Kaupunginhallitus 27.11.2017 Talousarvio, sote-valinnanvapauslausunto ja kaavoitusohjelma

Huomenna kaupunginhallituksessa varsin järeä lista, jossa on riittänyt pähkäiltävää koko viikonlopuksi. Listalla mm. talousarvio josta löytyi sopu, lausunto sote-valinnanvapauslainsäädännöstä, kaavoitusohjelma jolla linjataan tämän valtuustokauden maankäytön suunnittelua, organisaatiouudistuksia koskien työllisyyspalveluja ja ICT-kokonaisuutta sekä useita kaavoja, mm. Lahdenpohjan kaava, joka mahdollistaa Raide-Jokerin, mutta muuttaa samalla Laajalahden ja Ruukinrannan liikennejärjestelyjä.

Alla lista-asiat avattuna, esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä.

– Vuoden 2018 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen (osittain Kv-asia) (Pöydälle 6.11.2017)

Budjetista käytiin tiiviit neuvottelut, joissa vihreitä edusti jälleen kerran taitavasti ryhmäuheenjohtaja Inka Hopsu. Olemme tyytyväisiä ryhmien välillä saavutettuun sopuun. Kaupunginjohtajan esitykseen lisättiin 4,7 miljoonaa, joka kohdistettiin suurelta osin lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Investointien osalta keskeinen kysymys oli tulevaisuuden kouluverkko erityisesti Tapiolan osalta ja Tietotien vuokrakiinteistön vaikutukset siihen. Kouluverkkoesitykset lukioiden ja Tapiolan koulujen osalta tuodaan opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan tammikuussa ja sen jälkeen kaupunginhallitukseen. Samalla päätetään Tietotie 6:n vuokrahankkeesta sekä Meri-Matin lukion ja Aarnivalkean koulun tulevaisuudesta.

Vihreille tärkeitä ympäristötavoitteita oli uusi limnologin virka ympäristökeskukseen sekä Länsiväylän pyöräilyn laatureitin suunnittelurahojen varmistaminen budjettiin. Vihreistä saavutuksista lisää kannanotossamme.

Neuvottelutulos, eli teksti- ja rahalisäykset löytyvät täältä ja pöytäkirjamerkinnät täältä.

– Vuoden 2017 kolmas osavuosikatsaus ja siitä johtuvat toimenpiteet (osittain Kv-asia)

Taloustilanne on näyttää edelleen kehittyvän positiiviseen suuntaan. Työllisyystilanne on paranemaan päin, verotulojen arvioidaan ylittävän talousarvion ja rahastojen tuotot ovat kehittyneet suotuisasti. Edelleen kaupunki kuitenkin velkaantuu ja vuoden 2017 lainannostotarpeeksi arvioidaan 80 me.

Listalla selostetaan talousarvion toteutumista eri toimialoilla ja perustellaan tarvittavia määrärahasiirtoja. Ja käydään läpi tulostavoitteiden toteutumista.

– Työllisyyspalvelujen siirrosta konserniesikuntaan ja konsernipalvelujen organisaatiouudistuksesta aiheutuvat sekä muut tarkistukset hallintosääntöön (Kv-asia)

Talousarviokirjassa kuvattiin kaupungin työllisyyspalveluiden uudelleenorganisointi, eli työllisyyspalveluiden siirto sosiaali- ja terveystoimesta osaksi konsernihallinnon konserniesikunnan organisaatiota 1.1.2018 alkaen.

Työllisyysasiat nostetaan näkyvämmäksi osaksi Espoo-tarinaa ja selkeämmin kaupungin ylimmän johdon alaisuuteen, jotta voidaan reagoida nopeasti tunnistettuihin haasteisiin. Muutos halutaan tehdä ennen mahdollista sote- ja maakuntauudistusta ja varmistaa näin, että työllisyysasiat pysyvät kaupungin hallinnassa.

Muutoksella ei ole vaikutuksia muutoksen kohteena olevan henkilöstön määrään. Kenenkään työ- tai virkasuhdetta ei lopeteta nyt tehtävän muutoksen takia. Työllisyyspalveluiden organisoinnin sisäistä rakennetta kuitenkin tarkastellaan ja työstetään edelleen. Tavoitteena on se, että mahdollinen uusi täsmennetty rakenne on valmis maaliskuussa 2018. Tällä puolestaan voi olla vaikutuksia henkilöstön toimenkuviin ja tehtävien sisältöön.

Konsernipalvelujen organisaatiouudistuksessa rakennetta muutetaan siten, että tulosyksiköitä olisivat jatkossa asiointi- ja hallintopalvelut, hankintakeskus, logistiikka, ruokapalvelut sekä tietohallinto. Lisäksi konsernipalveluissa on edelleen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos.

Nykyiset kaupunkitieto sekä hallinto- ja kehittämisyksikkö yhdistetään yhdeksi tulosyksiköksi, jonka nimeksi tulee asiointi- ja hallintopalvelut. Muutoksen tarkoituksena on asiointipalvelujen kehittäminen ja sähköisten asiointipalvelujen edistäminen. Hallintoa ja päätöksentekoa tehostetaan ja yksinkertaistetaan yhdistämällä kaksi yksikköä tarkoituksenmukaiseksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi.

Hankintakeskuksesta erotetaan ruokapalvelut -palveluyksikkö, joka on toiminnoiltaan varsinaisesta hankintatoimesta erillinen. Ateriapalvelujen järjestäminen on koululaisaterioiden osalta kunnan järjestämisvastuun piirissä, minkä vuoksi kunnan on huolehdittava toiminnan riittävästä resursoinnista, hallinnoinnista ja palveluntuottajien valvonnasta.

Lisäksi tässä yhteydessä tehdään muutamia muita pienempiä tarkistuksia mm. koulujen ja lukioiden johtokuntiin, pelastuslaitokseen sekä luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntöön liittyen.

Muutokset johtosääntöihin ja vertailu voimassa oleviin löytyy täältä.

Työllisyyspalveluiden osalta muutos on selvästi ennakointia mahdolliseen sote- ja maakuntauudistukseen. Pääkaupunkiseudulle on tulossa erillisratkaisu kasvupalveluista, mikä tarkoittaa, että työllisyyspalvelut tulisivat erillisen kuntayhtymän hoidettavaksi. Me vihreät olemme ajaneet työllisyyspalvelujen vahvistamista ja tämä muutos on linjassa sen kanssa.

Huoliakin uudistukseen kuitenkin liittyy erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon liittyen:

Työllisyyspalveluilla on Espoon työvoiman palvelukeskuksessa töissä myös useita sosiaalialan ammattilaisia (sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia). Koko palvelun idea on ollut yhdistää te-palvelut ja sosiaalialan osaaminen. Kun myös nämä sosiaalialan ammattilaiset siirtyvät konsernihallinnon alle, on herännyt huoli siitä miten pitkäaikaistyöttömyyden hoito tullaan jatkossa tekemään ja miten turvataan yhteistyö aikuissosiaalityön kanssa sekä riittävä osaaminen ja ammattitaito kohdata moniongelmaisia pitkäaikaistyöttömiä. Espoossa on tällä hetkellä yli 4500 pitkäaikaistyötöntä. Riskinä on palvelujen siiloutuminen.

Hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto tekee kaupunginhallitukselle esityksen elinkeino-, kilpailukyky-, työllisyys- ja koulutuspolitiikan sekä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen periaatteista. Kaupunginhallitus puolestaan päättää näistä periaatteista.

Sote- ja maakuntauudistus sekä siihen liittyvä kasvupalveluiden uudelleen organisointi hämmentävät tilannetta. Strategiaan kirjattiin, että toimenpiteeksi: ”Laaditaan kasvupalveluille Espoon työllisyystoimenpiteet”.

Olisi tärkeää, että saisimme selkeän kokonaiskuvan ja näkemyksen työllisyyden hoidon kokonaisuudesta ja toimenpiteistä Espoossa. Kysymme, millä aikataululla työllisyysperiaatteet ollaan tuomassa luottamushenkilökäsittelyyn.

Hankintatoimen osalta mietityttää ruokapalveluiden rooli suhteessa Espoo Cateringiin. Espoo Catering on kaupungin kokonaan omistama yhtiö, joka myy ruokapalveluita lasten, nuorten, ikäihmisten, potilaiden ja henkilöstön tarpeisiin sekä kokouksiin ja vierastarjoiluihin. Konsernipalveluiden osana toimiva ruokapalvelut toimii kaupungin ateriapalveluiden tilaajana. Jotta omasta yhtiöstä saadaan hyödyt irti, on tärkeää että yhtiötä hyödynnetään ja että tänä vuonna valmistuneen keskuskeittiön kapasiteetti saadaan täysimääräiseen käyttöön.

– Poisto-ohjeen tarkistaminen alkaen 1.12.2017

Espoon kaupunki on pääsääntöisesti noudattanut pysyvien vastaavien poistoajoissa sekä laiteryhmien käyttöomaisuusluokittelussa Kirjanpitolautakunnan Kuntajaoston ohjetta. Lisätään laiteryhmä ”Suurkeittiölaitteet ja -koneet”. Laiteryhmän poistoaika on 10 vuotta.

Ohjeiden mukaan mennään, kyse lienee uuden keskuskeitiiön laitteista.

– Tietotekniikka-tulosyksikön toimintamallin muutoksen johdosta esitettävät uudet toimet

Tietotekniikka-tulosyksikkö tomii konsernipalveluiden alla keskushallinnossa. Kaupungin palveluiden ja toimintojen digitalisoinnin, robotiikan ja tiedolla johtamisen kehittäminen edellyttää Tietotekniikka -tulosyksikön merkittävää kompetenssitason nostamista. Toimialojen vaatimusten kasvaminen, Espoo tarinassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ja ICT-toimialan teknologinen murros edellyttävät kaupungin ICT-kyvykkyyden kehittämistä.

Tämä merkitsee kokonaan uusien vaativien ICT-asiantuntija- ja päällikkötehtävien perustamista. Niinpä esitetään 17 uuden toimen perustamista 1.12.2017 alkaen. Vastaavasti osa nykyisistä tehtävistä lakkaa ja niitä hoitavalle henkilöstölle tarjotaan muita tehtäviä kaupungin organisaatiossa erillisen suunnitelman mukaisesti.

Uutta osaamista tarvitaan digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja asetimme Espoo-tarinaan tältä osin varsin kunnianhimoiset tavoitteet. Esittelystä ei käy ilmi, kuinka monta tehtävää vastaavasti lakkaa ja onko henkilöstölle löytynyt muita osaamista vastaavia tehtäviä. Tästä on tarpeen saada tarkempi esittely kokouksessa.

– Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimuksen hyväksyminen

Korjataan aiempaa päätöstä pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmän puheenjohtajistosta siten, että puheenjohtajana toimii Helsingin pormestari ja varapuheenjohtajat tulevat Espoosta ja Vantaalta.

– Espoon lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi (Kv-asia)

Tämä on sote- ja maakuntauudistuksen toteutumisen kannalta merkittävä asia. Lakiehdotus on herättänyt laajasti kritiikkiä, mikä osoittaa että paljon on vielä ongelmia. Myös kaupungin lausuntopohja on todella kriittinen.

Vihreiden kanta esitettyyn malliin on myös kriittinen. Markkinavetoisen mallin ei nähdä mahdollistavan soteuudistuksen alkuperäisten tavoitteiden saavuttamista. Tässä muutamia näkökulmia:

– Tavoiteltu palveluiden integraatio ei toteudu. Sitä on yritetty paikkailla sote-keskuksiin jalkautuvilla sosiaalityöntekijöillä sekä sote-keskuksen velvollisuudella tarjota muutaman erikoisalan lisäpalveluita.

– Asiakassetelikokonaisuus aiheuttaa potilaan pompottelua, koska sellaisen voi myöntää vain maakunnan liikelaitos, jonka pitää arvioida hoidon tarve ennen setelin myöntämistä, vaikka sote-keskus sellaisen myöntämistä esittäisi. Ja setelin saamisen jälkeen asiakkaan pitää sitten löytää itselleen sopiva palvelun tuottaja.

– Asiakassetelin kautta tarjottavat erikoissairaanhoidon palvelut puolestaan uhkaavat rapauttaa julkista erikoissairaanhoitoa ja myös päivystyksen järjestämistä, kun osaajat mahdollisesti hakeutuvat töihin yksityisille. Tähän on koitettu rakentaa maakunnalle keinot estää setelien tarjontaa, mutta rajoittamisen perusteet ovat tulkinnanvaraisia.

– Kustannusten hallinnasta ja hillinnästä ei tämän mallin yhteydessä voi oikein puhua. Kun integraatio ei toimi, hoitopolkujen rakentuminen on hankalaa. Markkinamallin valinnanvapaus synnyttää myös päällekkäistä palvelutarjontaa.

– Malli ei myöskään kykene estämään asiakkaiden valikoitumista eli niin sanottua ”kermankuorintaa”. Kannusteista riippuen yksityinen tuottaja voi markkinoinnilla kerätä itselleen edullista asiakaskuntaa. Malli ei todennäköisesti kykene ehkäisemään sitä, että terveitä ylihoidetaan ja sairaita alihoidetaan. Olennaista on onnistuminen kannusteiden rakentamisessa.

Huomenna lausunto jää pöydälle ja sen puimista jatketaan kokouksen jälkeen iltakoulussa.

– Lausunto Espoon Diakoniasäätiön sääntömuutoksesta

Esitys lausunnoksi on, että hyväksytään esitetyt muutokset.

Kaupungin kannalta olennainen muutos on se, että aiemmin Espoon kaupunki ja Espoon seurakuntayhtymä ovat valinneet kumpikin yhden jäsenen hallitukseen. Uusien sääntöjen mukaan näin ei enää olisi. Valtuuskunnassa kaupungilla säilyisi kaksi paikkaa. Lisäksi ehdotetaan, että sääntömuutokset tekisi hallitus kuultuaan valtuuskuntaa.

Ehdotettavat muutokset perustuvat osaltaan säätiölain muutokseen. Hallituksen toimivaltaa vahvistetaan. On puolestani ok.

– Uusikummun koulun hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia)

Esitetään, että vuokrataan Keskinäinen työeläkeyhtiö Varman omistamasta Kiinteistö Oy Espoon Riihitonttu -nimisestä kiinteistöstä Niittykummusta toimitilaa sivistystoimen suomenkielisen opetuksen käyttöön määräaikaisella 20 vuoden vuokrasopimuksella 1.1.2019 alkaen.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on suhtautunut hankkeeseen myönteisesti. Ensivaiheessa tila toimii Jousenkaaren koulun väistötilana.

Vuokranantaja toteuttaa ennen vuokrauksen alkua vuokrakohteen muutos- ja saneeraustyöt, jotta tilat vastaavat mahdollisimman hyvin opetuksen tarpeita.

Vuokrat (pääoma-, ylläpito- ja investointivuokra) vuokrasuhteen alkaessa Espoon opetuksen käyttöön tulevista tiloista ovat yhteensä 147 512 euroa/kk + alv eli 24,41 euroa/htm2/kk. Vuokraan lisätään Tilapalvelut-liikelaitokselle maksettava hallinnollinen kulu, joka on 1,12 euroa/htm2/kk.

Tavoitteena on vuokrauksen alkaminen 1.1.2019 kuitenkin viimeistään 2.7.2019. Vasta tämän jälkeen alkaa viivästymisestä tulla sakkoa. Vuokranantaja vastaa siitä, että vuokralaiselle luovutettavat tilat ovat terveelliset ja turvalliset koko vuokra-ajan.

Tämä hyväksyttiin tila- ja asuntojaostossa keskustelun jälkeen yksimielisesti. Vuokrasopimusta on neuvoteltu pitkään ja pohjaksi on teetetty taloudellinen analyysi vuokratasosta. Keskimäärin vuokrahinta on 27,32 euroa/htm2/kk. On totta, että verrattuna Kivimiehen kouluun (19,25 EUR/m2/kk) taso on korkea. Sitä selittää osaltaan, että Kiviniemen koulun kohdalla on tehty lisäksi School as a Service mallin mukainen erillinen palvelusopimus auditorioon, fysiikan tiloihin ja kemian tiloihin. Lisäksi erikseen sovittava käyttöoikeus liikuntatiloihin Unisportin kanssa.

Hankkeella on kiire. Jousenkaaren koulun pitäisi päästä tiloihin 1.1.2019 alkaen, jotta tilat ehditään korjata ja Meritorin koulu pääsee puolestaan väistämään Rehtorintielle.

– Palokärki, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 112302, 51. kaupunginosa Leppävaara (osittain Kv-asia)

Tavoitteena on muuttaa Pohjois-Leppävaarassa, keskellä asuinaluetta sijaitseva, pieni toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue ja sen ympäröimä katualue asuinkerrostalojen korttelialueiksi, asumista palvelevaksi yhteiskäyttöiseksi korttelialueeksi sekä autopaikkojen korttelialueeksi, joka sisältää myös palvelu-, liike-, toimisto- ja harrastustiloja.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa on edellytetty, että alueella nykyisin olevalle tai sen kaltaiselle autokorjaamo- yms. pienteollisuustoiminnalle osoitetaan tarpeellisia tiloja joko tälle alueelle tai muualle Leppävaaran suuralueelle ja että alueella nykyisin toimivalle bänditoiminnalle osoitetaan korvaavat tilat joko tältä alueelta tai muualta.

Näihin tarpeisiin on valmistelussa vastattu ja kaava on hyväksytty lautakunnassa yksimielisesti.

– Lahdenpohja, asemakaavan muutos, alue 221800, 10. ja 17. kaupunginosa Otaniemi ja Laajalahti (Kv-asia)

Mahdollistetaan pikaraitiotien kulkeminen Kehä I:n itäreunalla ja samalla kaavoitetaan Kehä I. Kaavalla osoitetaan myös luonnonsuojelualueet, niiden suojavyöhykkeet ja liito-oravien ekologiset yhteydet. Rakennusoikeutta osoitetaan olemassa oleville Villa Elfvikille ja Villa Heinolle. Myös etelässä sijaitsevalle kaukolämpöpumppaamolle ja mahdolliselle pikaraitiotien sähkönsyöttöasemalle osoitetaan rakennusoikeutta.

Suunnittelun aikana selvitettiin, olisiko Raide-Jokerin linjauksen viereen kaavoitettava rinnakkaiskatu vai ei. Kysymys rinnakkaiskadusta liittyy laajemmin Ruukinrannan asuinalueen katujärjestelyihin ja yhteyksiin Kehä I:lle ja sen länsipuolelle. Se liittyy myös Elfvikin vanhan metsän suojelukysymykseen.

Neuvotteluissa ympäristöministeriön kanssa ilmeni, ettei rinnakkaiskatu ole käytännössä mahdollinen, koska sillä olisi haitallisia vaikutuksia Elfvikin vanhan metsän suojeluun. Tästä syystä kaavaehdotuksessa on päädytty esittämään vaihtoehtoa, jossa Ruukinrannan alue liitetään liikenneverkkoon Kurkijoentien risteyssillalla, eikä kaavassa esitetä rinnakkaiskatua.

Kaupunginsuunnittelulautakunta edellytti rinnakkaistien ja Kurkijoensillan vertailun selvittämistä ennen kaavan nähtäville asettamista. Vertailussa selvitettiin vaihtoehtojen toteutusta, liikenteellistä toimivuutta ja luontoon kohdistuvia vaikutuksia.

Vertailun johtopäätöksissä tultiin siihen tulokseen, että rinnakkaistien tai Kurkijoensillan toteutuksessa ei ole teknisiä esteitä. Liikenneverkon kannalta rinnakkaistieratkaisu olisi ollut selkeämpi ja toimivampi kuin Kurkijoensiltaratkaisu, mutta myös Kurkijoensillan kautta liikenneverkko saadaan toimivaksi.

Luontoarvojen kannalta paras ratkaisu on Kurkijoensilta, sillä rinnakkaistievaihtoehdolla suojeltavien vanhojen metsien arvoja häviäisi ja se vaikuttaisi Natura-alueeseen.

Selvityksessä ilmenneiden syiden, Ympäristöministeriön kannan ja ELY-keskukselta ja Metsähallitukselta tulleiden Natura-lausuntojen perusteella rinnakkaistieratkaisusta on luovuttu ja nähtäville asetettavassa kaavassa on esitetty Kurkijoensilta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa 11.10.2017 Lintunen (kok.) esitti asian palauttamista valmisteluun Ruukinrannan rinnakkaistievaihtoehdon pohjalta. Esitys hävisi äänin 8-5. Pohjan puolella olivat vihreät, demarit, keskusta, rkp ja yksi kokoomuksen edustaja.

Tämä kaava on keskusteluttanut todella laajasti Raide-Jokerin suunnittelun yhteydessä, kuten selostuksesta näkyy. Myös Laajalahti ry on ottanut voimakkaasti kantaa rinnakkaistievaihtoehdon puolesta. Laajalahden asukkaana tunnen asukkaiden näkemykset hyvin ja ymmärrän hyvin riskit läpiajoliikenteen lisääntymisestä asuinkaduilla. Pidän kuitenkin viranomaisten lausuntoja naturan ja vanhan metsän luontoarvojen säilyttämisestä niin painavina, että yhdyn vihreiden ryhmän näkemykseen, että valittu siltavaihtoehto on tässä tilanteessa paras, vaikkei täydellinen vaihtoehto.

Kysyn vielä, millä perustein Elfvikinkujan päässä oleva yksittäinen rakennus Villa Heino on esitetty suojeltavaksi rakennukseksi. Kokonaisuuden kannalta olisi ollut luonteva vaihtoehto purkaa rakennus ja ennallistaa tontti ja sinne johtava tie osaksi Elfvikin vanhaa metsää. Rakennus on tyhjillään, huonossa kunnossa ja ollut jo ilkivallan kohteena. Se on myös irrallaan muusta asutuksesta. Tämä olisi tietysti ollut hyvä selvittää jo lautakuntavaiheessa.

– Kaskihaka, asemakaavan muutos, alue 432400, 46. kaupunginosa Latokaski, (Kv-asia)

Tavoitteena on täydentää alueen nykyistä pientaloaluetta ja edistää urheilu- ja virkistystoimintaa. Uutta asumista tulisi Nöykkiönkadun ja Tillinmäentien varteen. Pienkerrostaloja osoitetaan Nöykkiönkadun varrelle rajaamaan katuympäristöä. Erillispientaloja ja kytkettyjä taloja osoitetaan Tillimäentielle ja Kaskinauriintien varrelle.

Asemakaava on ollut nähtävillä Latokaskenniitty-nimisenä kaavana, jonka jälkeen kaava on jaettu maanomistussyistä kahteen eri kaavaan. Urheilupuiston alue on osa Latokaskenniitty-kaavaa.

Muistutuksissa tuli paljon kommentteja rakentamisen määrästä ja korkeudesta. Liikenteen lisääntyminen ja liikenneturvallisuus herättivät huolta. Osa naapureista piti urheilupuiston rakentumista hyvänä asiana ja osa toivoi alueen pysyvän luonnontilaisena. Myös melusta ja liito-oravayhteyksistä kommentoitiin.

Selostuksen mukaan kaupungille ei aiheudu kunnallistekniikan kuluja, kun maankäyttösopimuksista saadaan Latokaskenniityn kaavasta ja Kaskihaka-kaavan tonteista myyntituloja. Jos Espoon kaupungin tontit vuokrataan, Espoon kaupunki saa tuloja pitkällä aikavälillä vuokratuloista.

Lautakunnassa vihreät nostivat esiin kaventuvan liito-oravayhteyden, mutta valitettavasti Risto Nevanlinnan esityksille ei löytynyt tukea muilta kuin vihreiltä. Toistamme esityksen vähän muokattuna kaupunginhallituksessa, toivottavasti tukea lievemmälle muotoilulle löytyy. Alueella asuva kaupunginhallituksen jäsenemme Tiina Pursula tuntee paikan hyvin ja tekee esityksen. Samoin Tiina nostaa esiin alueen metron myötä heikentyvät joukkoliikenneyhteydet, jotka ovat erityisen tärkeitä lasten koulu- ja harrastusmatkojen takia.

– Kulmakorpi I, asemakaavan sekä maankäyttösopimuksen ja esisopimuksien hyväksyminen, alue 640200, 75. kaupunginosa, Kolmperä (osittain Kv-asia)

Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Alueen rakennusoikeus on noin 153 500 k-m2.

Kulmakorpi I:n alue sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla. Kaupungin tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen. Aluetta kehitetään yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Kulmakorpi I:n alueen asema Espoon työpaikkastrategiassa on muotoutumassa kaavoituksen edetessä.

Tämä hanke on ollut vireillä varsin pitkään. Aineistosta ei jostain syystä löydy päätöshistoriaa vuoden 2005 jälkeen. Ämmässuolla asukkaat ovat olleet hereillä alueen hankkeiden massiivisten ympäristövaikutusten takia. Tämä on kuitenkin vähemmän häiriötä aiheuttavaa toimintaa kuin kivenlouhinta ja kaatopaikka.

– Lippajärvi, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen hyväksyminen, alue 150713, 62. kaupunginosa Lippajärvi

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen kaupunkikuvaa kohentavalla ja hyvää asuinympäristöä luovalla tavalla. Kerrostalokorttelin rakennusoikeus kasvaa noin 1 400 k-m2. Kerroslukua korotetaan nykyisestä kahdesta kerroksesta neljään kerrokseen, kuitenkin niin, että alueen eteläosassa merkintä kahdesta kerroksesta säilytetään. Linnustajankujalta poistetaan merkintä yleiselle jalankululle varatusta katualueesta, jolloin kulku alueelle voidaan järjestää kahdesta liittymästä.

Tarkoitus on korvata olemassa olevat huonokuntoiset rakennukset uusilla, esteettömillä ja korkealaatuisilla vapaarahoitteisilla vuokra-asunnoilla. Asuntojen lukumäärä kasvaa nykyisestä 78 asunnosta 130 asuntoon. Asuntojen keskipinta-alaa lasketaan nykyisestä lähes 70 neliöstä lähemmäs 50 neliön keskipinta-alaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on edellyttänyt autopaikka selvitystä, joka löytyy liitteenä. Autopaikkamitoitus kaavassa on seuraava:

Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap asuntokerrosalan 80 k-m² kohti ja kuitenkin vähintään 0,5 ap /asunto.

Lisäksi lautakunta päätti kaava hyväksyessään seuraavasti:

”kohteen toteutumisen ja rakentumisen jälkeen noin puolen vuoden – vuoden päästä tehdään samalle alueelle uusi parkkipaikkaselvitys ja selvitetään, miten hyvin aiempi tutkimus on mallintanut tulevaa.”

Vihreät ovat olleet tyytyväisiä esitettyyn autopaikkamäärään ja kaavaan myös.

– Espoon kaavoitusohjelma 2018 – 2021

Hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus johtaa Espoon maankäytön yleistä suunnittelua ja kaavoitusta sekä päättää Espoo-tarinan mukaisesti maankäyttöä, kaavoitusta ja asuntopolitiikkaa koskevista periaatteista. Kaavoitusohjelma laaditaan Espoossa valtuustokausittain ja tämä kaavoitusohjelma on laadittu vuosille 2018 – 2021.

Kaavoitusohjelman tavoitteiden mukaisesti suurin osa kasvusta suunnataan nykyisiin ja tuleviin joukkoliikennekäytäviin. Uusien alueiden rakentamisen rinnalla täydennysrakentaminen tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta ja hyödyntää jo rakennettuja palveluja ja infrastruktuuria.

Espoo on sitoutunut MAL-sopimuksen tavoitteeseen kaavoittaa vuosittain keskimäärin 249 000 k-m² asuntokerrosalaa. Kaavoitustavoitteeseen liittyy olennaisesti myös valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen neuvottelutulos (25.8.2014), jonka mukaisesti valtio osallistuu Länsimetron jatkeen rahoittamiseen edellyttäen, että sopimuksen mukaiset kaavoitustavoitteet toteutuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa Espoon osalta 312 500 k-m2 asuntokerrosalan kaavoittamista vuosittain joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille.

Kaavoitusohjelma on laadittu vastaamaan päätettyjä strategisia tavoitteita, ja seudullisen kehittämisen linjauksia. Ohjelma sisältää vain keskeiset yleiskaavoituksen, asemakaavoituksen ja liikennesuunnittelun kaavakohteet, suunnitelmat ja painopistealueet. Kaavoitusohjelmaa yksityiskohtaisempi kaupunkisuunnittelun työohjelma laaditaan kerran vuodessa.

Asemakaavoituksen painopisteitä kaavoitusohjelmakaudella ovat täydennysrakentamiskohteet hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiirissä sekä pientalovaltaisten uudiskaavojen tekeminen yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnissa.

Jo suunnitteilla olevia suuria kokonaisuuksia, joiden kaavoitus jatkuu tulevallakin kaavoitusohjelmakaudella, ovat muun muassa kaupunkikeskukset Leppävaara, Tapiola, Matinkylä, Espoonlahti ja Espoon keskus sekä Finnoo, Suurpelto, Keilaniemi ja Otaniemi. Merkittävimpänä uutena kokonaisuutena on käynnistymässä Keran asemakaavoitus.

Autoliikenteen suunnittelussa merkittävimpiä kohteita ovat mm. Kehä I:n, Espoonväylän ja Turuntien kehittäminen. Joukkoliikenteessä painottuvat joukkoliikennekäytävien tutkiminen, kaupunkikeskusten väliset runkobussit ja metron jatkeen liityntälinjasto. Rautatiehankkeissa Helsingin ja Turun nopean junayhteyden yleissuunnittelu käynnistyy. Myös kaupunkiradan rakennussuunnitelman laatiminen käynnistyy, kun valtio tekee rahoituspäätöksen. Pyöräilyn edistämisohjelmaa toteutetaan Espoo-tarinan tavoitteiden mukaisesti ja suunnitellaan tavoiteverkon reittejä.

Vihreiden ryhmä teki kaupunkisuunnittelulautakunnassa esityksiä Ylismäentien jatkeen ja Espoonväylän poistamisesta kaavoitusohjelmasta, mutta ne hävisivät äänin 9-4. Jatkamme samalla linjalla ja teemme seuraavat esitykset:

Poistetaan kaavoitusohjelman sivulta 29 kohta ”Ylismäentien jatke” sekä kaikki viittaukset siihen muualla kartoissa ja teksteissä. Puolarmetsän sairaala-alueen suunnittelua jatketaan niin, että sen toteuttaminen ei edellytä Ylismäentien jatkeen toteuttamista.

Perustelu: Ylismäentien jatke nakertaisi Keskuspuistoksi mielletyn alueen eteläreunaa ja heikentäisi viheryhteyttä Friisinkallion ja Keskuspuiston välillä.

Poistetetaan kaavoitusohjelman sivulta 31 kohta ”Espoonväylän varsi” sekä hanketta kuvaava teksti ja sivulta 37 kohta ”Espoonväylä” sekä hanketta kuvaava teksti. Lisäksi poistetaan kyseiset hankkeet kaavoitusohjelman karttakuvista ja taulukoista.

Perustelu: Espoonväylän suunniteltu linjaus halkaisisi Keskuspuiston ja tuhoaisi sen luontoarvoja peruuttamattomalla tavalla. Ensisijaisena vaihtoehtona liikenneyhteyksien parantamiselle Espoon keskuksen ja Etelä-Espoon välillä tulee olla nykyisen Finnoontien parantaminen sekä pikaraitiotielinjauksen tai runkolinjan tutkiminen parantamaan joukkoliikenneyhteyksiä.

– Lausunto Helsingin seudun MAL 2019 -suunnitelman vaikutustenarvioinnin arviointiohjelmaluonnoksesta

Helsingin seudun kunnat, Helsingin seudun liikenne HSL ja valtio ovat aloittaneet maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL 2019) suunnitelman ja sen vaikutusten arvioinnin valmistelun. MAL 2019 -suunnitelma ilmentää seudun yhteistä tahtotilaa seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. MAL 2019 -suunnitelma tulee olemaan asiantuntijoiden yhteistyön sekä mittavan vuorovaikutuksen tuottama näkemys siitä, miten seutua tulisi kehittää vuosina 2019-2050. Liikenteen osan muodostaa lakisääteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ). Suunnitelman pohjalta valmistellaan kuntien ja valtion välinen MAL -sopimus vuosille 2019-2022.

Helsingin seudun liikenne HSL on pyytänyt MAL 2019 -suunnitelman vaikutusten arvioinnin ohjelmointiin ja sisältöön mielipiteitä 18.10-17.11.2017 välisenä aikana. Kaikille halukkaille on tarjottu mahdollisuus antaa myös lausunto. HSL:n kanssa on sovittu, että Espoo antaa lausunnon kaupunginhallituksen kokouksen 27.11.2017 jälkeen.

Espoon lausunnon keskeiset huomiot:

– Helsingin seudun sisäisten yhteyksien ja kansainvälisen saavutettavuuden lisäksi tulisi arvioida myös Helsingin seudun kytkeytymistä Suomen muihin merkittäviin seutuihin.

– Samaan aikaan tehdään maakuntaliitossa Uusimaa-kaavan 2050 valmistelua. Arviointiohjelmaan tulee tarkentaa, miten MAL 2019 -suunnitelman pitkän aikajänteen liikenneosa täyttää Uusimaa-kaavassa 2050 esiinn nousevan liikennejärjestelmäsuunnittelutarpeen Helsingin seudun osalta.

– MAL 2019 -suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa on ensisijaisen tärkeää, että suunnittelun ja arvioinnin pohjalla käytetty aineisto on ajantasaista. Suunnittelu ja vaikutusten arviointi tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä seudun kuntien kanssa tiedon ajantasaisuuden ja oikeellisuuden varmistamiseksi.

Tämä on koko Helsingin seudun ja Espoon kannalta tärkeää suunnitelma, johon kerättiin luottamushenkilöiden palautetta seminaarissa 9.11. Nyt lausutaan suunnittelutyön lähtökohdista ja periaatteista ja lausunnossa on minusta nostettu esiin keskeisiä asioita.

– Kiinteistö Oy Soukan Puotitalon kiinteistöön 49-455-1-477 oikeuttavan osakekannan ostaminen

Asemakaavan mukaan ostettavaksi esitettävä kiinteistö kuuluu yhdistettyjen liike- pienteollisuus ja asuntokerrostalojen korttelialueeseen (ALKT). Kiinteistön pinta-ala on noin 725 m² ja rakennusoikeus 900 k-m². Kiinteistöllä sijaitsee vuonna 1970 rakennettu osittain kaksikerroksinen liike- ja asuinrakennus.

Asemakaava on vuodelta 1973. Kiinteistön alueella on voimassa myös 7.8.2013 voimaantullut Matinkylä-Kivenlahti metrotunneli -niminen maanalainen asemakaava.

Hankinta on välttämätöntä, koska Länsimetron Soukan metroaseman toinen Yläkartanontielle suunniteltu, ns. pohjoinen sisäänkäynti tulee sijoittumaan hankittavan kiinteistöosakeyhtiön omistamalle alueelle. Hankinta mahdollistaa metroaseman ja siihen välittömästi kytkeytyvän alueen maankäytön kehittämisen. Hankittava kiinteistö rajautuu osittain kaupungin omistamiin alueisiin.

Neuvotteluissa kauppahinnaksi on sovittu 860 000 e. Lisäksi kaupunki suorittaa lisäkauppahintaa 25 % siitä rakennusoikeuden arvosta, mikä ylittää tämän kiinteistön hankintaan ja purkamiseen liittyvät Espoon kaupungille ja Länsimetro Oy:lle aiheutuvat kustannukset, ja mikä kaavoitetaan kiinteistölle kahdeksan vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoituksesta.

Järkevä kauppa ja esitys on hyväksytty kojassa yksimielisesti.

– Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat selostukset

– Tilannekatsaus esiluokan opettajien siirrosta OVTES:n piiristä KVTES:n piiriin (Aulis Pitkälä).

Tämä asia on pyörinyt jo 1,5 vuotta päätöksentekoprosessissa. Kaupunginhallitus palautti 23.10. asian yksimielisesti uudelleen valmisteltavaksi siten, että sivistystoimi valmistelee ratkaisun, joka ottaa kohtuullisesti huomioon siirron kohteena olevan henkilöstön aseman ja työehtojen muuttumisen, sekä toimenpiteillään varmistaa varhaiskasvatuksen ja koulutoimen yhteistyön toteutumisen sekä valmistavan opetuksen riittävät resurssit.

Toivottavasti asia saadaan viimein päätökseen hyvässä yhteisymmärryksessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Laskutehtävä *