyötä. Päätösvaltaa ei yhteisille toimielimille ei kuitenkaan siirretä.
Pääkaupunkiseudun keskeisiä yhteistyökysymyksiä käsitellään pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmässä, joka koostuu Helsingin pormestarista ja kansliapäälliköstä, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginjohtajista sekä neljästä Helsingin, kolmesta Espoon, kolmesta Vantaan ja yhdestä Kauniaisten kaupunginhallituksen nimeämästä luottamushenkilöstä. Yhteistyöryhmässä on jäseniä yhteensä 16. Sopimuksen mukaan yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii Helsingin pormestari ja varapuheenjohtajana Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
Espoosta yhteistyöryhmään esitetään nimettäväksi kaupunginhallituksen puheenjohtajisto.
Pääosin jatketaan samaan tapaan kuin viime valtuustokaudella. Muutosta aiempaan on se, että pääkaupunkiseudun neuvottelukunta lakkautetaan (oli laajempi konklaavi, jolla ei oikein ollut roolia ja kokouksia peruttiin viime kaudella). Puheenjohtajaksi esitetään Helsingin pormestaria ja varapuheenjohtajaksi Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajaa.
Vaikka yhteistyöryhmällä ei ole päätösvaltaa, pidän yhteistyöelimen nimeämistä tärkeänä, jotta varmistetaan säännöllinen vuoropuhelu pääkaupunkiseudun kaupunkien luottamushenkilöjohdon kesken.
– Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan vakanssin (vakanssinumero 333101) vakinainen täyttäminen perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosyksikössä, työavain 2-406-17
Marja-Leena Remeksen paikalle ehdotetaan valittavaksi valtiotieteiden maisteri, Espoon kaupungin sosiaalipalvelupäällikkö Mari Ahlström.
– Suomenkielisen esiopetuksen järjestäminen sivistystoimen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä (Kv-asia) (Pöydälle 2.10.2017)
Tämä jäi pöydälle, jotta ryhmät ehtivät muodostaa kantansa. Olemme vihreissä käyneet asiaa läpi ja ryhmän kanta on edelleen, että kaupunginhallituksen päätös 2009 oli hyvin perusteltu, eikä sitä ole tarpeen muuttaa (= kenenkään työehtoja ei heikennetä). Toisaalta nykytilanteen haaste on se, että samaa työtä tehdään eri työehdoilla. Ei lainkaan yksinkertainen tilanne.
Ja tässä vielä koottuna mistä on kyse:
Tällä hetkellä esiopetuksen järjestämisestä 21 koululla vastaa suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö. Muutos koskisi 36 vakituista virkaa tai tuntiopettajuutta hoitavaa esiluokanopettajaa, joiden työehdot muuttuisivat heidän siirtyessään OVTES:n piiristä KVTES:n piiriin (palkkarakenteen muutos + lomaoikeudet).
Muutosta perustellaan työntekijöiden tasapuolisen kohtelulla sekä taloudellisilla säästöillä, jotka ovat arviolta 1,3 me vuodessa.
Asiasta on linjattu kaupunginhallituksessa vuonna 2009 seuraavasti:
– Suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu ja koordinointi siirtyy 1.8.2010 alkaen suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikköön.
– KVTES:in piirissä toimivat esiopettajat toimivat varhaiskasvatuksen tulosyksikön alaisuudessa, vaikka ryhmä toimisi koulun tiloissa. Nykyiset OVTES:in mukaiset esiopetuksen viranhaltijat pysyvät OVTES:in piirissä ja koulujen rehtoreiden alaisuudessa siihen asti, kun ovat virassa.
– Uudet esiopetusryhmät perustetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön alaisuuteen ja niihin palkataan KVTES:n mukainen esiopettaja. Valmistavaan opetukseen liittyvissä ryhmissä on aina OVTES:in mukaan palkattu esiopettaja suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja koulun rehtorin alaisuudessa.
– Koulujen tiloissa toimivat esiopettajat toimivat kyseisen koulun rehtorin alaisuudessa niin kauan, kun esiopetusta toteuttaa OVTES:in piirissä oleva esiopettaja.
Mikäli koulussa on useampi kuin yksi esiopetusryhmä, kaikki esiopettajat toimivat saman virkaehtosopimuksen piirissä. Tarvittaessa toteutetaan opettajien sijoituskoulumuutoksia tämän periaatteen toteuttamiseksi.
– Vuoden 2017 nuorisovaltuustovaalien ehdokaslistan vahvistaminen
Päätösesitys on, että ehdokaslista vahvistetaan ja vaalit järjestetään.
Vaaleihin on ilmoittautunut 50 ehdokasta. Nuorisovaltuuston (nuva) hallitus ja pääsihteeri ovat ehdottaneet, että vaalin järjestämisen sijaan (nuvan koko on 40 valtuutettua) hyväksyttäisiin suoraan kaikki 50 ehdokasta nuorisovaltuustoon. Perusteena se, että nuvan rakenteita sekä nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa laajemmin ollaan kehittämässä ja tarkoituksena on ottaa mukaan kaikki vaaleihin lähtevät nuoret. Nuvan hallitus ja pääsihteeri ovat sitä mieltä, että 50 ehdokkaan valitseminen nuorisovaltuustoon tukisi parhaiten nuorten osallisuuden toteuttamista Espoossa.
Vaalien järjestämistä perustellaan sillä, että asiasta on päätetty kaupunginhallituksessa 5.6.2017 ja asiasta on jo tiedotettu. Myös demokratian toteutumisen kannalta vaalien järjestämistä voidaan pitää perusteltuna.
Tässä kohtaa kuuntelisin kyllä nuorisovaltuustoa ja toimisin heidän esityksensä mukaan. Eli esitämme, ettei vaaleja järjestetä vaan valitaan kaikki 50 ehdokasta suoraan nuorisovaltuuston jäseniksi. Näin saadaan vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria mukaan nuvaan mahdollisimman laajasti.
– Valtuustokysymys Kivenlahden kirjastotilojen kunnossapidosta ja tulevaisuudesta (Kv-asia)
Johanna Värmälän (sd) ja 20 muun allekirjoittama aiheellinen valtuustokysymys. Kivenlahden kirjasto sijaitsee kaupungin omistamassa osakkeessa. Tila on jo toistamiseen remontissa sisäilmaongelmien takia.
Vastauksessa todetaan, että kirjasto sijaitsee kiinteistössä, jonka osakkeista Tilapalvelut-liikelaitos omistaa 14,9 %. Espoon kaupungilla on edustus yhtiön hallituksessa, koska kirjaston toiminta on arvioitu merkitykselliseksi.
Edelliset korjaukset valmistuivat marras-joulukuussa 2016. Kesäkuussa 5.6.2017 Kivenlahden kirjasto suljettiin uudestaan, koska osa henkilökunnasta oireili edelleen. Kiinteistöosakeyhtiön hallitus tilasi uuden sisäilmaselvityksen, joka valmistui 31.7.2017. Selvityksen perusteella saatiin tietää, että osa tehdystä remontista oli toteutettu puutteellisesti ja korjaustyöt ovat nyt parhaillaan käynnissä.
Lopuksi todetaan, että Kivenlahden alue on metron myötä voimakkaasti kehittyvää aluetta, jonka vuoksi on käyty keskustelua ja neuvotteluita aluekirjaston saamiseksi myös Kivenlahteen. Aluekirjastohanke on osa sivistystoimen kirjastojen palveluverkkoa, jossa yhtenä osana ovat myös lähikirjastot. Tilapalvelut ylläpitää niitä kohteita, jotka kulloinkin sivistystoimen palveluverkkoon kuuluvat. Kivenlahden kirjasto on osa tätä palveluverkkoa. Aluekirjastojenkin toteuttaminen ja ajoitus on aina osa investointiohjelmaa ja sen tulee mahtua myös kaupungin asettamaan investointikattoon.
Espoonlahden suuralueen kirjastotilanne on onneton, mutta vastaus kuitenkin osoittaa, että kirjaston toimintaa ei olla ajamassa alas Kivenlahdessa. Kysymme, mikä on arvio korjausten valmistumisaikataulusta ja milloin kirjasto pääsee palaamaan seäk mikä on nykyisen kirjastorakennuksen tulevaisuus pidemmällä aikavälillä ja onko alueella vireillä asemakaavahanketta liittyen viereiseen metrokeskukseen. Vastausta olisi hyvä täydentää näiltä osin.
– Valtuustoaloite lähiöiden ja kaupunginosien täydennysrakentamisen periaatteista ja ohjelmasta (Kv-asia)
Mikko Peltokorven (kok) ja 31 muun allekirjoittama aloite, jossa esitetään että kaupunginhallitus laadituttaa kokonaissuunnitelman, jonka myötä kaikkiin Espoon vanhoihin lähiöihin ja merkittäviin kyläyhteisöihin määritellään niiden ydinalueille täydennysrakentamisen periaatteet ja ohjelmat.
Vastauksessa kerrotaan, mitä kaikkea kaupunki on tehnyt täydennysrakentamisen edistämiseksi. Esimerkiksi selvityksiä ja rakentamispotentiaalin havainnollistamiseen tähtääviä visioita on tehty aloitteessa mainitun Soukan lisäksi Espoon keskuksessa, Suvelassa, Karakalliossa, Matinkylässä ja Olarissa sekä Friisilän ja Nöykkiön pientaloalueilla.
Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on kokeiltu täydennysrakentamiseen keskittyvän resurssin osoittamista Espoon keskuksessa Suvelan alueella. Tavoitteena oli käynnistää vuoropuhelu alueen kiinteistönomistajien ja rakennusalan toimijoiden kesken siten, että korjausrakentamiseen ja täydennysrakentamiseen tähtäävät ideat olisivat alkaneet toteutua kiinteistöjen yhteishankkeina. Yhteishankkeet eivät kuitenkaan edenneet vaan hankkeet eriytyivät kunkin taloyhtiön omiksi hankkeiksi.
Lopuksi todetaan, että täydennysrakentaminen on ilmasto-ohjelman toteuttamisen kannalta tärkeä tavoite. Ilmasto-ohjelman yhtenä toimenpiteenä on lisätä taloyhtiöiden neuvontaa lisä- ja täydennysrakentamisessa ja helpottaa taloyhtiöiden asiointia ”yhden luukun periaatteella”. Toimenpiteen toteuttamisen ensimmäiseksi tehtäväksi on otettu taloyhtiöiden neuvontapalvelupaketin laatiminen kaupungin internet -sivuille. Myös taloyhtiöille ja asukkaille tarkoitettua viestintää parannetaan ja uudenlaisia digitaalisia vuorovaikutusmuotoja hyödyntäviä keinoja asukasosallistamisessa kokeillaan.
– Lausunnon antaminen tiesuunnitelmasta Kehä I välillä Kalevalantie – Turunväylä (VT 1), Espoo (Pöydälle 2.10.2017)
Tämä on kokouksen isoin ja merkittävin asia, joka jäi viime kokouksessa pöydälle perehtymistä varten.
Tiesuunnitelmassa esitetään Kehä I:lle välillä Kalevalantie – Turunväylä kaksi eritasoliittymää (Maarinsolmu ja Laajalahden solmu), joilla korvataan kolme nykyistä tasoliittymää, parannetaan Kehä I:n tasausta, sekä mahdollistetaan pikaraitiotien kulkuyhteys Kehä I:n yli ympäröivän asutuksen tasossa.
Suunnitelmaa perustellaan turvallisuuden ja sujuvuuden parantamisella (tasoliittymien poisto), Raide-Jokerin rakentamisen mahdollistamisella Kehä I:n yli, ympäristöhaittojen lieventämisellä (melu, päästöt), jalankulku- ja pyöräilyliikenteen olosuhteiden parantamisella sekä kaupunkirakenteen tiivistämisellä (täydentävä rakentaminen Kalevalantien varteen).
Kyseessä on valtava muutos niin Laajalahdessa kuin Maarinsolmussakin. Laajalahdesta on tullut paljon asukaspalautetta. Erityisesti pelätään läpiajoa Laajalahden ja Ruukinrannan läpi, kun yhteys Kehä I:lle poistuu.
Vaihtoehtona olisi rinnakkaistie Kehä I:n ja Raide-Jokerin itäpuolelle, mutta se leikkaisi Elfvikin vanhaa metsää ja natura-alueen suojavyöhykettä niin paljon, että olisi ilmeinen valitusperuste. Tästä on tehty huolelliset selvitykset ja käyty neuvottelut ympäristöviranomaisten kanssa.
Olemme valmiit hyväksymään tiesuunnitelman Laajalahden alueen osalta, mutta Maarinsolmun ratkaisut haluamme tässä vaiheessa rajata pois. Maarinsolmu liittyy Hagalundinkallion tunnelihankkeeseen ja valmistelevien virkamiesten arvio on, että ne kannattaa toteuttaa yhdessä. Emme vihreissä ole tässä vaiheessa valmiita ottamaan kantaa Maarinsolmun toteutukseen. Siitä voidaan päättää vasta kun toiminnallinen kokonaisuus sekä kustannukset ja niiden jako ovat selvillä.
Esitämme myös tarkennuksia lausuntoon liittyen hulevesien hallintaan ympäristökeskuksen lausunnon mukaisesti. Suunniteltujen hulevesijärjestelmien mitoitus tulee laskea niin, että järjestelmän kapasiteetti riittää kattamaan yllättävätkin tilanteet kuten voimakkaat rankkasateet tai samanaikaisen meri- ja hulevesitulvan. Hulevesien hallintaselvitys tulisi päivittää vastaamaan uusia maankäyttösuunnitelmia, jotta suunnitelmassa esitettyjen tulvahallintajärjestelmien riittävyys voidaan varmistaa.
Kehä I:een liittyen olen nostanut esiin Keilaniemen kohdan liikenneratkaisuihin liittyvän kaupunginhallituksen aiemman päätöksen, joka vaatii nähdäkseni uudelleentarkastelua:
Kaupunginhallitus antoi 16.3.2015 lausunnon Kehä I:n parantamisesta välillä Länsiväylä-Tapiolantie ja linjasi tuolloin, että kaupunki ei pidä suunnitelmaa Tapiolantien ja Kehä I:n liittymästä toteuttamiskelpoisena siihen sisältyvän Itärannan asuinrakennusten kohdalla korkealle ulottuvan rampin vuoksi.
Koska ely-keskus ei käydyistä neuvotteluista huolimatta hyväksy tasoristeyksen säilyttämistä, yhteys Tapiolantieltä Otaniemeen on nyt katkeamassa. Se heikentää yhteyksiä Tapiolaan ja erityisesti tapiolalaisten joukkoliikenneyhteyksiä.
Tiesuunnitelman mukaisen ramppi- ja siltayhteyden on tarkoitus olla väliaikainen. Pysyvä yhteys järjestettäisiin Hagalundinkallion tunnelin yhteydessä. Tunnelin toteutusaikataulusta ei kuitenkaan ole mitään päätöksiä.
Kun tasoristeyksen säilyttäminen on osoittautunut mahdottomaksi, on nähdäkseni perusteltua ottaa kaupunginhallituksen aiempi päätös uuteen tarkasteluun. Se tapahtuisi luontevasti siten, että kaupunginhallitus kehottaa selvittämään eri vaihtoehtojen (tiesuunnitelman mukainen yhteys/ei yhteyttä) hyödyt ja haitat päätöksenteon pohjaksi. Virkamiesten mukaan tiesuunnitelman mukaisen yhteyden toteuttaminen on edelleen mahdollista.
Tässä vielä linkki kaupungin tiedotteeseen yhteyden katkaisemisesta.
– Luottamushenkilöedustajien nimeäminen MAL 2019 – suunnitteluseminaareihin ja keskustelutilaisuuksiin
Espoota pyydetään nimeämään seitsemän edustajaa.
MAL 2019 on Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan, miten seutua pitäisi kehittää ja sen pohjalta solmitaan seuraava MAL-sopimus valtion kanssa. Helsingin seudun 14 kunnan päätöksentekijät päättävät MAL 2019 -suunnittelun lähtökohdista loppuvuodesta 2017, lausunnolle lähetettävän suunnitelmaluonnoksen sisällöstä syyskaudella 2018 sekä varsinaisesta suunnitelmasta keväällä 2019.
MAL-yhteyshenkilöt osallistuvat tiiviimmin MAL 2019 -prosessiin ja toimivat viestinvälittäjinä muiden luottamushenkilöiden suuntaan.
Paikalle on kutsuttu myös Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjausryhmä (vihreistä Tiina Elo ja Risto Nevanlinna) sekä HSL hallitus (vihreistä Sirpa Hertell). Esitämme vihreistä kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Henna Partasta ja kaupunginhallituksen sekä konsernijaoston jäsen Tiina Pursulaa. Konsernijaosto vastaa HSL:n omistajaohjauksesta.
– Kiinteistön 49-42-4-10 ostaminen Saunalahdesta
Kaupan kohteen omistaa Kiinteistö Oy Ruukinmestari, jonka omistajana ja edustajana kaupassa toimii SRV Rakennus Oy. Kiinteisöt sijaitsee välittömästi Länsiväylän pohjoispuolella rajautuen luoteisreunaltaan VTT:n bioruukin alueeseen.
Asemakaavan mukaan kiinteistölle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön. Rakennusoikeutta rakentamattomalla tontilla on 14 300 k-m². Tontti on rakennuskiellossa kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.9.2016 antamalla päätöksellä Kivenlahden osayleiskaavan laatimista varten.
Maanomistajan kanssa käydyissä neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos kiinteistön hankkimisesta kaupungille 4 800 000 euron kauppahinnalla, mikä vastaa yksikköhintaa noin 336 euroa / k-m². Kauppahintaa voidaan kiinteistön sijainti ja luonne huomioon ottaen pitää kaupungin kannalta hyväksyttävänä ja käypää arvoa vastaavana. Edelleen kauppahinta vastaa myös toteutuneiden vastaavien vertailukelpoisten kauppojen hintatasoa.
– Hankintaohjeen hyväksyminen
Hallintosääntöön kirjattiin kaupunginhallituksen tehtäväksi palvelujen järjestämiseen liittyvien hankintojen strategisten linjausten hyväksyminen sekä hankintaohjeen hyväksyminen. Nämä muutokset tehtiin, jotta luottamushenkilöillä on mahdollisuus ohjata kaupungin hankintojen tekemistä. Tämä oli erityisesti meidän vihreiden neuvottelutavoite.
Myös strategiaan kirjattiin hankintoja ohjaavia toimenpiteitä, mm. kestävien ja innovatiivisten hankintojen edistäminen. Tämä ei nyt millään tavalla näy hankintaohjeessa.
Päätöksenteon kannalta olisi loogista käsitellä ensin strategiset linjaukset ja vasta sen jälkeen konkreettinen ohje. Siksi esitämme, että hankintaohje tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi yhdessä hankintojen strategisten linjausten kanssa. Selkeintä olisi, että asia poistettaisiin tämän kokouksen listalta.
– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset
– Selostus MAL-valmistelutilanteesta, teknisen toimen johtaja Olli Isotalo
– Selostus kaupunkipyöristä, teknisen toimen johtaja Olli Isotalo
Tärkeä ja odotettu uutinen oli, että kilpailutuksessa voittajaksi valikoitui sama toimittaja kuin Helsingissä. Näin saadaan järjestelmistä yhteensopivat.